Unelmana omavaraisempi elämä: Siemenet kiertoon ja juttua blogin kirjoittamisesta

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina vuorossa on taas omavaraisuusaiheinen yhteispostaus, jonka koordinattorina toimivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa kirjoittelen mm. siemenketjukirjeistä ja siitä, miksi kirjoitan blogia.

Kerään vuosittain siemeniä niin omaan käyttöön kuin vaihdettavaksi toisten puutarhaharrastajien kanssa.

Tälle kuukaudelle oli tosiaan toivottu toisena aiheena kestävän kehityksen inspiroimaa "Nälkä pois omavaraistelun kannalta". Aihe on kovin laaja, ja itse lähestynkin sitä nyt ainoastaan siementen vaihdon näkökulmasta. Siemeniä vaihtamalla on nimittäin mahdollista saada hyväksi todetut lajikkeet kiertoon ja myös säilymään esimerkiksi puutarhaharrastajien valikoimissa. Itse olen saanut siemenvaihdon ansiosta hyötykasvivalikoimaamme useita ehdottomasti kasvattamisen arvoisia herkkuja ja toisaalta myös monia uusia, ihania perennoja puutarhaamme. Osallistunkin vuosittain puutarhaharrastajien kesken kiertäviin siemenkirjeisiin ja vaihdan siemeniä myös puutarhaystävien kanssa. Näin olen löytänyt myös monia erikoisuuksia, joita en ole nähnyt kaupan siemenvalikoimissa. Kun siemenkiertokirjeen löytää postilaatikosta, on melkein kuin olisi joulu, sillä kirje on yleensä aina pullollaan ihania aarteita!

Viime vuonna yhdestä siemenkiertokirjeestä löytyneitä aarteita eli kaliforniantuliunikkoa, köynnöspinaattia, pesusienikurkkua, itselleni uutta köynnöskrassilajiketta ja punaista auringonkukkaa

Blogin kirjoittamisesta ja siitä, mitä kaikkea ihanaa se on tuonut minulle mukanaan, olen kertonut aina blogini synttäripostausten yhteydessä. Bloggaaminen on minulle tosiaan erittäin rakas harrastus, jonka myötä pääsen jakamaan puutarhainnostustani. Lisäksi blogin kirjoittaminen toimii lapsiperhearjen keskellä tärkeänä "oman ajan" hetkenäni. Olen myös löytänyt bloggaamisen myötä uusia ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyttä blogiharrastuksen ulkopuolellakin. Lisäksi blogin ansiosta olemme päässeet esittelemään puutarhaamme muutamassa puutarhalehdessä ja olen saanut tehdä myös mukavia yhteistöitä eri tahojen kanssa. Olemme saaneet myös erilaisia puutarhaharrastajaryhmiä vierailulle puutarhaamme ja nämä puutarhavierailut ovat olleet tosi hauskoja ja antoisia tapahtumia. Pian, toivon mukaan jo tämän kevään aikana, myös yksi suuren suuri unelmani on toteutumassa juurikin blogini ansiosta ja tästä on luvassa vielä varmasti monta postausta, kunhan asia etenee.

Viime vuonna osallistuimme ensimmäistä kertaa Avoimet Puutarhat -tapahtumaan. Sen lisäksi puutarhassamme on käynyt erilaisia ryhmiä tutustumiskäynnillä jo muutamana kesänä, mukaan lukien viime kesänä Sakky:n Omavaraisuutta luonnosta ja kasvimaalta -opiskelijat.

Tässä postauksessa pyydettiin myös suosittelemaan jotakin postausta omasta blogista. Vain yhden postauksen valitseminen on hurjan vaikeaa. Sadevesien keräys hyötykäyttöön on ollut blogini tähänastisen historian kaikkein suosituin postaus. Samalla listalla aivan kärjessä ovat myös Ämpäriperunat, Kumppanuuskasvit ja melko ajankohtainen aihe Omenapuun jänisvauriot ja pelastusoperaatio. Lisäksi nostan esille vielä Kylvökalenterin, joka on hyödyllinen näin esikasvatusaikana. En malta myöskään olla mainitsematta muutamaa tuoretta YouTube-videotani, joissa esittelen suosikikasvejani: Kasvihuoneen TOP10, Kesäkukkien TOP10 ja Ruukkupuutarhan TOP10.

