tiistai 2. maaliskuuta 2021

Kevättalven pihatöitä

Parina viime kuukautena puutarhassa on tullut vietettyä melko vähän aikaa. Kasvihuoneessa olen ajoittain käynyt tunnelmoimassa, ja myös nuotion ääressä olemme välillä istuskelleet. Pihatyöt ovat rajoittuneet lähinnä pakollisiin lumitöihin, jotka mies on hoitanut suurelta osin. Itse taas olen käynyt silloin tällöin tarkistelemassa jänisverkkoja ja poistamassa lunta niiden ympäriltä, etteivät pitkäkorvat ylettäisi nakertamaan kasveja. Nyt ennen plussakelejä kävin rapsimassa lumia pois havujen ja pensaiden päältä, jotta ne eivät vaurioituisi painavan nuoskalumen alla. Lisäksi jänisverkkojen tarkistus oli taas paikoillaan. 

Jänisverkkojen ympäriltä on tänä talvena saanut ahkerasti käydä tamppaamassa ja poistamassa lumia, etteivät pitkäkorvat yllä verkkojen yli jyrsimään puuvartisia.

Yleensä tähän aikaan olen myös suojannut mm. rhodot ja havut säkkikangaspusseilla kevätahavalta, mutta tänä talvena meillä onkin lunta niin paljon, että kaikki alppiruusut ovat hautautuneet sen alle. Jatkossa lumien alettua sulaa täytyykin käydä tarkistelemassa, milloin vihreitä lehtiä alkaa pilkottaa hangessa ja peitellä ne sitten. 

Viime vuonna alppiruusumme kaipasivat tähän aikaan vuodesta jo suojaa kevätahavalta. Nyt ne ovat hautauneet lumen alle. Kuvan vasemmassa reunassa pilkottaa aivan pikkuisen yhtä alppiruusun lehteä.

Hankikylvöistä postasin äskettäin, ja viime viikonloppuna jouduin itse asiassa siirtämään ruukut vielä toiseen, vähän suojaisampaan paikkaan. Takkaan talven aikana kertyneet tuhkat mies levitti taas hangelle nopeuttamaan nyt luvattuina aurinkoisina päivinä lumien sulamista, mutta toisaalta myös lannoitteeksi. Vaihtelemme vuosittain tuhkan levityskohtia, ja tällä kertaa sitä päätyi mm. nurmikolle, istutuslaatikoiden alueelle ja muutamaan perennapenkkiin. Tuhkan käytöstä lannoitteena löytyy hyvää tietoa esim. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Lisäksi olemme ahkeroineet saadaksemme lämpökompostorimme, jotka jäätyivät kovilla pakkasilla, taas toimimaan. Kuuman veden lisääminen massan sekaan näytti auttavan, ja nyt ainakin toisessa kompostorissa on taas pöhinä käynnissä.

Valkea hanki on nyt paikoitellen tuhkan värjäämä.

Aurinkopaneelit meillä oli tarkoitus pitää mahdollisimman lumettomina talven yli, sillä vuosi sitten se sujui melko hyvin. Alkutalvesta tämä onnistui tänä vuonnakin, mutta nyt tammi-helmikuun tiuhojen lumisateiden ja kovien pakkasten aikana paneelit hautautuivat nietoksiin. Viime viikolla mies sai paneelit kuitenkin puhtaiksi, ja sähköntuotto alkoi taas. Aurinkopaneeleiden kuulumisiin palailen itse asiassa tarkemmin aivan lähiaikoina.

Oletko sinä jo tehnyt kevättalven pihatöitä?

Iloa päivääsi!

maanantai 1. maaliskuuta 2021

Unelmana omavaraisempi elämä: Kierrätys- ja säästövinkkejä puutarhaan

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen, jota koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tämän kuukauden aiheena ovat kierrätys- ja säästövinkit sekä suunnitelmien eteneminen.

Pelargoneja on helppo lisätä pistokkaista.

