Unelmana omavaraisempi elämä: Suunnitelmia vuodelle 2023

Näin heti vuoden alussa on taas vuorossa omavaraisuusaiheinen yhteispostaus, jonka koordinoijina toimivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa aiheena ovat alkaneen vuoden omavaraisuussuunnitelmat. Lisäksi vuoden alussa on ollut tapana aina kirjoitella lyhyttä esittelyä itsestään ja omavaraisteluideologiastaan. Näissä asioissa melko ajantasainen esittelyni löytyy parin vuoden takaisesta postauksestani. Suurimpana muutoksena tässä parin vuoden aikana ovat olleet mehiläispesien määrän lisääntyminen edelleen, suuri villiyrtti-innostukseni ja reilu vuosi sitten hankkimamme mökkipalsta, jonne perustimme viime kesänä kasvimaan ja tekeillä on myös monipuolinen marja- ja hedelmätarha. Lisäksi saamme sieltä polttopuut ja askartelumateriaaleja esimerkiksi havukransseihin ja pajutöihin.

Tämän vuoden puutarhaprojektimme ovat vielä mietinnän alla. Keräsin tähän kuitenkin jonkinlaista alustavaa listausta omavaraisteluun liittyvistä suunnitelmistamme, jotka kuitenkin tarkentuvat vielä talven ja kevään kuluessa. Palailenkin niihin sitten myöhemmin vielä tarkemmin.

- mökkipalstamme kasvimaan laajentaminen niin yksi- kuin monivuotisia hyötykasveja varten. Monivuotisista kasviksista istutimme sinne viime vuonna jo parsaa, ilmasipulia ja ruohosipulia, ja tänä vuonna toiveissa olisivat ainakin maa-artisokka ja piparjuuri, joista ensimmäistä aion siirtää keväällä kotipihan mukuloista.

- mökkipalstan marja- ja hedelmätarhan jatkaminen. Viime kesänä istutimme palstalle noin 80 puutarhamansikan taimea, kuusi pensasmustikkaa, karhunvatukan ja neljä omenapuuta. Valmiiksi siellä oli jo noin 25 herukkapensasta ja muutamia karviaisia. Ainakin päärynä- ja luumupuita olemme palstalle suunnitelleet ja kirsikatkin kyllä kelpaisivat. 

- mökki- ja pikkumetsäpalstan metsänhoitotöiden jatkaminen edelleen, polttopuut omasta metsästä, omista mäntytukeista laavun rakentaminen kotipihalle

- tänäkin vuonna haaveilen jälleen edellisiä kasvukausia suuremmasta sadosta ja siitä, että kasviksia jäisi vielä enemmän säilöntään. Todennäköisesti toiveeni toteutuu, kun mökkipalstan kasvimaan laajentamisen ansiosta viljelyala taas lisääntyy.

- pienen maakellarin rakentamisen aloitimme viime kesän lopulla, mutta se jäi vielä pahasti kesken. Tavoitteena olisikin heti keväällä lumien sulettua jatkaa sen parissa ja saada se valmiiksi.

- villiyrttien käytön lisääminen edelleen. Aion tänä vuonna opetella käyttämään taas muutamia uusia villiyrttejä edellisten rinnalle.

- marjastuksen lisääminen entisestään. Sieniä käymmekin jo keräämässä niin ahkerasti, että niiden poimimista ei ole tarvetta lisätä.

- kalastuksen lisääminen. Tämä oli listallani jo viime vuonna, mutta täytyy tunnustaa, että silloin sen suhteen edistystä ei tapahtunut. Toivottavasti tänä vuonna ehtisimme panostaa siihenkin enemmän!

- hunajaa toivon jälleen tulevan aiempia vuosia enemmän. Nyt kaksi edellistä kesää olemme päässeet reiluun 1000 kilogrammaan, mutta haaveilemme tälle kesälle lähemmäs 1500 kilogramman sadosta. Tavoitteeseen pääseminen riippuu kuitenkin paljon pesien talvehtimisesta ja kevään ja kesän säästä, joten saapa nähdä, miten käy.