Ananaskirsikan pistokkaita

Omavaraistelusuunnitelmien suhteen eteneminen on edelleen ollut hidasta. Tammikuun kylvöt ovat hyvässä kasvussa ja suurimman osan olen niistä koulinutkin. Helmikuun kylvöt taas ovat itämässä. Tällä viikolla aion jatkaa kylvöpuuhia mm. tomaattien parissa. Kylvösuunnitelmat sain valmiiksi lavatarhan ja ruukkupuutarhan sekä mökkipalstan kasvimaan suhteen. Niissä käytin pohjana aiemmin tekemääni yhteenvetoa viimevuotisista hyötykasveistani. Pelargonien ja ananaskirsikoiden pistokkaat taas ovat juurtumassa.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

 
Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Maijalassa, Kakskulma, Jovela, Krutbacken

Vyöhyke 2: Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Harmaa Torppa, Villa Varmo, Caramellia, Rakkautta ja maanantimia, Evil Dressmaker, Sanni ja farmi

Vyöhyke 7: Korpitalo

Hyvää alkanutta viikkoa!

Pistokaslisäystä

Viime viikonloppuna siistin taas talvetuksessa olevia pelargoneja ja ananaskirsikoita. Niistä siistimisen yhteydessä leikkaamaani kasvimateriaalia hyödynnän aina pistokaslisäyksessä. Pelargonin pistokkaiden myötä saan  ruukkupuutarhaan helposti täytettä ja ananaskirsikkakasvustot taas uusin pistokkaiden avulla noin kolmen vuoden välein.

Ananaskirsikan pistokkaita

Leikkaan pistokkaiksi noin kymmenen senttimetrin pituisia, puutumattomia versoja, joissa on 3-4 lehtiparia. Pistokkaan katkaisen alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistan niin, että pistokkaaseen jää vain 2-3 lehteä. Jos nuppuja tai kukkia olisi, myös ne tulisi napsia pois, jotta niiden kehittyminen ei veisi voimia pistokkaan juurtumiselta.

Eri pelargonilajikkeiden pistokkaita

Minulla on ollut tapana juurruttaa kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokkaat vesilasissa, sillä tykkään seurata juurien kehittymistä ja ne ovat onnistuneet tällä tavoin hyvin. Veden vaihdan aina uuteen parin päivän välein, jotta se ei limoitu. Kun juuret ovat kasvaneet, istutan pistokkaat taimiruukkuihin. Pistokkaat voisi tökätä myös suoraan kosteaan multaan ja peittää ruukut rei'itetyillä muovipusseilla kosteuden pidättämiseksi juurtumisen aikana. Tätä jälkimmäistä tapaa olen käyttänyt huonekasveilla ja sekin on toiminut mainiosti.

Lisäätkö sinä kasveja pistokkaista?

Mukavaa uutta viikkoa!

Unelmana omavaraisempi elämä: Miten lisätä omavaraisuutta?

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusasioista samanaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa aiheena ovat vinkit omavaraisuuden lisäämiseen.

Meillä omavaraisuuden lisääminen on tapahtunut pikkuhiljaa, kuten varmasti monella muullakin. Ensin keskityimme ainoastaan hyötykasvipuoleen ja sen jälkeen mukaan on tullut monenlaista muutakin omavaraistelun muotoa. Monen eri osa-alueen huomioiminen onkin yksi helppo tapa lisätä omavaraisuuttaan.

Kasvihuoneiden ja lavatarhan satoa

Hyötykasvien osalta on hyvä muistaa, että viljelymahdollisuuksia on monia, ja jo pienelläkin vaivalla voi kasvattaa omaa satoa asumismuodostakin riippumatta. Minusta pienimuotoinenkin omavaraistelu, esimerkiksi omien yrttien kasvattaminen, on jo tosi hieno juttu! Lisäksi arvostan suuresti heitä, jotka kasvattavat pääosan ruoastaan itse. Meillä yksivuotisia hyötykasveja kasvatetaan niin terassin ruukkupuutarhassa, lavatarhassa kuin kahdessa kasvihuoneessakin ja jatkossa myös mökkipalstallemme tulevalla kasvimaalla. Yksivuotisten hyötykasvien lisäksi mukavaa satoa saa monivuotisista hyötykasveista, joiden määrää olemme pyrkineet jatkuvasti lisäämään. Esimerkiksi maa-artisokka ja raparperi ovat tosi helppoja kasvattaa. Hedelmäpuut ja marjapensaat taas tarjoavat runsasta satoa melko vähällä vaivalla. 

