Unelmana omavaraisempi elämä: Satokauden pidentäminen syksyyn

Nyt heinäkuun ensimmäisenä maanantaina on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika. Tällä kertaa postauksissa mietitään muun muassa, miten satokautta voidaan pidentää syksyyn. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Kasvihuone auttaa pidentämään kasvukautta niin keväästä kuin syksystäkin etenkin, jos siellä on viileiden öiden varalta lämmitin.

Omassa puutarhassamme satokausi on pitkä. Sen avaavat mm. raparperi, erilaiset yksi- ja monivuotiset yrtit, parsa sekä maa-artisokka. Näistä varhaisimpien satoa pääsemme korjaamaan jo toukokuussa. Toisaalta satokausi jatkuu meillä pitkälle loppusyksyyn, sillä esimerkiksi lehtikaali ei vielä pikkupakkasista hätkähdä ja myös maa-artisokkaa voi nostaa maan jäätymiseen asti. Lisäksi kasvihuoneen asukeista ananaskirsikka sekä osa chileistä siirtyvät aina kypsyttelemään satoaan vielä sisälle. Yksi keino satokauden pidentämiseen onkin monipuolinen hyötykasvivalikoima.

 

Maa-artisokkaa voi nostaa aina maan jäätymiseen asti ja toisaalta keväällä lumien sulettua ennen kasvin kasvuunlähtöä.

Satokautta on mahdollista pidentää myös uusintakylvöillä, joita voi tehdä nopeakasvuisten kasvien osalta pitkin kesää. Esimerkiksi monet salaatit, mangoldi, rukola, tilli ja retiisi tuottavat satoa nopsaan ja niitä on näppärä kylvää kesän aikana myös sadonkorjuun myötä tulleisiin aukkopaikkoihin. Monia muitakin hyötykasveja ehtii vieläkin hyvin kylvää, jolloin niiden sadonkorjuuaika vain tulee myöhemmin kuin touko-kesäkuussa kylvettynä. Itsekin tein viime viikolla esimerkiksi herneiden täydennyskylvöjä, kun rivistössä ihan kaikki kesäkuun alkupuolella kylvetyt siemenet eivät olleet itäneet. Myös ämpäriperunoita olen pistänyt kasvamaan vielä heinäkuun alkupuolella sitä mukaa, kun huhti-toukokuussa parin viikon välein istuttamistani olen korjannut sadon ja ämpärit ovat vapautuneet seuraavia siemenperunoita varten.

Esimerkiksi mangoldi ja erilaiset salaatit sopivat kylvettäväksi vielä heinäkuussakin.

Jonkin tietyn hyötykasvin kohdalla satokautta voidaan pidentää myös kasvattamalla eri lajikkeita. Sen vuoksi meilläkin kasvaa kasvihuoneissa useita eri tomaatti- ja kasvihuonekurkkulajikkeita. Suurta herkkuamme, parsakaaleja, kasvatan myös vähintään kahta lajiketta, jonka ansiosta pääsemme nauttimaan omista parsakaaleista muutaman viikon pidempään kuin jos kasvattaisin vain yhtä lajiketta. Myös monista juureksista, kuten esimerkiksi porkkanoista, löytyy varhaisempia lajikkeita herkuteltavaksi suoraan kasvimaalta ja myöhäisiä lajikkeita, jotka taas monesti sopivat paremmin varastoitavaksi.

Parsakaaleista kasvatan vuosittain lajikkeita 'Premium Crop' F1 ja punertava 'Miranda', joista ensimmäisen pääkukintojen sadonkorjuu on noin paria-kolmea viikkoa ennen jälkimmäistä. Näin parsakaalien satokausi pitenee. Kuvassa näkyviä sivukukintoja keräilemme kummastakin sen jälkeen aina pakkasiin asti.

Tähän lopuksi kirjoitan vielä lyhyesti kuulumisiamme omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisen suhteen. Lavatarhan päivitys on meillä tosiaan ollut kevään ja alkukesän aikana työn alla ja vielä viimeiset yksityiskohdat pitäisi saada valmiiksi. Postailen lavatarhan uudistuneesta ilmeestä heti, kunhan saan kuvat ihan valmiista kokonaisuudesta. Sieltä saamme kuitenkin jo monenlaista satoa mm. yrttien, ilmasipulin, ryväs- ja punasipulin harvennustaimien, raparperin, pinaatin, salaattien ja papujen ansiosta. Myös marjasinikuusamat ja kuukausimansikat ovat kypsytelleet ensimmäisiä marjojaan. Ämpäriperunoista ensimmäiset nostin juhannusviikolla ja vielä muutamissa ämpäreissä on perunoita sadonkorjuuvalmiina. Täydennyskylvöjä tosiaan tein viime viikolla mm. herneiden osalta ja ämpäriperunoita istuttelen vielä parin viikon aikana lisää syksyn satoa ajatellen. Mökkipalstan kasvimaata laajensimme kesäkuussa vielä lisää. Palstan kuulumisista postailinkin tarkemmin parisen viikkoa sitten.

Mökkipalstan kasvimaan laajennus oli taas kesäkuussa työn alla. Syksyllä tarkoitus olisi suurentaa sitä  vielä lisää jo valmiiksi ensi kevättä varten.