- aurinkosähkön tuoton säilyminen vähintään viime vuoden tasolla.

Sitten vielä tosi lyhyesti tämänhetkisiä omavaraisuuskuulumisiamme! Viime kuussa teimme ensimmäistä kertaa omasta mehiläisvahasta kynttilöitä ja niistä postailinkin muutama viikko sitten. Tämän vuoden kylvösuunnitelmia olen jo vähitellen tehnyt ja ensimmäiset esikasvatettavat, lähinnä chiliä ja paprikaa, aion kylvää tänään. Näistä kylvösuunnitelmistani postailen lähiaikoina vielä tarkemmin. Mökkipalstalla olemme kuluneen kuukauden aikana käyneet kuusikon harvennus- ja polttopuuhommissa. Täydennystä kotipihan polttopuuvarastoonkin olemme näiltä käynneiltämme tuoneet ja myös pajuja olen leikannut sieltä samalla mukaan. Tarkoitus olisikin tässä talven aikana punoa pajuista kaikenlaista ihanaa niin kotiin kuin puutarhaankin. Myös monenlaista muuta pientä nikkarointia ja askartelua on suunnitteilla. Näistäkin postailen sitten lisää, kunhan hommat etenevät.

Ensimmäiset omasta mehiläisvahasta tekemämme kynttilät

Lisää omavaraisteluaiheisia postauksiani muutaman viime vuoden ajalta löydät internet-version sivupalkista tunnisteella "omavaraisuus".

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Apilankukka, Maijalassa

Vyöhyke 2: Sarin puutarhat, Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Pilkkeitä Pilpalasta, Evil Dressmaker, Sininen tupa, Villa Varmo, Torpan tyttö, Harmaa torppa

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 7: Korpitalo

Hyvää alkanutta vuotta ja valoa ja iloa tammikuuhun!

19. luukku: Kuusenhakuretki

Eilen kävimme jälleen kuusenhakuretkellä omalla metsäpalstallamme. Kuusi tarttui jälleen matkaan pieneltä puuhapalstaltamme, mutta samalla reissulla kävimme myös lähellä olevalla mökkipalstallamme touhuamassa. Teimme siellä lumitöitä ja suunnittelimme, mitä alueita raivaamme lähiaikoina ja mitä isoja mäntyjä ja kuusia kaadamme talven kuluessa. Polttopuitakin lastasimme vielä mukaan täydentämään jo aiemmin kotipihalle tuomiamme varastoja. Lapset innostuivat rakentamaan mökkipalstan pihalle suuren lumilinnan. He pääsevät todennäköisesti ensi viikolla jatkamaan leikkejään linnassa, sillä suunnitelmissamme on silloin lähteä palstalle puusavottahommiin.

Alunperin olimme ajatelleet ottavamme joulukuusenkin mökkipalstaltamme, mutta siellä ei silmiin sattunut sopivaa. Niinpä paluumatkalla pysähdyimme matkan varrella olevalla puuhapalstallamme, jossa sopivan kokoisia kuusia on runsaasti. Niistä oli helppo valita tämänkin vuoden joulukuusemme.

Taustalla näkyvässä kuusikossa on tarkoitus aloittaa harvennushommia talven aikana.

Kuusenhakuretkeen kuuluvat aina myös eväät. Tällä kertaa ahertajia ilahduttivat kuuma kaakao ja joulupiparit.

 

Kaikkea hyvää uuteen viikkoon!

Unelmana omavaraisempi elämä: Puutarhamme maatiaiskasveja

Tänään kirjoitellaan taas useissa blogeissa omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Nyt elokuussa aiheena ovat luonnon monimuotoisuus ja/tai maatiaiskasvit, joista itse valitsin jälkimmäisen. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Kaskinauris 'Enon Kanta' on yksi puutarhassamme vuosittain kasvattamistani maatiaishyötykasveista.