Lavatarha ja isompi kasvihuone, etualalla monivuotiset yrtit, oikealle jäävät matalissa lavoissa kasvavat puutarhamansikat ja kasvihuoneen lähistöllä mm. omenapuut, raparperit ja maa-artisokat

Satokauden pidentäminen on myös yksi keino lisätä omavaraisuuttaan. Lämmitetyssä kasvihuoneessa kasvatuksen voi aloittaa varhain ja toisaalta satokautta pystyy jatkamaan pidemmälle syksyyn. Lisäksi kasvivalinnoilla voi pidentää satokautta, ja yksivuotisten hyötykasvien satokautta voi pidentää toistuvilla kylvöillä esimerkiksi retiisin ja lehtisalaatin osalta. Ensimmäiset lehtisalaatit ja muutkin nopeakasvuiset hyötykasvit voi myös kylvää jo varhain keväällä kasvihuoneen lämpöön, samoin esimerkiksi ämpäriperunat. Juureksia taas voi korjata maasta pitkin syksyä, ja meilläkin monesti maa-artisokkaa on nostettu vielä juuri ennen maan jäätymistä. Pientä satoa voi saada myös talvella sisätiloissa versoista ja iduista. Myös jämäkasviksista saa herkullista vihreää vaikkapa leivän päälle ja salaattiin.

Jämäkasviksista saa kasvatettua vihreää esimerkiksi leivän päälle tai salaattiin. Lisäksi oikealla basilikaa, vasemmalla takana pilkottaa herneenversoja.

Hyötykasvien käyttökautta pystyy pidentämään myös säilönnän avulla. Erilaiset säilöntämenetelmät mahdollistavatkin oman sadon käytön myös talviaikaan. Me pääasiassa kuivaamme ja pakastamme satoamme, mutta teemme myös esimerkiksi suolakurkkuja ja kurpitsapikkelsiä. Omenoita taas olemme vieneet mehustamolle, ja tämä pastöroitu, huoneenlämmössä avaamattomissa pakkauksissa säilyvä omenamehu onkin ihanaa herkkua syksyllä ja talvella. Viime vuonna ostimme toisen pakastimen, jotta saisimme entistä enemmän satoa talteen talven varalle. Haaveissamme on myös pieni maakellari saadaksemme vielä lisää säilytystilaa sadollemme.

Suolakurkkuja

Hyötykasvien viljelyyn ja muuhunkin puutarhan kasteluun voi kerätä talteen sadevettä, jotta tähän ei tarvitsisi käyttää vesijohtovettä, etenkin jos tontilla ei ole kaivoa eikä vieressä vesistöä. Meillä sadevedet kerätään talteen 1000-litraiseen IBC-konttiin, josta valutamme vettä kolmeen 150-litraiseen tynnyriin kasvihuoneen luokse. Kevättalvella taas keräämme nuo samat tynnyrit täyteen lunta, joka sulamisen myötä tarjoaa hyvät kasteluvedet kevääksi esimerkiksi kasvihuoneeseen. Lisäksi kasvien tarpeeseen voi itse tuottaa hyvää ja ravinteikasta maanparannusmateriaalia ja multaakin kompostoinnilla, ja myös luonnonmukaiseen lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan voi itse tehdä erilaisia seoksia, esimerkiksi nokkos- ja peltokortekäytettä.

Sadevesien keräämiseen tarkoitettu IBC-kontti on koteloitu valkean lautakehikon sisään ja päälle on tehty viherkatto, jossa kasvaa maksaruohoja.

Kasvien suhteen omavaraisuutta voi lisätä myös keräämällä itse siemeniä talteen niin hyötykasveista, kesäkukista kuin perennoista, jolloin ostosiemenien tarve vähenee. Lisäksi pistokaslisäys on kätevä tapa esimerkiksi monien talvetettavien kesäkukkien lisäämiseen.

Ruokapuolta ajatellen omavaraisuuttaan voi näppärästi lisätä myös luonnon antimilla. Villiyrttien satokausi alkaa jo varhain ja jatkuu pitkin kesää. Lisäksi marjat ja sienet tarjoavat maistuvaa, monipuolista satoa monen kuukauden ajan. Myös metsästys ja kalastus ovat hyviä keinoja lisätä omavaraisuuttaan, ja näistä jälkimmäiseen olemme itse yrittäneet erityisesti parin viime vuoden aikana panostaa.