Kasvihuonekuulumisiamme kirjoittelin vasta viime viikolla, joten niitä en nyt tähän erikseen kertaa. Maakellariprojektimme odottelee nyt parempia kelejä kivien muuraamista ajatellen. Villiyrteistä mm. vuohenputkea, nokkosta ja kuusenkerkkiä on meillä päätynyt lautaselle ja myös pakastimeen. Lisäksi tänä kesänä aiomme tutustua paremmin syötäviin koristekasveihin, joista kuunliljoja ja syreeniä olemme jo ehtineetkin testata. Mehiläistarhojen suhteen hoitotoimet rullaavat kuten aiempinakin kesinä. Yhden tarhan paikkaa jouduimme kuitenkin vaihtamaan, sillä karhu oli käynyt apajilla ja rikkonut yhden pesistä. 

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela, Krutbacken

Vyöhyke 2: Finland urban farming, Pilkkeitä Pilpalasta, Sarin puutarhat, Päivänpesän elämää

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

Kaunista ja satoisaa heinäkuuta!

Oman puutarhan herkkuja juhannuspöytään

Näin juhannuksen aikaan puutarhamme tarjoaa jo monenlaisia herkkuja ruokapöytään. Ilmasipulin versoja, raparperia ja mangoldin sekä pinaatin pikkulehtiä olemme keränneet jo jonkin aikaa. Samoin monia yrttejä, kuten ruohosipulia, timjamia, minttuja ja mäkimeiramia, on piisannut jo moniin ruokiin ja ruohosipulia pakastimeenkin. Parsakausi sen sijaan alkaa meillä nyt olla jo loppusuoralla. Muutama päivä sitten korjasimme tämän vuoden ensimmäiset perunat ämpäristä ja tätä herkkua on luvassa lisää juhannuksena. Minulla onkin ollut tapana laittaa aina huhtikuussa ensimmäiset ämpäriperunat kasvamaan, jotta näin keskikesän juhlan aikaan saisimme lautaselle omia uusia perunoita.

Tämän kesän ensimmäiset omat uudet perunat

Omilla kesäsipuleillakin olemme päässeet taas jo herkuttelemaan. Olen muutamana viime vuonna laittanut istukassipulit sen verran tiheään, että osan sipuleista voimme käyttää harventamisen myötä juuri kesäsipulina. Lasten lavatarhasta innokkaat pikkupuutarhurit löysivät viimevuotisten kylvöjensä jäljiltä porkkanoita, jotka oli aika kerätä jo nyt, sillä heidän lavatarhansa uudistus on tarkoitus toteuttaa ihan lähipäivinä.

Harvennustaimien myötä pääsemme herkuttelemaan kesän mittaan myös pikkusipuleilla varsineen.

Lasten lavatarhasta löytyi jo napostelukokoisia porkkanoita. Omani sen sijaan ovat vielä paljon pienempiä.

 

Oikein hyvää juhannusta!

Kasvihuonekauden aloitus

Siivosimme viikonloppuna isomman kasvihuoneemme, sillä kelit ovat ihanasti lämpenemään päin. Olen yleensä siirtänyt esikasvattamiani taimia isompaan kasvihuoneeseen, kun yöpakkasia ei ole lähiaikojen ennusteessa luvassa, ja tämä alkoi olla taas ajankohtaista. Myös talvettamani pelargonit pääsivät totuttelemaan kasvihuoneeseen, ennen kuin istutan ne lopullisille kasvupaikoilleen. Isommassa kasvihuoneessamme on lämmitin, joka käynnistyy pakkasvahdin ansiosta kasvihuoneen lämpötilan pudotessa alle +10 astetta. Sen ja harsojen turvin siirränkin nykyisin taimet kasvihuoneeseen yhdellä kertaa, jolloin vältyn niiden päivittäiseltä kiikuttamiselta kasvihuoneen ja talon välillä.

Lähes kaikki jo koulimani taimet muuttivat kasvihuoneeseen. Kuitenkin kirvakaranteenissa olevat kaalit jäivät vielä tarkkailuun sisälle, sillä löysin niistä taas muutamia kirvoja. Uusia taimia vien kasvihuoneeseen sitä mukaa, kun saan niitä koulittua. Kuvan ottamisen jälkeen kasvit saivat ylleen kaksin-kolminkertaiset harsopeitteet.

Kasvihuoneen takaosassa ovat talvettamani sinisarja ja ananaskirsikat sekä kahdessa eri erässä kasvamaan laitetut ämpäriperunat, joista ensimmäisten pitäisi olla satoiässä juhannuksen aikaan.

Kaunista viikon jatkoa!

Viikonlopun puutarhapuuhia

Viikonloppuna pääsimme puuhastelemaan pihalla jo ihan kunnolla. Etupihallamme ja takapihamme varjoisilla alueilla lunta on vielä reilusti, mutta esimerkiksi kasvihuoneen ja kesäkeittiön ympäristöstä ja metsäpuutarhan puolelta lumet ovat huvenneet nopsaan. Ensisijaisena hommana viikonlopulle olin suunnitellut omenapuiden leikkausta ja sen saimmekin tehdyksi. Omenapuiden leikkaamisesta löytyy tarkemmat ohjeet aiemmasta postauksestani ja myös Omenapuun leikkaus -videoltani.