Maatiaiskasvit ovat vanhoja kasvikantoja tai -lajikkeita, jotka ovat osa elävää kulttuuriperintöä. Ne ovat tärkeitä mm. luonnon ja maa- sekä puutarhatalouden  monimuotoisuuden, geneettisen potentiaalin ja kulttuurihistorian kannalta. Maatiaiset ovat ajan kuluessa sopeutuneet siihen ympäristöön ja olosuhteisiin, jossa niitä on kasvatettu, ja ne ovatkin täällä sen vuoksi yleensä kestäviä kasveja. Maatiaiskasvien säilyttäminen ja suojelu on tärkeää, ja Suomikin on sitoutunut tähän osaltaan mm. geenipankin ja maatiaiskasvien kenttäkokoelmien avulla. 

Itse en ole mitenkään erityisesti kerännyt nimenomaan maatiaiskasveja puutarhaamme, mutta siltikin niitä meiltä löytyy useita. Tässäpä niistä muutamia:

- Kaskinauris 'Enon Kanta': Tämä on naurislajike, johon olen ihastanut. Muitakin olen kokeillut, mutta 'Enon Kanta' on onnistunut meillä parhaiten ja myös sen maku on ollut meistä paras. Kaskinauris on ollut aiemmin erittäin yleinen viljelykasvi, jonka suosio kuitenkin väheni perunan kasvatuksen yleistyttyä 1800-luvulla. Viime vuosikymmeninä nauriin viljelyä on pyritty elvyttämään.

- Omenapuu 'Huvitus': Puutarhassamme kasvaa neljä omenapuuta, joista yksi on 'Huvitus'. Se tuli meillä satoikään jo varhain ja tuottaa runsaasti maukkaita punaposkisia omenoita. 'Huvitus'-lajikkeen emopuu on kylvetty jo vuonna 1895 tuntemattomasta ulkomaalaisen omenapuulajikkeen siemenestä.

Omenapuu 'Huvitus' kasvaa kasvihuoneen vieressä Kivikkolaakson alueella.

- Ruusupapu:  Ruusupapua kasvatan nyt kolmatta kesää ja olen ihastunut sen monikäyttöisyyteen. Ruusupapu on nimittäin todella kaunis ja helppohoitoinen köynnöskasvi ja se tarjoaa lisäksi maukasta satoa. Itse olen kasvattanut ainoastaan lajiketta 'Firestorm', mutta olisi hauska kokeilla joskus muitakin lajikkeita.

- Euroopanpähkinäpensas: Ensimmäisen pähkinäpensaan hankimme metsäpuutarhaamme noin kuutisen vuotta sitten. Pähkinäpensas on ristipölytteinen ja vaatiikin siksi kaverin. Toisen pensaan hankimme ensimmäisen viereen muutama vuosi sitten. Näistä kumpikaan ei vielä ole kukkinut, joten satoakaan emme ole vielä ehtineet saamaan. Toiveikkaana kuitenkin odotan, että joskus pääsisin keräämään pähkinöitä omasta puutarhastamme. Euroopanpähkinäpensas on valittu Suomessa vuoden maatiaiskasviksi vuonna 2016.

- Harjaneilikka: Harjaneilikka on vanha, kaksivuotinen koristekasvi, joka leviää siemenistä ja voi uusiutua myös tyviversoistaan. Kylväytymisen seurauksena harjaneilikasta voi saada puutarhaansa upeita, erilaisia tumman- ja vaaleanpunaisen sävyisiä ja kirjaviakin kaunottaria. Meillä harjaneilikoita on kasvanut nyt kolmen vuoden ajan Porraspenkissä, jossa ne itse asiassa kukkivat parasta aikaa. Harjaneilikka on Suomen maatiaiskasvi vuodelta 2013.

Harjaneilikka ohotanmarunan 'Nana' syleilyssä

Sitten vielä omavaraisuuskuulumisiemme pariin! Osallistumme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Avoimiin Puutarhoihin, joten niihin valmistautuminen on etenkin viimeisen kuukauden aikana ollut prioriteettilistamme kärjessä, jotta saisimme keskeneräiset puutarhaprojektit päätökseen ennen tapahtumaa. Kuitenkin myös omavaraisuusasioiden parissa olemme ehtineet jonkin verran puuhastella.