Puutarhaan saa uppoamaan rahaa hurjat määrät, jos kaiken ostaa uutena. Pienellä vaivalla ja viitseliäisyydellä monessa asiassa pääsee kuitenkin halvemmalla. Yksi menoerä ovat kasvit, joiden hankintakuluissa voi säästää huomattavasti kasvattamalla niitä itse siemenistä ja lisäämällä niitä pistokkaista tai jakamalla. Itse teen etenkin perennoiden kohdalla monesti niin, että ostan vain taimen tai pari ja myöhemmin jaan näitä useammaksi kasviksi. Esimerkiksi maksaruohot taas lähtevät hyvin kasvuun jo pienistä palasista, ja niiden leviämistä olenkin nopeuttanut tökkimällä lyhyitä pätkiä multaan emokasvin ympäristöön. 

Hankikylvöinä laitoin tänä vuonna tulemaan n. 30 eri perennalajia/-lajiketta.

Perennoja olen myös kylvänyt itse vuosi vuodelta enemmän, osan suorakylvönä, mutta monia myös hankikylvöinä, jotka ovat helppo ja vaivaton konsti kylmäkäsittelyn vaativien perennoiden kasvattamiseen. Siemenkuluissakin säästää, kun kerää omista hyötykasveista, kesäkukista ja tarvittaessa perennoistakin siemenet talteen seuraavaa kasvukautta varten. F1-kasveista kerätyistä siemenistä ei tosin kasva emokasvin kaltaisia jälkeläisiä ja monesti niiden siemenet eivät edes idä, joten niistä en siemeniä kerää. Itse ostan syksyn alennusmyynneistä "perussiemenet", esim. porkkanat, mangoldit ja salaatit. Lisäksi siemen- ja taimivaihdolla olen saanut monia kiinnostavia lajeja/lajikkeita kokeiltavaksi.

Esimerkiksi krassien siemeniä on tosi helppo kerätä.

Esikasvatuksessa hyödynnän kylvöissä tomaatti-/viinirypälerasiat ja lämpöä itääkseen vaativat kylvökset nostan takan päälle. Samoja rasioita käytän kevään aikana useita kertoja, sillä koulittuani edelliset taimet pois kylvän pestyihin rasioihin uudet siemenet. Koulimisvaiheessa taas siirrän taimet esim. maitotölkin puolikkaisiin, jotka olen pessyt ja tökkinyt veitsellä niiden pohjiin muutamia reikiä.  Yksivuotiset hyötykasvit ja kesäkukat ovatkin meillä melko pieni menoerä, sillä kasvatan ne kaikki itse siemenistä. Ostamiltani perennoilta otan ehjät muoviruukut talteen ja käytän niitä pesun jälkeen esim. omien perennojen kylvö- ja jakotaimille.

Pestyt maitotölkit ovat hyviä ruukkuja koulituille taimille. Niihin voi kirjoittaa kylkeen vedenkestävällä tussilla kasvien nimet. Taimet on myös helppo siirtää lopulliselle kasvupaikalle, sillä tölkin voi huoletta leikata reunasta auki pohjaan asti.
 

Lannoituksessa ja tuholais-/kasvitautitorjunnassa voi myös säästää tekemällä itse esim. nokkosvettä ja -käytettä sekä peltokortekeitettä. Hyviä reseptejä näihin löytyy mm. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta.

