Unelmana omavaraisempi elämä: Kierrätys- ja säästövinkkejä puutarhaan

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen, jota koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tämän kuukauden aiheena ovat kierrätys- ja säästövinkit sekä suunnitelmien eteneminen.

Pelargoneja on helppo lisätä pistokkaista.

Puutarhaan saa uppoamaan rahaa hurjat määrät, jos kaiken ostaa uutena. Pienellä vaivalla ja viitseliäisyydellä monessa asiassa pääsee kuitenkin halvemmalla. Yksi menoerä ovat kasvit, joiden hankintakuluissa voi säästää huomattavasti kasvattamalla niitä itse siemenistä ja lisäämällä niitä pistokkaista tai jakamalla. Itse teen etenkin perennoiden kohdalla monesti niin, että ostan vain taimen tai pari ja myöhemmin jaan näitä useammaksi kasviksi. Esimerkiksi maksaruohot taas lähtevät hyvin kasvuun jo pienistä palasista, ja niiden leviämistä olenkin nopeuttanut tökkimällä lyhyitä pätkiä multaan emokasvin ympäristöön. 

Hankikylvöinä laitoin tänä vuonna tulemaan n. 30 eri perennalajia/-lajiketta.

Perennoja olen myös kylvänyt itse vuosi vuodelta enemmän, osan suorakylvönä, mutta monia myös hankikylvöinä, jotka ovat helppo ja vaivaton konsti kylmäkäsittelyn vaativien perennoiden kasvattamiseen. Siemenkuluissakin säästää, kun kerää omista hyötykasveista, kesäkukista ja tarvittaessa perennoistakin siemenet talteen seuraavaa kasvukautta varten. F1-kasveista kerätyistä siemenistä ei tosin kasva emokasvin kaltaisia jälkeläisiä ja monesti niiden siemenet eivät edes idä, joten niistä en siemeniä kerää. Itse ostan syksyn alennusmyynneistä "perussiemenet", esim. porkkanat, mangoldit ja salaatit. Lisäksi siemen- ja taimivaihdolla olen saanut monia kiinnostavia lajeja/lajikkeita kokeiltavaksi.

Esimerkiksi krassien siemeniä on tosi helppo kerätä.

Esikasvatuksessa hyödynnän kylvöissä tomaatti-/viinirypälerasiat ja lämpöä itääkseen vaativat kylvökset nostan takan päälle. Samoja rasioita käytän kevään aikana useita kertoja, sillä koulittuani edelliset taimet pois kylvän pestyihin rasioihin uudet siemenet. Koulimisvaiheessa taas siirrän taimet esim. maitotölkin puolikkaisiin, jotka olen pessyt ja tökkinyt veitsellä niiden pohjiin muutamia reikiä.  Yksivuotiset hyötykasvit ja kesäkukat ovatkin meillä melko pieni menoerä, sillä kasvatan ne kaikki itse siemenistä. Ostamiltani perennoilta otan ehjät muoviruukut talteen ja käytän niitä pesun jälkeen esim. omien perennojen kylvö- ja jakotaimille.

Pestyt maitotölkit ovat hyviä ruukkuja koulituille taimille. Niihin voi kirjoittaa kylkeen vedenkestävällä tussilla kasvien nimet. Taimet on myös helppo siirtää lopulliselle kasvupaikalle, sillä tölkin voi huoletta leikata reunasta auki pohjaan asti.

 

Lannoituksessa ja tuholais-/kasvitautitorjunnassa voi myös säästää tekemällä itse esim. nokkosvettä ja -käytettä sekä peltokortekeitettä. Hyviä reseptejä näihin löytyy mm. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta.

Uusiin puutarhaprojekteihin, esim. rakennuksiin, kiveyksiin ja muihin kiinteisiin rakenteisiin menee väkisinkin rahaa vähän enemmän. Niissäkin pystyy kuitenkin säästämään, kun tekee projektit mahdollisimman suurelta osin itse ja suunnittelee ne hyvin etukäteen. Lisäksi monissa diy-projekteissa voi säästää käyttämällä, kierrättämällä ja tuunaamalla vanhaa tavaraa. Vanhat laudan pätkät yms. löytävät helposti uuden käyttötarkoituksen, jos yhtään tykkää nikkaroimisesta. Meillä niitä on käytetty mm. erilaisissa pöytätasoissa ja penkeissä. Oksia taas voi käyttää esim. herneiden ja muiden köynnöstäjien tukena ja risuaidoissa. Kivisellä tontilla myös luonnonkivistä saa paljon hauskaa ja hyödyllistä aikaan ilmaiseksi. Meillä luonnonkiviä käytetään koristetarkoituksen lisäksi esim. harsojen painona mansikkamaalla. Kuormalavoista voi tehdä puutarhaan vaikka mitä, vanhat lakanat muuntuvat pienellä muokkaamisella esim. kasvihuoneen verhoiksi ja vanhasta lehtikompostorista voi tehdä vaikkapa hyllyt kasvihuoneeseen. Meillä lasten pieneksi jääneet kylpyammeet taas toimivat avomaankurkkujen suurina "ruukkuina". Vanhan tavaran hyödyntämisessä puutarhassa on oikeastaan vain mielikuvitus rajana, etenkin jos sattuu vielä tykkäämään "romutaiteesta".

Rankasavotasta kerätyistä ohuista rungoista syntyi matala aita kasvimaan laidalle.

 

Vanhan lehtikompostorin kehikosta ja jämärimoista tehdyt kasvihuoneen hyllyt.

Vanha syöttötuoli ja taaperoportti saivat uuden elämän kasvipöytänä.

Sitten on vuorossa vielä lyhyesti kuulumisiamme omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisen suhteen. Tammikuussa kylvämäni chilit, paprikat ja keijunmekot ovat hyvässä kasvussa, ja helmikuun kylvöt odottavat koulimista. Myös perennojen hankikylvöt tein. Keittiön ikkunalta olemme saaneet satoa versoista ja uudelleen kasvattamistani jämäkasviksista. Talvetuksessa olevista kesäkukista ja ananaskirsikoista taas leikkasin pistokkaita, jotka ovat nyt juurtumassa. Omavaraisuutta luonnosta ja kasvimaalta -koulutus, josta kerroin edellisessä omavaraisuuspostauksessani, alkoi muutama viikko sitten, ja olen ollut siitä tosi innoissani. Tähän mennessä luennoilla on käsitelty mm. luonnon ja puutarhan hyvinvointivaikutuksia, erilaisia luonnontuotteita ja kasvimaan perustamisessa huomioitavia asioita, mm. eri maalajeja. Talvikalastuspäiväkin olisi ollut viime kuussa, mutta sinne en valitettavasti päässyt lapsen pienkirurgisen toimenpiteen vuoksi.

Keittiön ikkunalla vihertävät jämäkasvisten versot.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Hunajaisia juomia
- Tammikuu: Omavaraisteluni ideologia ja suunnitelmat vuodelle 2021
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset 

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1
Jovela
Apilankukka
Kakskulma
Multavarpaan maailma
Sateenkaaria ja serpentiiniä
Iso-Orvokkiniitty

Vyöhyke 2
Urban Farming
Sarin puutarhat
Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3
Tsajut
Caramellia
Majalevo
Rakkautta ja maan antimia
Mikä Itä

Vyöhyke 4
Korkeala

Vyöhyke 5
Korpikuusen tila
Puutteela

Vyöhyke 7
Korpitalo