Nokkonen on eniten käyttämämme villiyrtti. Viime kesänä ihastuimme kuitenkin myös mm. todella monikäyttöiseen voikukkaan.

Meillä yksi osa omavaraisteluamme ovat myös mehiläiset, joita olemme tarhanneet nyt muutamia vuosia ja hunajaa riittää myyntiin asti. Hunaja on monikäyttöistä ruoanvalmistuksessa, ja jatkossa haluaisimme tehdä itse myös mehiläisvahakynttilöitä. Toki mehiläiset tarjoavat mm. puutarhan marjoille ja hedelmäpuille myös pölytyshyötyä ja auttavat sen myötä kasvattamaan satomääriä. Jatkossa haaveilemme myös kotikanasta, joka toisi taas uuden mahdollisuuden omavaraisuutemme lisäämiseksi.

Mehiläistarhausta

Sadon lisäksi omavaraisuutta voi lisätä muillakin osa-alueilla. Meillä on sähkölämmityksen lisäksi varaava leivinuuni-takkayhdistelmä, jolla pyrimme talvikuukausina kattamaan mahdollisimman suuren osan talon lämmityksestä. Lisäksi leivinuuni tarjoaa mahdollisuuden sähköttömään ruoanvalmistukseen. Polttopuiden suhteen olemme nykyisin omavaraisia parin metsäpalstamme ansiosta. Lisäksi meillä on aurinkopaneelit, joista saamme osan sähköstämmme, ja kesäkeittiömme taas lämpenee aurinkoilmalämmittimen avulla.

Kesäkeittiömme lämpenee aurinkoilmalämmittimellä.

Omavaraisteluun ajattelen kuuluvaksi myös monet puhdetyöt ja ylipäätään "tee se itse -hengen". Kierrätys, uudelleen käyttö ja nikkarointi tarjoavat mahdollisuuden vaikka mihin, etenkin jos vähän käyttää mielikuvitustaan. Meillä esimerkiksi turhiksi jääneet syöttötuoli ja puinen taaperoportti muuttuivat miehen käsissä olohuoneen kasvipöydäksi ja vanhasta lehtikompostorin kehikosta ja ylijäämälaudoista tuli kasvihuoneeseen näppärät hyllyt. Luonnonmateriaaleistakin voi tehdä monenlaisia hyötyesineitä ja myös koristeita. Itse olen tehnyt mm. kransseja ja erilaisia pajutöitä. Luonnonpajua saan näitä varten mökkipalstaltamme, mutta jatkossa tarkoituksena olisi istuttaa sinne myös elävästä pajumajastamme siistimisen yhteydessä saatavista pistokkaista siperianpajua. Tämän hetken suurin diy-unelmamme taas on oman metsän puista itse veistettävä laavu.

Tähän loppuun kirjoitan vielä lyhyesti omavaraisuuskuulumisiamme kuluneelta kuukaudelta. Tammi- ja helmikuun kylvöni ovat mukavassa kasvussa ja maaliskuun kylvöt tehty. Tein äsken myös perennojen kylvösuunnitelmia, ja niitä alan esikasvatettavien osalta toteuttaa tällä viikolla. Kesäkukkien ja ananaskirsikoiden pistokaslisäys kuului myös helmikuun puuhiini. Versotus on taas tarjonnut varhaista herkkua ruokapöytäämme. Pajutöitä olen tehnyt edelleen, ja niistä on luvassa pian erillinen postauksensa, kunhan saan vielä viimeisen kesken olevan punontatyön valmiiksi. Aurinkopaneeleita mies taas on putsaillut ahkerasti talven aikana, ja pieniä sähkömäääriä saimme niistä jo aiemmin talvella, mutta nyt viimeisen parin viikon aurinkoiset kelit ovat nostaneet tuoton taas mukaviin lukemiin.

Ananaskirsikan pistokkaita

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Apilankukka, Kakskulma, Jovela

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo, Harmaa torppa, Majalevon pientila, Caramellia, Varmuusvara, Rakkautta ja maanantimia, Sanni ja farmi

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 5: Korpikuusen tila

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää maaliskuuhusi!