Jänis oli kaikista suojauksista huolimatta päässyt taas kevättalvella yhtenä yönä omenapuiden kimppuun ja yksi puista täytyy varmaankin sillastaa. Niinpä omenapuiden leikkauksen yhteydessä otimme talteen viimevuotisia versoja sillastusmateriaaliksi, joka saa nyt odottaa hankeen piilotettuna muutaman viikon, että toukokuussa ryhdymme sillastuspuuhiin. Muutama vuosi sitten sillastimme samaan tapaan jänisvaurioista kärsineen 'Vuokon' ja se selvisi silloin hyvin. Postailinkin tuolloin sillastamisesta tarkemmin. Toivottavasti nyt 'Huvituksen' kanssa meillä olisi samalla tavalla onnea matkassa!

Omenapuut olivat viikonloppuna leikkausvuorossa. 'Huvitus' oli joutunut jäniksen hampaisiin ja sen pelastamiseksi keräsimme samalla sillastusmateriaalia. Taustalla kasvihuoneen nurkalle toimme sadevesitynnyrin, johon keräsimme lunta sulamaan ensimmäisiksi kasteluvesiksi kasvihuoneeseen tulevia taimia ajatellen.

Omenapuiden oksia toin muutamia sisälle maljakkoon, jossa ne toivottavasti puhkeavat kukkaan. Tämä oksien hyötäminen kukkaan tai hiirenkorville on hauskaa ja helppoa keväistä puuhaa, johon voi hyvin hyödyntää kevätleikkauksen yhteydessä poistettavia oksia. Paksummat omenapuun oksat taas silppusimme talteen, sillä käytämme niitä savustukseen.

Omenapuiden hoitotoimien lisäksi laitoin ensimmäiset ämpäriperunat kasvamaan. Olin siemenperunoita idättänyt jo valmiiksi, ja nyt ne saavat kasvatella versojaan lattialämmityksen päällä kylpyhuoneemme nurkassa. Aikanaan ne pääsevät ensin kasvihuoneeseen ja myöhemmin sitten terassille jatkamaan kasvuaan. Laitan seuraavan ämpäriperunasatsin kasvamaan parin viikon päästä ja sen jälkeen ainakin vielä yhden satsin, jolloin saamme ämpäreistä satoa ensin ja mökkkipalstan kasvimaalta sekä kotipihan lavasta sitten sen jälkeen. Myös viimeiset huhtikuun kylvöt tein viikonloppuna.

Siemenperunat olen idättänyt ensin esimerkiksi sanomalehden päällä ja suihkutellut niitä suihkepullolla tarvittaessa. Yhteen ämpäriin olen laittanut aina kolme siemenperunaa, isompaan ruukkuun mahtuu neljäkin.

Pihalla levitin kuusenhavuja krookuksien suojaksi, jotta jänis ei kävisi napsimassa niitä suuhunsa. Peitettynä krookukset ovat säästyneet pitkäkorvalta, mutta heti jos havut puuttuvat, ne joutuvat parempiin suihin. Lisäksi täytimme sadevesitynnyrit lumella, jotta saamme niistä taas kevään ensimmäiset kasteluvedet kasvihuoneeseen tuleville taimille.

Tällä viikolla jatkan puuvartisten leikkaamista ja pääsen osan kukkapenkeistäkin siistimään silppuamalla viimevuotisten perennojen varret maahan maatumaan. Lisäksi luvassa on koulimispuuhia ja varmaan istutan jo ensimmäiset kevätkukkijatkin etupihan isoihin ruukkuihin.

Keväistä uutta viikkoa!

Sadonkorjuukuulumisia

Hyötytarhamme on alkanut tarjota taas ihanaa, monipuolista satoa päivittäiseen käyttöömme. Postailin jo aiemmin lavojen ensimmäisistä herkuista mm. ilmasipulin osalta. Nyt hyötytarhan valikoima alkaa kuitenkin olla jo mukavan monipuolinen. Ilmasipulia käytämme edelleen lähes päivittäin, joko varsia tai sitten latvoihin syntyneitä pikkusipuleita. Myös kelta- ja punasipulia olemme nostaneet. Pinaattia ja mangoldia olen kerännyt jo ahkerasti ja myös ensimmäiset pavut ovat päätyneet lautaselle. Kesäkurpitsan poikakukkia täytimme ja friteerasimme, ja ensimmäiset kesäkurpitsatkin ovat jo kohta kerättävissä. Myös silpoydinherneiden palot pullistuvat lupaavasti ja todennäköisesti viikonloppuna pääsemme napsimaan niistä kesän ensimmäistä satoa. Ämpäriperunoita söimme juhannuksesta heinäkuun alkuun, ja eilen nostin lavatarhastakin ensimmäiset perunat. 

Etummaisessa lavassa mangoldi kasvaa hurjaa vauhtia. Sen takana on punajuurta ja papuja.

Pensaspapu 'Processor' tarjoaa jo ensimmäistä satoaan.

Ilmasipulista saamme varsien lisäksi nyt myös latvojen pikkusipuleita.

Kesäkurpitsa 'Diamant' F1 kukkii runsaasti ja poikakukkia riittääkin hyvin myös ruoanlaittoon. Toisessa lavassa kasvava 'Black Beauty'-lajike kasvattelee jo ensimmäisiä kurpitsojaan.