Uusiin puutarhaprojekteihin, esim. rakennuksiin, kiveyksiin ja muihin kiinteisiin rakenteisiin menee väkisinkin rahaa vähän enemmän. Niissäkin pystyy kuitenkin säästämään, kun tekee projektit mahdollisimman suurelta osin itse ja suunnittelee ne hyvin etukäteen. Lisäksi monissa diy-projekteissa voi säästää käyttämällä, kierrättämällä ja tuunaamalla vanhaa tavaraa. Vanhat laudan pätkät yms. löytävät helposti uuden käyttötarkoituksen, jos yhtään tykkää nikkaroimisesta. Meillä niitä on käytetty mm. erilaisissa pöytätasoissa ja penkeissä. Oksia taas voi käyttää esim. herneiden ja muiden köynnöstäjien tukena ja risuaidoissa. Kivisellä tontilla myös luonnonkivistä saa paljon hauskaa ja hyödyllistä aikaan ilmaiseksi. Meillä luonnonkiviä käytetään koristetarkoituksen lisäksi esim. harsojen painona mansikkamaalla. Kuormalavoista voi tehdä puutarhaan vaikka mitä, vanhat lakanat muuntuvat pienellä muokkaamisella esim. kasvihuoneen verhoiksi ja vanhasta lehtikompostorista voi tehdä vaikkapa hyllyt kasvihuoneeseen. Meillä lasten pieneksi jääneet kylpyammeet taas toimivat avomaankurkkujen suurina "ruukkuina". Vanhan tavaran hyödyntämisessä puutarhassa on oikeastaan vain mielikuvitus rajana, etenkin jos sattuu vielä tykkäämään "romutaiteesta".

Rankasavotasta kerätyistä ohuista rungoista syntyi matala aita kasvimaan laidalle.

 
Vanhan lehtikompostorin kehikosta ja jämärimoista tehdyt kasvihuoneen hyllyt.

Vanha syöttötuoli ja taaperoportti saivat uuden elämän kasvipöytänä.

Sitten on vuorossa vielä lyhyesti kuulumisiamme omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisen suhteen. Tammikuussa kylvämäni chilit, paprikat ja keijunmekot ovat hyvässä kasvussa, ja helmikuun kylvöt odottavat koulimista. Myös perennojen hankikylvöt tein. Keittiön ikkunalta olemme saaneet satoa versoista ja uudelleen kasvattamistani jämäkasviksista. Talvetuksessa olevista kesäkukista ja ananaskirsikoista taas leikkasin pistokkaita, jotka ovat nyt juurtumassa. Omavaraisuutta luonnosta ja kasvimaalta -koulutus, josta kerroin edellisessä omavaraisuuspostauksessani, alkoi muutama viikko sitten, ja olen ollut siitä tosi innoissani. Tähän mennessä luennoilla on käsitelty mm. luonnon ja puutarhan hyvinvointivaikutuksia, erilaisia luonnontuotteita ja kasvimaan perustamisessa huomioitavia asioita, mm. eri maalajeja. Talvikalastuspäiväkin olisi ollut viime kuussa, mutta sinne en valitettavasti päässyt lapsen pienkirurgisen toimenpiteen vuoksi.

Keittiön ikkunalla vihertävät jämäkasvisten versot.


Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Hunajaisia juomia
- Tammikuu: Omavaraisteluni ideologia ja suunnitelmat vuodelle 2021
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset 


Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1
Jovela
Apilankukka
Kakskulma
Multavarpaan maailma
Sateenkaaria ja serpentiiniä
Iso-Orvokkiniitty

Vyöhyke 2
Urban Farming
Sarin puutarhat
Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3
Tsajut
Caramellia
Majalevo
Rakkautta ja maan antimia
Mikä Itä

Vyöhyke 4
Korkeala

Vyöhyke 5
Korpikuusen tila
Puutteela

Vyöhyke 7
Korpitalo

Aurinkoista maaliskuun alkua! 

lauantai 27. helmikuuta 2021

Puutarhavierailulla: Hapelähteen puisto, Kuopio

Tänään piipahdamme kuvien välityksessä Kuopiossa Hapelähteen puistossa, joka sijaitsee keskustan lähistöllä. Puistossa on leikki- ja lähiliikuntapaikka, mutta myös silmäniloa istutusten muodossa. Tämä olikin lapsille erityisen mieluinen käyntikohde, sillä samalla kun äiti sai ihastella kasveja, hekin pääsivät testaamaan leikkikentän monipuoliset välineet. Tervetuloa viivähtämään hetki kesäisen Hapelähteen puiston istutusten äärellä!