Pelargonien ja ananaskirsikan pistokaslisäystä

Viime viikolla siistin jälleen talvetuksessa olevia pelargoneja ja ananaskirsikoita, ja samalla napsin niistä myös pistokkaita. Tämä talvetettavien kasvien pistokaslisäys tulee tehtyä aina vähän kuin huomaamatta, sillä siistimisen yhteydessä syntyy runsaasti sopivaa pistokasmateriaalia enkä raaski sitä kompostoriinkaan heittää. Ruukkupuutarhassa on näille nimittäin aina hyvin tilaa, ja jos ylimääräisiä taimia sattuisi tulemaan, niille aina löytyy sukulaisista ja ystäväpiiristä ottajia.:)

 

Pelargonien pistokasmateriaalia

Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen ja jätetään pistokkaaseen lopulta 2-3 lehteä. Myös nuput ja kukat täytyy poistaa. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Itse olen yleensä tehnyt pistokkaiden juurrutukset vesilasissa, koska ne ovat tehneet juuret hyvin sillä tavalla, ja toisaalta tykkään seurata juurien kehittymistä. Tälläkin kertaa laitoin ananaskirsikoista leikkaamani pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille parin-kolmen päivän välein ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyvet, jos ne ovat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin. 

Ananaskirsikoista leikkaamiani pistokkaita

Säästyäkseni yhdeltä välivaiheelta laitoin nyt sen sijaan pelargonien pistokkaat ensimmäistä kertaa juurtumaan suoraan ruukkuihin kylvömultaan. Ruukkujen päälle laitoin rei´itetyt muovipussit pidättämään kosteutta juurtumisen ajaksi. Huonekasvien pistokkaita olen aiemmin juurruttanut näin, ja niilläkin se on toiminut tosi hyvin.

Lisäätkö sinä kesäkukkia tai muita kasveja pistokkaista?

Kauniita helmikuun viimeisiä päiviä!

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäystä

Nyt helmikuussa siistin jälleen sisällä talvetuksessa olevia pelargoneja ja napsin niistä samalla pistokkaita. Ananaskirsikka ja tulikruunukin ovat jo muutamana vuonna kuuluneet pistokkaista lisäämiini kasveihin. Tänä vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa myös verenpisaran pistokaslisäystä.

Ananaskirsikan pistokkaita vesipurkissa kasvattamassa juuria

Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen ja jätetään pistokkaaseen lopulta 2-3 lehteä. Myös nuput ja kukat täytyy poistaa. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Pelargonin pistokas, joka on vesilasissa kasvattanut juuret ja siirtymässä jatkamaan kasvuaan pikkupurkkiin.

Pistokkaat voi juurruttaa kylvömullassa, jolloin ruukun päälle on hyvä laittaa vaikkapa rei´itetty muovipussi pidättämään kosteutta. Itse olen kuitenkin tehnyt kesäkukkien juurrutukset vesilasissa, sillä ainakin pelakuut ovat tehneet juuret hyvin sillä tavalla, ja toisaalta tykkään seurata juurien kehittymistä. Tälläkin kertaa laitoin leikkaamani pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille parin-kolmen päivän välein ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyvet, jos ne ovat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin. Huonekasveista olen laittanut pistokkaita juurtumaan myös suoraan multaan, ja sekin on kyllä toiminut hyvin.

Verenpisaran pistokkaita

 

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäys tulee tehtyä aina vähän kuin huomaamatta, sillä näiden talvetuksessa olevien kasvien siistimisestä syntyy sopivaa pistokasmateriaalia enkä oikein raaski sitä kompostoriinkaan heittää. Toisaalta ruukkupuutarhassa on aina näille tilaa, joten liikaakaan taimia ei voi olla, ja jos ylimääräisiä sattuisikin tulemaan, niillä voi vaikka ilahduttaa ystävää.:)

Lisäätkö sinä kesäkukkia tai muita kasveja pistokkaista?

Kauniita helmikuun viimeisiä päiviä!

Kesäkukkien pistokaslisäystä

Olen nyt muutamana vuonna talvettanut pelargoneja ja samalla aina lisännyt niitä pistokkaista. Viime talvena kokeilin pistokaslisäystä myös lumihiutaleen kohdalla, ja sekin onnistui hyvin. Ananaskirsikkaakin olen lisännyt pistokkaista. Tänä vuonna kokeilin uutena tulikruunun ja muratin pistokaslisäystä.

Vesilasissa juurrutetut pistokkaat pääsivät kylvömultaan.