Heinäkuun alussa nostimme viimeiset ämpäriperunat. Myös raparperia olen kerännyt viime viikkoina mm. piirakoita, kiisseleitä ja säilöntää varten.

Hyötytarhan vieressä kasvava marjasinikuusama tekee nyt vuosien odotuksen jälkeen ensimmäistä kertaa satoa enemmänkin kuin vain yksittäisiä marjoja.

 

Mitä sinun hyötytarhallesi kuuluu?

Iloa päivääsi!

Ämpäriperunat

Huhtikuun alussa laitoin jo ensimmäisen satsin ämpäriperunoita kasvamaan, ja pääsiäisen aikaan oli toisen ämpärillisen vuoro. Näistä saamme satoa todennäköisesti jo kesäkuussa. Minulla on siemenperunoita hankittuna jo myös kasvimaata varten, mutta niiden istuttamista saa vielä odottaa. Ämpäriperunat on tosi helppo ja nopea laittaa kasvamaan ja toisaalta niitä on myös helppo siirrellä paikasta toiseen joko puutarhassa tai ottaa vaikka ämpärit mökille mukaan. Näihin on kätevä myös hyödyntää pohjastaan haljenneet ämpärit tai ruukut. Kuvaamaltani videolta löytyy lisää tietoa ämpäriperunoiden kasvattamisesta. (Jos video ei näy alla, pääset katsomaan sen tästä linkistä: Ämpäriperunat)

 

Oletko sinä kasvattanut ämpäriperunoita?

Leppoisaa sunnuntaita!

Kasvihuoneen sesonki alkaa

Voi, kuinka olenkaan odottanut, että yöpakkaset jäävät sääennusteista pois ja kelit lämpenevät! Yksi suuri syy tähän on se, etten viitsi siirtää taimia kasvihuoneeseen, ennen kuin yöt näyttävät pääosin olevan plussan puolella. Lämmitinhän meillä kasvihuoneessa kyllä on, mutta tällä tavalla ei kuitenkaan tarvitse lämmittää ihan niin paljon, kuin jos veisi kasvit sinne jo pakkasöiden aikaan. Äitienpäiväviikonloppuna koitti tälle keväälle se suuri päivä, kun lähes kaikki esikasvatettavani muuttivat juuri pestyyn kasvihuoneeseen. Taimien päällä minulla on moninkertainen harso suojaamassa auringonpolttamilta ja toisaalta myös mahdolliselta viileydeltä. Lämmitin on säädetty nyt 12 asteeseen. Lisäksi veimme taas kasvihuoneeseen mustan vesitynnyrin, jonka vesi lämpenee päivisin ja auttaa tasoittamaan yön ja päivän lämpötilaeroa kasvihuoneessa. Toisaalta saan siitä myös kasteluvedet kätevästi, kunhan vain täytän sitten tynnyriä tarpeen tullen.

 

Taimet ovat vielä purkeissaan totuttelemassa kasvihuoneessa olemiseen. Etualalla mm. chiliä, paprikaa, tomaattia ja tomatilloa.

Chili 'Hungarian Yellow Wax Hot' kasvattelee jo ensimmäistä satoaan. Olen pölyttänyt kukkivia chilejä ja paprikoita pienellä siveltimellä.

Mm. samettikukkaa ja vesimelonia.

Tällä reunalla on mm. verenpisaraa, pelargoneja, kosmoskukkaa ja sinitähtöstä. Matalimpia taimia on myös ruukutuspöydän alla.

Myös ämpäriperunat ovat vielä kasvihuoneessa, mutta ne ajattelin siirtää sieltä piakkoin ulos, jotta saan tilaa kasvihuoneeseen jääville hyötykasveille.

Viikonloppuna ajattelin aloittaa chilien, paprikoiden ja tomaattien istuttamisen lopullisiin ruukkuihinsa. Vesimelonit, tomatillot, maissit ja kurkut ovat vuorossa sitten myöhemmin. 

Jos sinulla on kasvihuone, oletko jo istuttanut/siirtänyt sinne hyötykasveja?

Aurinkoista tiistaita!

Sadonkorjuukuulumisia

Sadonkorjuukausi on käynnistynyt meillä viimeisen viikon aikana ihan kunnolla, ja säilöttäväksi asti on nyt päätynyt kasviksia jo hyvä määrä. Tällä hetkellä näyttää, että tämä tulee olemaan satoisin kesä, mitä meillä on koskaan ollut. Mansikoita keräsin kesäkuun lopusta lähtien parin päivän välein, ja vaikka herkuttelimme niillä päivittäin, marjoja riitti silti pakastimeenkin asti. Nyt puutarhamansikoiden kausi alkaa meillä jo kääntyä loppua kohden, muutama litra niitä varmaan vielä lähipäivinä kypsyy. Kirsikoiden satokausi taas on alkamassa, ja virittelimmekin kirsikkapuihin pelättimiä lintuja ajattellen, jotta marjoja jäisi meillekin.

Satoa viime viikolta: mansikoita, kurkkua 'Fenix Plus' ja 'Vodoley' sekä pikkelikurkkua 'White Mini', kesäkurpitsaa 'Diamant' F1 kukkineen, basilikaa 'Large Leaved', pensaspapuja 'Processor' ja 'Prelude', silpoydinhernettä 'Kelvedon Wonder', sokerihernettä 'Norli', kirsikoita 'Latvian Matala' ja ämpäriperunoita.