Alueen halki mutkittelee puro, jonka pientareilla kasvaa mm. erilaisia perennoja ja koristeheiniä. Puron ylittävällä kaarisillalla on tunnelmallinen katos.

Etualalla levittäytyy jättipoimulehti laajana kasvustona. Sitä löytyy myös vastarannalta kuusen alta.

Kurjenpolvet kukkivat vierailumme aikaan.

Nurmikolla puiden aluset on siististi rajattu ympyränmuotoisiksi. Taustalla kukkivat pensasruusut.

Jättipoimulehteä on käytetty tässäkin puun alla maanpeitekasvina.

Ruusuja on alueella useassa paikassa. Nämä ruusut olivat jo ehtineet lopettaa kukintansa.

Puron rannalla kasvaa mm. jättipoimulehteä, keijunkukkaa ja päivänkakkaroita.

Keijunkukkien väri on upean korallinpunainen. Taustalla toinen silta, joka ylittää puron.

Päivänkakkara ja keijunkukka ovat kaunis pari.

Koristeheiniä ja jalopähkämöä, taaempana punertavat keijunkukat.

Tässä ensimmäisen kuvan silta puron toiselta puolelta kuvattuna.


Tästä löydät vielä aiemmin esittelemiäni kotimaan puutarhakohteita:
- Ruusutarha, Kuopio
- Niiralan alppiruusupuisto, Kuopio
- Saaristokaupungin alppiruusupuisto, Kuopio
- Ruusupuisto, Jyväskylä
- Pölkinvuoren Kasvimaailma, Urjala
- Jokipuisto, Kotka
- Redutti Kotkan Yrttipuutarha, Kotka
- Isopuisto, Kotka
- Sapokan vesipuisto, Kotka
- Punkaharjun Puulajipuisto
- Marketanpuisto, Espoo

Onko sinulla kotimaassa jotain lempipuutarhakohdetta, jonne tykkäät palata kerta toisensa jälkeen? 

Rentouttavaa viikonloppua!

torstai 25. helmikuuta 2021

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäystä

Nyt helmikuussa siistin jälleen sisällä talvetuksessa olevia pelargoneja ja napsin niistä samalla pistokkaita. Ananaskirsikka ja tulikruunukin ovat jo muutamana vuonna kuuluneet pistokkaista lisäämiini kasveihin. Tänä vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa myös verenpisaran pistokaslisäystä.

Ananaskirsikan pistokkaita vesipurkissa kasvattamassa juuria

Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen ja jätetään pistokkaaseen lopulta 2-3 lehteä. Myös nuput ja kukat täytyy poistaa. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Pelargonin pistokas, joka on vesilasissa kasvattanut juuret ja siirtymässä jatkamaan kasvuaan pikkupurkkiin.

Pistokkaat voi juurruttaa kylvömullassa, jolloin ruukun päälle on hyvä laittaa vaikkapa rei´itetty muovipussi pidättämään kosteutta. Itse olen kuitenkin tehnyt kesäkukkien juurrutukset vesilasissa, sillä ainakin pelakuut ovat tehneet juuret hyvin sillä tavalla, ja toisaalta tykkään seurata juurien kehittymistä. Tälläkin kertaa laitoin leikkaamani pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille parin-kolmen päivän välein ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyvet, jos ne ovat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin. Huonekasveista olen laittanut pistokkaita juurtumaan myös suoraan multaan, ja sekin on kyllä toiminut hyvin.

Verenpisaran pistokkaita

 

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäys tulee tehtyä aina vähän kuin huomaamatta, sillä näiden talvetuksessa olevien kasvien siistimisestä syntyy sopivaa pistokasmateriaalia enkä oikein raaski sitä kompostoriinkaan heittää. Toisaalta ruukkupuutarhassa on aina näille tilaa, joten liikaakaan taimia ei voi olla, ja jos ylimääräisiä sattuisikin tulemaan, niillä voi vaikka ilahduttaa ystävää.:)

Lisäätkö sinä kesäkukkia tai muita kasveja pistokkaista?