Nyt leikkasin pistokkaat jo vähän tavanomaista aikaisemmin, tammikuun puolivälissä. Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen. Näin pistokkaaseen jää lopulta 2-3 lehteä. Nuput ja kukat tulee myös poistaa pistokkaista. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Pistokassaalista odottamassa juurruttamista. Tässä kuvassa pistokkaissa on vielä ylimääräisiä lehtiä.

Pistokkaat voi juurruttaa kylvömullassa, jolloin ruukun päälle on hyvä laittaa rei´itetty muovipussi pidättämään kosteutta. Itse olen kuitenkin tehnyt juurrutukset vesilasissa, sillä ainakin pelakuut ovat tehneet sillä tavoin hyvin juuret. Nytkin laitoin pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille muutaman kerran viikossa ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyviä, jos ne olisivat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin.

Pistokkaita noin kuukauden vesilasijuurrutuksen jälkeen. Pelakuissa ja tulikruunussa on jo runsaat juuret, muratissa vaatimattomammat.

Tällä kertaa vesilasissa juuret kasvatti reilut 80% pelakuista, molemmat tulikruunun pistokkaat ja 40% murateista, joista viimeisenä mainituista muutama pistokas on vielä lasissa puskemassa juuria. Yleensä pistokkaat ovat lähteneet hyvin kasvuun multaan istuttamisen jälkeen, ja tälläkin kertaa alku näyttää varsin lupaavalta. Jonakin vuonna voisin kuitenkin kokeilla kesäkukkien pistokkaiden tökkäämistä myös suoraan multaan. Huonekasveilla sitäkin olen tehnyt ja se on toiminut hyvin.

Lisäätkö sinä kesäkukkia pistokkaista?

Iloa ja aurinkoa päivääsi!

Kesäkukkien pistokaslisäystä

Viime vuonna sain ensimmäistä kertaa talvetettua pelakuuni ja kokeilin myös niiden pistokaslisäystä. Onnistuneesta testistä innostuneena ajattelin lisätä pelargonioita pistokkaasta tänäkin vuonna. Lisäksi minulla on talvetuksessa lumihiutaleita, joita yritän myös nyt lisätä pistokkaista. Pistokaslisäys on halpa ja melko yksinkertainen tapa lisätä kasveja, ja sitä aion yrittää jatkossa hyödyntää entistä enemmän.

Maaliskuussa leikkaamani pistokkaat ennen alimmaisten lehtien poistoa.

Ensimmäiset pelargonian pistokkaat otin jo helmikuun alussa vesilasiin juurtumaan. Tästä pistokkaasta tuli turhankin lyhyt, mutta hyvin se silti lähti kasvuun.

Tässä sama pistokas reilua kuukautta myöhemmin.

Pelargonian pistokkaaksi leikataan n. 10 cm pitkä, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta ja tämän jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen. Täten pistookkaaseen jää lopulta 2-3 lehteä. Nuput ja kukat poistetaan pistokkaista. Pistokkaat voi juurruttaa esimerkiksi kylvömullassa. Tuolloin ruukun päälle laitettu rei´itetty muovipussi pidättää pistokkaalla kosteutta. Itse olen juurruttanut pistokkaani vesilasissa ja istuttanut ne sen jälkeen pieniin ruukkuihin.

Lumihiutaleen pistokkaissa juuret ovat lähes seitinohuet.

Tähän minun oli pakko laittaa vielä kuva ananaskirsikan taimistani, vaikkeivät ne kesäkukkia olekaan. Nämä olen kasvattanut joulukuun lopussa ottamistani pistokkaista ja taimet ovat alkaneet kivasti viime aikoina haaroittuakin.

Kuulin äskettäin, että vesilasissa juurrutetut pistokkaat joutuisivat kuitenkin kasvattamaan multaan siirrettäessä erilaiset juuret, ja että tämän vuoksi mullassa juurruttaminen olisi parempi keino. Itse olen pitänyt vesilasissa juurruttamista todella näppäränä ja pistokaslisäys on onnistunut sillä tavalla todella hyvin. Oletko sinä kuullut, onko vesilasissa ja mullassa kasvaneilla juurilla eroa? Otatko sinä pistokkaista, ja jos otat, kumpaa juurrutustapaa suosit?

Leppoisaa viikonalkua!