Herneitä ja papuja on riittänyt pakastettavaksi jo useampi satsi. Härkäpavut tosin epäonnistuivat täysin, ja voi olla, ettemme saa niistä yhtään palkoa. (Ämpäri)perunoiden suhteen olemme olleet omavaraisia juhannuksesta asti. Ämpäriperunoita olen edelleen laittanut kasvamaan uusia satseja aina edellisten ämpäreiden tyhjennyttyä. Kesäkurpitsan satokausi alkoi viime viikolla, ja pian alamme saada patty pan -kurpitsoitakin. Kesäkurpitsoissa on riittänyt runsaasti poikakukkia, ja tänä kesänä saimme vihdoin aikaiseksi friteerata niitä (ricotta-chilitäytteellä) ensi kertaa. (Kiitos, Mirjam-Matilda, kun muistutit tästä!) Enää en harmittele runsasta poikakukkien määrää, sillä tähän herkkuun jäimme koukkuun! Ensimmäistä kertaa kokeilin tänä kesänä myös sokerihernettä 'Norli', jonka palot syödään kokonaisina. Ihastuimme siihen niin, että se pääsee ehdottomasti vuosittaisten kylvöjeni listalle. 

Ensimmäinen tomaattimaistiainen kasvihuoneesta, kirsikkatomaatti 'Supersweet 100' F1

Kasvihuoneesta kurkkuja tulee jo hyvin, ja pieniä pikkelikurkkuja 'White Mini' aion tällä viikolla säilöä pikkelöimällä ja suolakurkkuina. Ensimmäiset tomaattimaistiaisetkin jo saimme. Tomatillojen kypsymistä sen sijaan edelleen odotan, samoin chilien ja paprikoiden.

Minkälainen satokauden alku sinulla on ollut?

Hauskaa loppuviikkoa!

Hyötytarhan kuulumisia

Tämä kesä tuntuu ainakin tähän asti olleen hyötytarhamme kannalta suotuisa. Kesä-heinäkuun vaihteen sateet tulivat tosin aivan viime hetkellä, sillä siihen asti meillä oli todella kuivaa ja näytti, että kuivuus alkaa jo vaikuttaa satoonkin. Nyt sateita on kuitenkin ollut säännöllisesti eikä minun ole tarvinut kastella hyötytarhaa enää ollenkaan. Kasvustot ovat rehevöityneet sateiden myötä nopeasti, ja ihanaa satoa saa käydä jo keräämässä päivittäin. Tässä muutamia kuvia hyötytarhamme tämänhetkisestä ilmeestä!

Kaalien, porkkanoiden ja sipuleiden laatikoissa on vielä hyönteissuojat paikoillaan. Muissa kasvu on jo niin rönsyilevää, että suojat saivat väistyä.

Mm. kyssäkaalia, mangoldia, kehäkukkia ja papuja. Joukkoon on eksynyt myös pari itsestään kylväytynyttä tilliä.

Kyssäkaali 'Delikatess Weiss'

Yhdestä laatikosta jostain syystä hävisivät kesäkuussa kaikki kylvämäni kasvit pieninä taimina. Niiden kohtalo on vähän mysteeri: mitään ötököitä en laatikossa nähnyt, suoja oli tiiviisti paikoillaan, mutta tainet hävisivät nopeasti yhden yön aikana, joten uskon jonkin kuitenkin syöneen ne. Pidin laatikkoa pari viikkoa tyhjillään ja laitoin nyt siihen ale-laarista löytämäni istukassipulit, joista riittää, jos edes pikkuisia sipuleita ehtisimme saada.

Mm. kehäkukkaa, myskikurpitsaa, silpoydin- ja sokeriherneitä ja jäävuorisalaattia.

Osa keväällä istutetuista parsan juurakoista kärsi kuivasta alkukesästä, vaikka kastelimmekin niitä ahkerasti. Osa kuitenkin on onneksi hyvissä voimissa.

Viime vuoden "kaalilaatikko" on tänä vuonna kurpitsalaatikko.:)

Maa-artisokat ovat nyt uudella paikalla paljon vankemman näköisiä kuin aiemmassa kohdassa tontin takareunassa.

Kehäkukka 'Lemon Zest'

Tässä vielä yksi sadonkorjuukuva viime viikolta: mansikoita matalista lavoista, ämpäriperunoita, kasvihuoneesta kurkkuja ' Fenix Plus' F1 ja 'White Mini' ja lavatarhasta kaskinaurista 'Enon Kanta', silpoydinherneitä 'Kelvedon Wonder' ja 'Kleine Rheinländerin', pensaspapuja 'Prelude' ja 'Processor', jäävuorisalaattia ja mangoldia 'Rhubarb Chard'.

Mitä sinun hyötykasveillesi kuuluu? Ovatko säät olleet siellä suotuisat vai huonot sadon kannalta? 

Iloa päivääsi!