Kauniita helmikuun viimeisiä päiviä!

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

DIY: Jäätaidetta

Viime viikolla oli jälleen yli kymmenen pakkasasteen päiviä täälläkin. Aikaisempina vuosina olemme tehneet erilaisia jäälyhtyjä ämpäreissä ja myös jäädytettyjä kukkakoristeita puutarhaan. Myös jäätyneet saippuakuplat on kokeiltu. Tänä vuonna lapset olivat huomanneet päiväkodin pihalla jäädytettyjä "tiiliä", ja niinpä kokeilimmekin nyt niiden jäädytystä maitotölkeissä. 

Tölkkien pesun jälkeen täytimme tölkit vedellä, mutta jätimme noin kolme senttimetriä vajaiksi, jotta vedellä on tilaa laajentua jäätyessään. Osaan tölkeistä sekoitimme veden sekaan elintarvikeväriä. Tähän sopisi väriaineeksi vaikka säilykepunajuuren liemikin tai muu vastaava, mutta ajattelin, että suojasäällä se voisi lasten leikeissä sotkea vaatteet. Sitten tölkit pääsivätkin ulos yön yli jäätymään, ja seuraavana päivänä oli aika kuoria tölkit pois jäätiilien päältä. Pidimme tölkkejä hetken lämpimässä vedessä, jolloin ne oli helpompi poistaa jäätiilien ympäriltä.

Jäätiilistä tehty lyhty
 

Jäätiilistä lapset tekivät värikkään lyhdyn, ja riittipä niitä myös lumilinnan koristeeksi. Lumilinnan jäätiilet tosin tuppaavat siirtyä joka päivä ympäri pihaa sen mukaan, mitä lapset milloinkin leikkivät. Jäätiilet ovatkin sen verran monikäyttöisiä ja erittäin helppoja tehdä, että tulemme varmasti jäädyttämään niitä tulevinakin vuosina.

Oletko sinä tehnyt jäätiiliä tai muita jäädytettyjä koristeita pihalle?

Kivaa keskiviikkoa!

tiistai 23. helmikuuta 2021

Kylmäkäsittelyä vaativat perennat ja hankikylvöt

Minulla on moneen kertaan ollut mielessä talven aikana, että hankikylvöt pitäisi muistaa tehdä. Siltikin ne melkein unohdin. Havahduin asiaan vasta helmikuun puolivälissä, jolloin vihdoin kylvin joitakin kylmäkäsittelyn vaativia perennoja. Hankikylvöjen yhteydessä kylvän aina yhtä lajia/lajiketta yhteen purkkiin ja numeroin purkit. Kylvön yhteydessä teen listan siitä, mitä mihinkin purkkiin olen kylvänyt. Kylvän hankikylvötkin ihan normaalisti kylvömultaan, jonka olen kastellut kosteaksi. Lopuksi kaivan hankeen (paikkaan, jossa ei kävellä) kuopan, jonne laitan purkit ja peitän ne lumella. Ennen lumen lisäämistä purkkien päälle voi myös laittaa harson estämään rikkakasvien siemenien kulkeutumista joukkoon. Sittenpä vain odottelen kevättä ja lumien sulamista, jonka jälkeen purkkien hoivaaminen jatkuu taas normaaliin tapaan mm. kastelusta huolehtimalla ja taimien idettyä koulimisella.

Kylmäkäsittelyä vaativat perennat kylvän numeroituihin purkkeihin, jotka piilotan hankeen odottamaan kevättä. Kuvan ottamisen jälkeen lisäsin siemenien päälle vielä ohuen multakerroksen, jonka suihkuttelin märäksi.
 