Etualalla monivuotiset yrtit ovat hyvässä kasvussa, taustalla hyötykasvit rönsyilevät lavoissaan. Oikealla takana omenapuut kasvattelevat omaa satoaan.

Hyötytarhastamme tulee satoa pöytään taas päivittäin ja sen kuulumisia pääsee itse asiassa kurkistamaan tarkemmin viimeviikkoisesta YouTube-videostani  (Hyötytarhan kuulumisia). Mehiläistarhoilla hunajasato vaikuttaa varsin lupaavalta ja hunajan sadonkorjuu on meillä edessä lähiaikoina. Palaan mehiläiskuulumisiimme silloin vielä perusteellisemmin. Mökkimetsäpalstallamme laajensin edelleen kasvimaata ja istutin sinne mm. ruohosipulia ja ilmasipulia. Lisäksi perustin sinne mansikkamaan, jossa on tällä hetkellä 44 taimea, mutta jatkossa sen ala on tarkoitus vielä kaksinkertaistaa. Myös polttopuusavottaa olemme tehneet palstoilla ja hankimme myös parille aukealle alueelle kuusentaimia, jotka mies istutti.

Kuusentaimia istuttamassa

Villiyrttiherkkuja olemme tehneet edelleen, ja niistä olenkin postaillut nyt viikoittain. Mesiangervonkukkiin ihastuin niin, että kuivasin niitä myös syksyä ja talvea varten. Säilöntäasiat alkavat muutenkin olla ajankohtaisia. Mustikoita ja puna- sekä valkoherukoita olen jo pakastanut. Mustaherukat odottavat vielä poimimista, ja niistä olisi tarkoitus tehdä ainakin hyytelöä ja mehua. Avomaankurkkuja alkaa olla niin paljon, että niistä pitäisi aivan lähiaikoina tehdä taas suolakurkkuja.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Heinäkuu: Paras säilöntäohjeeni
- Kesäkuu: Villiyrttisuosikkejani
- Toukokuu: Inspiraatiota omaan puutarhaan
- Huhtikuu: Kasvimaan TOP5
- Maaliskuu: Miten lisätä omavaraisuutta?
- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Caramellia, Villa Varmo, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää elokuuhusi!

Unelmana omavaraisempi elämä: Miten lisätä omavaraisuutta?

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusasioista samanaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa aiheena ovat vinkit omavaraisuuden lisäämiseen.

Meillä omavaraisuuden lisääminen on tapahtunut pikkuhiljaa, kuten varmasti monella muullakin. Ensin keskityimme ainoastaan hyötykasvipuoleen ja sen jälkeen mukaan on tullut monenlaista muutakin omavaraistelun muotoa. Monen eri osa-alueen huomioiminen onkin yksi helppo tapa lisätä omavaraisuuttaan.

Kasvihuoneiden ja lavatarhan satoa

Hyötykasvien osalta on hyvä muistaa, että viljelymahdollisuuksia on monia, ja jo pienelläkin vaivalla voi kasvattaa omaa satoa asumismuodostakin riippumatta. Minusta pienimuotoinenkin omavaraistelu, esimerkiksi omien yrttien kasvattaminen, on jo tosi hieno juttu! Lisäksi arvostan suuresti heitä, jotka kasvattavat pääosan ruoastaan itse. Meillä yksivuotisia hyötykasveja kasvatetaan niin terassin ruukkupuutarhassa, lavatarhassa kuin kahdessa kasvihuoneessakin ja jatkossa myös mökkipalstallemme tulevalla kasvimaalla. Yksivuotisten hyötykasvien lisäksi mukavaa satoa saa monivuotisista hyötykasveista, joiden määrää olemme pyrkineet jatkuvasti lisäämään. Esimerkiksi maa-artisokka ja raparperi ovat tosi helppoja kasvattaa. Hedelmäpuut ja marjapensaat taas tarjoavat runsasta satoa melko vähällä vaivalla. 