Unelmana omavaraisempi elämä: Omavaraisuustaitoja ja -herkkuja

Nyt heinäkuun ensimmäisenä maanantaina on jälleen omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika ja aiheena tällä kertaa ovat oma erityisosaaminen omavaraistelun kannalta ja omavaraisuuskuulumiset. Lisäksi postauksen loppupuolelta löytyy pari ruokaohjetta. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Meillä osaamista omavaraistelua ajatellen löytyy hyötykasvipuolelta niin hyötytarhan kuin kasvihuoneenkin osalta. Esikasvatan itse kaikki sitä vaativat yksivuotiset hyötykasvien taimet. Myös kaikki kesäkukkamme ovat itse kasvattamiani joko siemenistä tai pistokkaista. Kesäkukkiemme kuulumisia postailinkin aivan äskettäin. Kasvien kasvattamisen lisäksi tärkeänä pidän myös niiden siemenien keräämistä talteen tulevia vuosia ajatellen. Esimerkiksi tomaateista, chileistä ja paprikoista kerään siemeniä säilöön vuosittain, samoin kesäkukista ja muutamista perennoistakin.

Lavatarhassa on jo rehevän näköistä. Sitä rajaavan matalan aidan edessä kukkivat mm. sametti- ja kehäkukat.

Kasvipuolen lisäksi toinen osaamisalueemme on mehiläistarhaus. Meillä on pesiä muutamia kymmeniä pääosin ystävien ja tuttujen maa-, metsä- ja marjatiloilla ja hunajaa kertyykin reilusti yli oman tarpeen myyntiin asti. Nyt alkukesän aikana meillä ajankohtaisena ovat olleet mehiläispesien jakopuuhat.

Mehiläistouhujen lisäksi kuluneen kuukauden aikana muutkin omavaraisuussuunnitelmamme ovat taas edenneet mukavasti. Sadevesien keräysjärjestelmän parantaminen meillä oli työn alla ennen viime viikon kovia sateita ja saimmekin IBC-kontille laatoituksen valmiiksi, kontin paikoilleen ja letkut viritettyä. Nyt vettä on kontissa 1000 litraa odottamassa kastelun tarvetta ja tynnyreissä vielä lisää. Postailen aivan lähipäivinä sadevesien keräysjärjestelmästämme vielä tarkemmin.

Lavatarhassa, kasvihuoneessa ja ruukkupuutarhassa kasvit ovat hyvässä kasvussa. Satoakin olemme päässeet jo korjaamaan mm. ämpäriperunoista, yrteistä, retiiseistä, mangoldista ja raparperista. Myös ensimmäiset mansikat on jo maisteltu. Nokkosta ja pinaattia ryöppäsin pakastimeen ja myös yrttejä, raparperia ja mansikoita olen jo säilönyt talven varalle. Alkukesän sadonkorjuusta, lavatarhan huoltotöistä sekä ruukkupuutarhan kuulumisista postailinkin äskettäin.

Juhannuksen herkkuja: ämpäriperunoita, raparperia ja retiisejä.

Pinaatti 'Bazaroet' tuotti jälleen hyvän sadon. Kaskinauriiden 'Enon Kanta' satokausi on alkanut.

Kasvihuoneen edustan kiveyksen tekeminen on myös edistynyt. Kivetyksen perustukset saimme jo valmiiksi ja nyt on meneillään kivien latominen. Tästäkin on luvassa tekstiä tarkemmin lähiaikoina, kunhan saamme kivet paikoilleen. Aurinkopaneelit ovat tuottaneet sähköä viime vuotta paremmin aurinkoisen alkukesän ansiosta. Varasto-polttopuukompleksi odottaa edelleen, että ehtisimme muilta puutarhapuuhiltamme jatkaa sen rakentamista. Todennäköisesti se valmistuukin vasta syksyllä. Yksi haaveistamme tälle kesälle oli myös puutarhamme avaaminen Avoimissa Puutarhoissa. Koronan vuoksi tämä haave siirtyi nyt ensi vuodelle, mutta osallistuimme sen sijaan Avoimet Puutarhat Kotisohvalla -tapahtumaan (tässä vielä linkki puutarhamme esittelyvideoon Avoimet Puutarhat Kotisohvalla: Puutarhahetki).
 

Tähän yhteispostaukseen sai myös vinkata omavaraisuusaiheisia reseptejä. Jaankin tässä nyt pari herkkua, joihin saamme suolaa ja öljyä lukuunottamatta kaikki raaka-aineet omasta maasta. Etenkin oman tomatillosalsan saamista alan odottaa jo alkuvuodesta, sillä ainakaan täälläpäin tomatilloja ei tahdo kaupasta löytyä.

Tomatillosalsa

tomatilloja

sipulia

mietoa chiliä esim. 'Hungarian Yellow Wax Hot' tai vihannespaprikaa

rasvaa paistamiseen

suolaa

Hienonna tomatillot, sipulit ja chili. Paista niitä pannulla öljyn kera, kunnes vihannekset ovat kunnolla pehmentyneet. Mausta suolalla maun mukaan. Tomatillosalsaa käytämme esimerkiksi tortilloissa tuomassa makua, mutta se sopii sellaisenaan myös vaikkapa lihan tai kanan lisukkeeksi.