Kylmäkäsittelyn vaativia ja näin hankikylvöihinkin hyvin soveltuvia perennoja ovat mm. akileijat, tähtiputket, vuokot, asterit, esikot, kullerot, kurjenmiekat, kurjenpolvet, ukonhatut, särkynytsydän ja leimut. Itse olen tehnyt hankikylvöjä nyt muutamana vuonna ja olen kyllä tykästynyt niihin. Kylmäkäsittelyn vaativille perennoille ne ovat nimittäin todella helppo ja vaivaton tapa kasvattaa kasveja siemenestä. Jääkaapissa kylmäkäsittely on minusta vaikeampaa etenkin kosteuden säätelyn kannalta, kun hankikylvöissä koko homma tapahtuu vähän kuin itsestään. Toisaalta esikasvatettavia hyötykasveja ja kesäkukkia on meillä sen verran paljon, että hankikylvöjen selvä etu on myös purkkien ulkoistaminen pihalle. 

Onko sinulla tapana tehdä hankikylvöjä?

Iloa ja aurinkoa päivääsi!

maanantai 22. helmikuuta 2021

Keittiön ikkunalla vihertää

Meillä keittiön ikkunan edessä olevalla työtasolla vihertää jo ilahduttavan paljon syötäviä herkkuja. Postasin aiemmin versotuksesta, ja nyt versotettavien rinnalla vihreää puskevat kasvattamani jämäkasvikset. Kerroinkin tammikuussa Kasvikset uuteen kasvuun -kirjan esittelyn yhteydessä, että aion testata kirjan vinkkejä, ja varsin toimiviahan nuo näyttävät olevan. Jämäkasvisten ja versotuksen myötä leivän päälle ja salaatteihin on ollutkin jo kivasti omaa satoa napsittavaksi sekaan. Tässä muutamia kuvia keittiön ikkunamme talvisesta "hyötytarhasta".

Porkkanoiden kannat laitoin aluksi kannettomaan lasipurkkiin ja sinne tilkan vettä pohjalle. Veden vaihdoin parin päivän välein. Porkkanat alkoivat puskea vihreää jo muutaman päivän kuluttua ja viikon päästä tökkäsin kannat multaan. Porkkanan versoja voi käyttää tuoreeltaan tai vaikkapa kasvisten kanssa paistettuna.

Punajuuren n. 3cm paksun kannan laitoin samalla tavalla ensin vesilasiin ja siirsin myöhemmin ruukkuun kasvamaan, kunhan ensimmäisiä lehtiä oli alkanut ilmestyä. Punajuuri alkoi tehdä lehtiä paljon porkkanaa hitaammin, vasta noin parin viikon jälkeen. Sen kanssa saikin olla tarkkana, että raikasta vettä oli sopivasti, eikä punajuuren palanen päässyt limoittumaan. Huuhtelinkin kantaa aina tarvittaessa hanan alla. Punajuuren pikkulehtiä käytämme salaateissa ja leivän päällä. Samassa ruukussa on itse asiassa toinenkin punajuuren kanta kasvamassa, mutta sen lehdet ovat vasta aivan pikkuruisia, vajaan senttimetrin pituisia.

Kun punajuuri ja porkkana kasvatetaan ylhäältä kannasta, sipuli kasvatetaankin alaosasta. Sipulista leikkasin n. 3cm paksuisen palan, jossa oli kuivuneita juuria, ja piilotin palan multaan. Osa paloista ei lähtenyt kasvuun, mutta kahdesta sipulin jämästä nousee nyt varsia. Ajattelin laittaa näitä lisää vielä lähiviikkoina aina, kun vain käytämme sipulia ruoanlaitossa, sillä sipulinvarret ovat monikäyttöistä herkkua.

Keittiömme "pikkuhyötytarha". Herneenversot ja basilika ovat tällä hetkellä ahkerassa käytössä, sinapinsiemenen ja vesikrassin versot taas tulivat jo käytettyä. Punajuuresta ja porkkanasta olen raaskinut napsia vasta muutamia pieniä lehtiä leivän päälle.

Oletko sinä kokeillut jämäkasvisten uudelleenkasvatusta?

Aurinkoista helmikuun viimeistä viikkoa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...