Lavatarha ja isompi kasvihuone, etualalla monivuotiset yrtit, oikealle jäävät matalissa lavoissa kasvavat puutarhamansikat ja kasvihuoneen lähistöllä mm. omenapuut, raparperit ja maa-artisokat

Satokauden pidentäminen on myös yksi keino lisätä omavaraisuuttaan. Lämmitetyssä kasvihuoneessa kasvatuksen voi aloittaa varhain ja toisaalta satokautta pystyy jatkamaan pidemmälle syksyyn. Lisäksi kasvivalinnoilla voi pidentää satokautta, ja yksivuotisten hyötykasvien satokautta voi pidentää toistuvilla kylvöillä esimerkiksi retiisin ja lehtisalaatin osalta. Ensimmäiset lehtisalaatit ja muutkin nopeakasvuiset hyötykasvit voi myös kylvää jo varhain keväällä kasvihuoneen lämpöön, samoin esimerkiksi ämpäriperunat. Juureksia taas voi korjata maasta pitkin syksyä, ja meilläkin monesti maa-artisokkaa on nostettu vielä juuri ennen maan jäätymistä. Pientä satoa voi saada myös talvella sisätiloissa versoista ja iduista. Myös jämäkasviksista saa herkullista vihreää vaikkapa leivän päälle ja salaattiin.

Jämäkasviksista saa kasvatettua vihreää esimerkiksi leivän päälle tai salaattiin. Lisäksi oikealla basilikaa, vasemmalla takana pilkottaa herneenversoja.

Hyötykasvien käyttökautta pystyy pidentämään myös säilönnän avulla. Erilaiset säilöntämenetelmät mahdollistavatkin oman sadon käytön myös talviaikaan. Me pääasiassa kuivaamme ja pakastamme satoamme, mutta teemme myös esimerkiksi suolakurkkuja ja kurpitsapikkelsiä. Omenoita taas olemme vieneet mehustamolle, ja tämä pastöroitu, huoneenlämmössä avaamattomissa pakkauksissa säilyvä omenamehu onkin ihanaa herkkua syksyllä ja talvella. Viime vuonna ostimme toisen pakastimen, jotta saisimme entistä enemmän satoa talteen talven varalle. Haaveissamme on myös pieni maakellari saadaksemme vielä lisää säilytystilaa sadollemme.

Suolakurkkuja

Hyötykasvien viljelyyn ja muuhunkin puutarhan kasteluun voi kerätä talteen sadevettä, jotta tähän ei tarvitsisi käyttää vesijohtovettä, etenkin jos tontilla ei ole kaivoa eikä vieressä vesistöä. Meillä sadevedet kerätään talteen 1000-litraiseen IBC-konttiin, josta valutamme vettä kolmeen 150-litraiseen tynnyriin kasvihuoneen luokse. Kevättalvella taas keräämme nuo samat tynnyrit täyteen lunta, joka sulamisen myötä tarjoaa hyvät kasteluvedet kevääksi esimerkiksi kasvihuoneeseen. Lisäksi kasvien tarpeeseen voi itse tuottaa hyvää ja ravinteikasta maanparannusmateriaalia ja multaakin kompostoinnilla, ja myös luonnonmukaiseen lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan voi itse tehdä erilaisia seoksia, esimerkiksi nokkos- ja peltokortekäytettä.

Sadevesien keräämiseen tarkoitettu IBC-kontti on koteloitu valkean lautakehikon sisään ja päälle on tehty viherkatto, jossa kasvaa maksaruohoja.

Kasvien suhteen omavaraisuutta voi lisätä myös keräämällä itse siemeniä talteen niin hyötykasveista, kesäkukista kuin perennoista, jolloin ostosiemenien tarve vähenee. Lisäksi pistokaslisäys on kätevä tapa esimerkiksi monien talvetettavien kesäkukkien lisäämiseen.