Juuressipsit 
nauriita, palsternakkaa, porkkanoita, punajuuria, perunaa tms.
öljyä
suolaa

Pese juurekset ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi siivuiksi esimerkiksi kuorimaveitsellä. Laita viipaleet kulhoon, kaada niiden päälle loraus öljyä ja pyörittele viipaleet öljyssä kauttaaltaan. Levitä juureslastut leivinpaperoidulle pellille. Paista 175-asteisessa uunissa kunnes lastut ovat hieman ruskistuneet ja muuttuneet rapeiksi. Ripottele lopuksi päälle suolaa oman maun mukaan. Sipsit maistuvat sellaisenaan tai esim. kermaviilikastikkeen kera. Meillä niitä on ollut välillä myös grilliruoan lisukkeena salaatin kanssa.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Tammikuu -20: Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2020
Helmikuu -20: Kylvöt, esikasvatus ja puhdetyöt
Maaliskuu -20: Esikasvatusta edullisesti  

Huhtikuu -20: Hygienia puutarhassa ja mehiläistarhauksessa

Toukokuu -20: Pölyttäjät 

Kesäkuu -20: Villivihanneksia ja pohdintoja satokaudesta
Viime vuoden omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista blogeista kasvuvyöhykkeittäin:

Vyöhyke 1
Jovela
Ku ite tekee

Vyöhyke 2
Sarin Puutarhat
Rouva Yrttinen
Harmaa torppa

Vyöhyke 3
Tsajut
Caramellia
Airot ulapalla
Luomulaakso

Iloista ja satoisaa heinäkuuta!

P.s. Blogissani on käynnissä Pihan perinnekasvit -puutarhakirjan arvonta. Jos et ole vielä osallistunut, käyhän kurkkaamassa.:)

Kesän ensimmäistä satoa

Muutaman viime viikon aikana hyötytarhamme on taas jo alkanut tuottaa kivasti satoa. Retiisejä söimme koko kesäkuun, juhannuksena nostimme ensimmäiset ämpäriperunat ja muutama päivä sitten pääsimme maistelemaan omia puutarhamansikoita. Nokkosta pakastin jo aiemmin hyvän määrän ja muutama päivä sitten oli pinaatin sadonkorjuun vuoro. Jäävuorisalaattia olemme jo keränneet salaatteihin ja leivän päälle, ja myös mangoldin pieniä lehtiä on päätynyt salaattiin, samoin kaskinauriin harvennustaimien naatteja. Lisäksi pari päivää sitten nostin ensimmäiset kaskinauriit. Raparperipiirakkaa olemme syöneet ahkerasti, ja raparperipaloja päätyi muutama litra myös pakastimeen. Myös basilikaa, ruohosipulia ja muita yrttejä olen pakastanut ja basilikaa olen lisäksi kuivannut talven varalle. Ensimmäiset pavut ja sokeriherneetkin alkavat pian olla valmiita pöytään.

Juhannusviikonloppuna herkuttelimme mm. ämpäriperunoilla, retiiseillä ja raparperilla.

Myöhään maanantai-iltana juuri ennen sateen alkua kävin vielä keräämässä ensimmäiset kypsät mansikat. Lasten ilme oli näkemisen arvoinen seuraavana aamuna, kun puurolla oli tarjolla omia mansikoita.:) Nyt olen kerännyt mansikoita parin päivän välein ja eilisestä satsista riitti jo pari litraa pakastimeenkin.

Pari päivää sitten keräsin pinaatin 'Bazaroet' pääsadon, ryöppäsin sen ja pakastin. Myös kaskinauris 'Enon Kanta' tuottaa jo ruokaa pöytään.

Oletko sinä jo kerännyt omaa satoa?

Iloista viikonloppua!

P.s. Blogissani käynnissä olevaan Pihan perinnekasvit -kirjan arvontaan ehtii vielä hyvin mukaan.:)

Unelmana omavaraisempi elämä: Villivihanneksia ja pohdintoja satokaudesta

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika. Tällä kertaa aiheena ovat mm. villivihannekset ja sadon käyttäminen satokautena. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Nokkonen alkaa olla sadonkorjuukunnossa.

Meillä villivihannesten käyttö on vielä lastenkengissä, vaikka haluaisinkin hyödyntää niitä enemmän. Ainoa meillä säännölliseen käyttöön vakiintunut villivihannes on nokkonen, jota kerään alkukesästä ja myös ryöppäyksen jälkeen pakastan sitä sopivina annospusseina esim. nokkoslettujen tai –keiton tekemistä varten. Myös ketunleipää ja suolaheinää kasvaa puutarhassamme, ja niitä käytämme silloin tällöin esim. leivän päällä tai salaatissa, mutta jotenkin niiden keräämiseen ei ole vielä oikein tullut kunnon rutiinia, vaan se herkästi unohtuu. Tavoitteenani olisi paneutua villivihanneksiin tarkemmin ja alkaa hyödyntää niitä enemmän lähivuosina, sillä ne ovat kuitenkin terveellistä ja myös edullista luonnon omaa superruokaa. Ainakin voikukkaa, piharatamoa, mesiangervoa ja poimulehteä olisi hauska maistaa. Luin äskettäin kirjan Yrttiruutujen äärellä, ja itse asiassa monet siinä esitellyt kasvit ovatkin villivihanneksia.

Ketunleipää kasvaa meillä mm. Varjoryhmässä alvejuurien alla ja näin keväisin kukkiessaan se toimii myös suloisena koristekasvina.