Ananaskirsikan talvetusta ja pistokaslisäystä

Postasin aiemmin ananaskirsikoistamme, jotka tekivät satoa vasta sisätiloissa marras-joulukuun vaihteessa. Yritän talvettaa kasvit, jotta ensi vuonna satokin olisi toivottavasti aikaisemmassa. Korjattuani talteen viimeiset ananaskirsikat leikkasin kasvit alas n. 10 senttimetrin pituisille tapeille. Laitoin ruukut kasvivalojen alle, ja vähitellen tyngistä on nyt alkanut versoa uutta, virkeää kasvua. 

Lisäksi otin alasleikkauksen yhteydessä osasta latvaversoja muutamia pistokkaita, jotka laitoin vesilasiin kasvattamaan juuria. Jätin pistokkaisiin pari-kolme lehteä ja katkaisin pistokkaan lehtihangan alapuolelta. Noin kuukauden kuluessa pistokkaisiin kasvoivat kunnon juuret ja pääsin istuttamaan ne taimimultaan, jossa ne ovat lähteneet hyvään kasvuun.

Ananaskirsikan pistokas pääsemässä ruukkuun.

Tällä hetkellä olenkin kovin toiveikas ensi kesän ananaskirsikkatilanteemme suhteen, ja näillä näkymin en kylvä ananaskirsikkaa tänä vuonna. Jos sato nyt oikeasti talvetuksella ja pistokaslisäyksellä aikaistuu, aion jatkossakin käyttää näitä konsteja ananaskirsikan kasvatuksessa.

Oletko sinä talvettanut ananaskirsikkaa tai lisännyt sitä pistokkaista?

Iloa päivääsi!

Kesäkukkia pistokkaista ja siemenistä

Muutaman vuoden tauon jälkeen kokeilin jälleen pelargonioiden talvetusta, jossa en ole aiemmin onnistunut. Neljä pelakuuta otin syksyllä ikkunalaudalle talvehtimaan, niistä yksi selviytyi kevääseen, ja siitä päätinkin ottaa pistokkaita. Kokeilin pistokaslisäystä nyt ensimmäistä kertaa. Leikkasin pelakuusta noin kolmen nivelvälin pituisia pistokkaita, poistin alimmat lehdet ja laitoin pistokkaat vesilasiin juurtumaan. Neljästä ottamastani pistokkaasta kaikki kasvattivat hienot juuret. Tästä kokemuksesta innostuneena aion kyllä jatkossakin hyödyntää pistokaslisäystä. 

Sitten koitti aika siirtää pistokkaat vesilasista ruukkuihin. Sain blogiyhteistyön merkeissä Biolanilta kokeiltavaksi ihan uutta Kasvusammalta, joka on nopeasti uusiutuvasta ja ilmavasta rahkasammalesta valmistettu, kalkittu ja lannoitettu käyttövalmis kasvualusta. Kasvusammalen pitäisi pidättää hyvin vettä, mutta toisaalta ilmavuutensa ansiosta myös vähentää liikakastelun riskiä eli kuulostaa kyllä tämän puolesta mainiolta tuotteelta, sillä usein ainakin itselläni tuo kastelu on se joka joko välillä unohtuu tai sitten tulen lorauttaneeksi vettä liikaa. Pelargonian taimet näyttävät sopeutuneen ruukkuihinsa hyvin. Parin viikon kuluttua alan vähitellen lannoittaa taimia Biolanin Kesäkukkalannoitteella, jota olenkin jo käyttänyt emokasvin lannoitukseen.

Olen tänä keväänä myös kylvänyt reilua kymmentä eri kesäkukkaa siemenistä, mm. tsinniaa, isoauringonkukkaa, tähtisilmää ja punakosmoskukkaa. Kylvömultana olen käyttänyt luomuviljelyynkin soveltuvaa Biolanin Kylvö- ja taimimultaa, joka sisältää kasvua edistäviä Gliocladium-hyötymikrobeja ja mykorritsaa. Nämäkin taimet ovat kasvaneet kivasti ja alkavat lähiaikoina vähitellen saamaan Kesäkukkalannoitetta.

Kylvö- ja taimimultaa olen käyttänyt kesäkukkien lisäksi myös hyötykasvien kylvöihin.

Ensimmäistä kertaa minulla on kesäkukkien taimia kasvamassa sellainen määrä jo omasta takaa, että todennäköisesti pärjään hyvin niillä, ellei sitten jotain aivan vastustamatonta tule puutarhaliikkeissä vastaan. :)

Oletko sinä kokeillut Biolanin kasvusammalta tai Kylvö- ja taimimultaa?

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Blogiyhteistyö: Biolan