Ruokapuolta ajatellen omavaraisuuttaan voi näppärästi lisätä myös luonnon antimilla. Villiyrttien satokausi alkaa jo varhain ja jatkuu pitkin kesää. Lisäksi marjat ja sienet tarjoavat maistuvaa, monipuolista satoa monen kuukauden ajan. Myös metsästys ja kalastus ovat hyviä keinoja lisätä omavaraisuuttaan, ja näistä jälkimmäiseen olemme itse yrittäneet erityisesti parin viime vuoden aikana panostaa.

Nokkonen on eniten käyttämämme villiyrtti. Viime kesänä ihastuimme kuitenkin myös mm. todella monikäyttöiseen voikukkaan.

Meillä yksi osa omavaraisteluamme ovat myös mehiläiset, joita olemme tarhanneet nyt muutamia vuosia ja hunajaa riittää myyntiin asti. Hunaja on monikäyttöistä ruoanvalmistuksessa, ja jatkossa haluaisimme tehdä itse myös mehiläisvahakynttilöitä. Toki mehiläiset tarjoavat mm. puutarhan marjoille ja hedelmäpuille myös pölytyshyötyä ja auttavat sen myötä kasvattamaan satomääriä. Jatkossa haaveilemme myös kotikanasta, joka toisi taas uuden mahdollisuuden omavaraisuutemme lisäämiseksi.

Mehiläistarhausta

Sadon lisäksi omavaraisuutta voi lisätä muillakin osa-alueilla. Meillä on sähkölämmityksen lisäksi varaava leivinuuni-takkayhdistelmä, jolla pyrimme talvikuukausina kattamaan mahdollisimman suuren osan talon lämmityksestä. Lisäksi leivinuuni tarjoaa mahdollisuuden sähköttömään ruoanvalmistukseen. Polttopuiden suhteen olemme nykyisin omavaraisia parin metsäpalstamme ansiosta. Lisäksi meillä on aurinkopaneelit, joista saamme osan sähköstämmme, ja kesäkeittiömme taas lämpenee aurinkoilmalämmittimen avulla.

Kesäkeittiömme lämpenee aurinkoilmalämmittimellä.

Omavaraisteluun ajattelen kuuluvaksi myös monet puhdetyöt ja ylipäätään "tee se itse -hengen". Kierrätys, uudelleen käyttö ja nikkarointi tarjoavat mahdollisuuden vaikka mihin, etenkin jos vähän käyttää mielikuvitustaan. Meillä esimerkiksi turhiksi jääneet syöttötuoli ja puinen taaperoportti muuttuivat miehen käsissä olohuoneen kasvipöydäksi ja vanhasta lehtikompostorin kehikosta ja ylijäämälaudoista tuli kasvihuoneeseen näppärät hyllyt. Luonnonmateriaaleistakin voi tehdä monenlaisia hyötyesineitä ja myös koristeita. Itse olen tehnyt mm. kransseja ja erilaisia pajutöitä. Luonnonpajua saan näitä varten mökkipalstaltamme, mutta jatkossa tarkoituksena olisi istuttaa sinne myös elävästä pajumajastamme siistimisen yhteydessä saatavista pistokkaista siperianpajua. Tämän hetken suurin diy-unelmamme taas on oman metsän puista itse veistettävä laavu.

Tähän loppuun kirjoitan vielä lyhyesti omavaraisuuskuulumisiamme kuluneelta kuukaudelta. Tammi- ja helmikuun kylvöni ovat mukavassa kasvussa ja maaliskuun kylvöt tehty. Tein äsken myös perennojen kylvösuunnitelmia, ja niitä alan esikasvatettavien osalta toteuttaa tällä viikolla. Kesäkukkien ja ananaskirsikoiden pistokaslisäys kuului myös helmikuun puuhiini. Versotus on taas tarjonnut varhaista herkkua ruokapöytäämme. Pajutöitä olen tehnyt edelleen, ja niistä on luvassa pian erillinen postauksensa, kunhan saan vielä viimeisen kesken olevan punontatyön valmiiksi. Aurinkopaneeleita mies taas on putsaillut ahkerasti talven aikana, ja pieniä sähkömäääriä saimme niistä jo aiemmin talvella, mutta nyt viimeisen parin viikon aurinkoiset kelit ovat nostaneet tuoton taas mukaviin lukemiin.