Satokausi alkaa meillä olla jo aluillaan, sillä raparperin varret ja juurikin nuo nokkoset ovat keräilykunnossa. Satokautena meillä suurin osa sadosta käytetään ihan tuoreeltaan. Käyn päivittäin, välillä useitakin kertoja päivässä, hakemassa kasvimaalta tai –huoneesta, sitä mitä milloinkin ruokaan satumme tarvitsemaan. Etenkin erilaiset salaatit ja kasvispaistokset ovat meillä tuolloin suosittuja. Myös leivän päälle päätyy monenlaista, ja paljon napsimme kasviksia myös ihan herkuttelumielessä, esimerkiksi herneet, kirsikkatomaatit ja monet marjat ovat tällaisia suoraan puskasta suuhun päätyviä herkkuja. Kun huomaan jotakin kasvista olevan kypsänä runsaasti, säilön ”ylimääräisen” osan talven varalle esim. pakastamalla, kuivaamalla tms. Satokautena tykkään siitä, että joka päivä ruoassa on ainakin jotakin omasta maasta, sillä mikään ei ole ihanampaa kuin kantaa oman maan antimia pöytään.

Omavaraisuussuunnitelmat ovat meillä edenneet taas hyvää tahtia. Talon päädystä poistin nurmikon, ja jatkossa tähän pitäisi tehdä laatoitus sadevesien keräykseen tulevaa IBC-konttia varten. Vanhoista terassin kaiteena aiemmin olleista palasista saamme kontin ympärille kehikkoa, johon pääsevät kesäkukat jatkossa kiipeilemään ja maisemoimaan konttia.

Toukokuun kylvöt ovat hyvässä kasvussa, kaikki taimeni ovat jo muuttaneet kasvihuoneeseen tai päässeet paikoilleen hyötytarhaan. Äskettäin postailin taimikuulumisistamme tarkemminkin. Syyskylvöt ovat pääosin jo itäneet hyötykasvien osalta, niistäkin postailin äskettäin. Ruukkuihin kylvämäni perennat ovat lähteneet kasvuun hitaammin, mutta niistäkin suurin osa on jo itänyt. Lisäksi tein jo suorakylvötkin niin hyötykasvien kuin kesäkukkienkin osalta, ja näistä postailen lähipäivinä vielä tarkemmin.

Istutuslaatikossa hyvässä kasvussa ovat mm. mangoldit, retiisit ja pavut.

Ämpäriperunoita kasvaa tällä hetkellä kahdeksassa ämpärissä, ja uusi erä seuraavaa kahta ämpäriä varten on itämässä. Perunat ovat olleet kasvihuoneessa, mutta viikonloppuna siirsin ne lopulta terassin ruukkupuutarhaan.

Lavatarhamme sai ennen kylvöjä uuden ilmeen, kun vaihdoimme hiekkakatteeseen. Myös lavojen määrä lisääntyi, parsa ja maa-artisokka saivat omat matalat lavansa, ja tarhan reunaan tein matalan aidan, jonka viereen tuli vielä kesäkukille oma alueensa. Toisen kompostorin tyhjensimme kokonaan istutuslaatikoihin ennen kevätkylvöjä.

Lavatarhan uutta ilmettä. Viime viikolla istutin esikasvattamiani kesäkukkia oikealla pilkottavan aidan edustalle.

Myös 8-, 6- ja 4-vuotiaat lapsemme saivat toiveestaan oman pikkuisen lavatarhan, jossa heistä jokaisella on oma laatikkonsa huolehdittavanaan. Laatikoiksi päätyivät mehiläistarhauskalustosta varsinaiseen käyttötarkoitukseensa liian huonoiksi käyneet laatikot.

Kylväminen on tarkkaa puuhaa.:)

Varasto- ja polttopuukompleksin rakentaminen on nyt ollut tauolla, sillä kasvihuoneen edustan laatoituksen perustukset ovat olleet etusijalla. Pian pääsemme toivottavasti jo tekemään itse laatoitusta. Myös talon maalaus on aloitettu, ja yksi seinä on jo saanut uuden maalipinnan. Aurinkosähkön tuotto on ollut huhti-toukokuussa selvästi viime vuotta parempaa. Mehiläispesillä on nyt lämpimien kelien ansiosta ollut kuhina käynnissä, ja viikonloppuna niille pitikin jo käydä viemässä toiset laatikot, jotta tila riittäisi.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Tammikuu -20: Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2020
Helmikuu -20: Kylvöt, esikasvatus ja puhdetyöt
Maaliskuu -20: Esikasvatusta edullisesti  

Huhtikuu -20: Hygienia puutarhassa ja mehiläistarhauksessa

Toukokuu -20: Pölyttäjät
Viime vuoden omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista blogeista kasvuvyöhykkeittäin:

Vyöhyke 1

Laura eli Javis

Jovela

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat

Luomulaakso 
Oma tupa, tontti ja lupa
Pienen pieni farmi
Ku ite tekee

Vyöhyke 3

Tsajut
Metsäläisten elämää

Luontoannelilifestyle
Caramellia

Rakkautta ja maan antimia

Villa Kotiranta

Airot ulapalla
Luomulaakso

Vyöhyke 5 

Sorakukka

Käytätkö sinä villivihanneksia? Jos käytät, mitä niistä ja onko sinulla jotain erityistä suosikkia?

Ihanaa kesäkuun alkua!