Ananaskirsikan pistokkaita

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Apilankukka, Kakskulma, Jovela

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo, Harmaa torppa, Majalevon pientila, Caramellia, Varmuusvara, Rakkautta ja maanantimia, Sanni ja farmi

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 5: Korpikuusen tila

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää maaliskuuhusi!

Metsänhoitoa ja kasvimaahaaveita

Olemme viime viikkoina käyneet silloin tällöin puuhastelemassa marraskuussa hankkimallamme metsäpalstalla. Palstalla on sekä kuusikkoa, koivikkoa että sekametsää. Nimenomaan kuusikon harvennusta meillä olisi tarkoitus tehdä nyt talven aikana, sillä juurikäävän riskin vuoksi havupuiden kaadot ja harvennukset suositellaan tehtäväksi alle +5 asteessa. Harvennettavaa ja raivattavaa palstalla riittää, mutta aiomme tehdä hommia ihan rauhassa, sen minkä milloinkin ehdimme ja viitsimme ilman mitään sen suurempia paineita. Kuusikon harvennusta jo aloitimmekin ja ensimmäiset rungot ehdimme jo pilkkomaan ja pinoamaan.

Kuusikon harvennusta

Pari runkoa on kuvanottohetkellä pilkottu ja pinottu. Lapsetkin ovat lumileikkiensä lomassa välillä halunneet käydä pulkalla kuljettamassa puunpätkiä pinon luo. Tähän on tulossa lavojen päälle useiden metrien levyinen puupino, kunhan hommat etenevät.

Koivikon reunassakin mies teki jo pientä siistimistä. Lehtipuiden raivauksen jätämme kuitenkin pääasiassa kevääseen ja kesään.

Aina palstalla käydessämme minun on "pakko" kuljeskella haaveilemassa keväästä ja kesästä. Innolla odotan, mitä kaikkea ihanaa istutusalueilta paljastuu. Myös kasvimaaunelmat ovat joka vierailulla olleet mielessäni, ja olen kierrellyt katselemassa sopivinta paikkaa kasvimaalle ja tehnyt jo alustavia mittauksia sen koosta kylvösuunnitelmia ajatellen. Mahdollisesti hyötykasvialueita tulee palstalle useita, mutta niistä varmaankin vain perinteinen kasvimaa perustetaan ensi keväänä. Ainakin perunaa, porkkanaa ja sipulia aion kasvattaa tällä tulevalla kasvimaalla, samoin todennäköisesti muita juureksia, jotta kotonamme istutuslaatikoista vapautuu tilaa esimerkiksi kaaleille ja uusille kokeiluille.

Herukka-alueen takana on tasainen, vanhaa peltomaata oleva alue, johon olen alustavasti suunnitellut kasvimaan paikkaa.

Herukoiden luo alueen toiseen reunaan olen miettinyt mansikkamaakaistaletta.

Ajotie palstalle tulee kuvan oikean alareunan luota. Autoa olemme pitäneet parkissa kuvaajan selän taakse jäävällä puolella. Edessä vasemmalla on herukoiden muutaman kymmenen neliömetrin alue ja siitä suoraan eteen jatkuva kaistale on myös mahdollinen kasvimaan/hyötykasvien paikka.

Grillikatoksen luo jää kolmionmuotoinen aurinkoinen alue, johon olen myös pohtinut jotakin istutuksia. Aivan kuvan etualalla näkyvät auton ajourat. Auto jää kuvasta hieman vasemmalle ja kääntötilaa jää peräkärrynkin kanssa runsaasti vasemmalle ja kuvaajan selän taa.

 

Siemenpusseja olen jo kätköistäni kaivellut esille ja alkanut suunnitella ensi vuoden kylvöjä. Tällä kertaa teen kaksi suunnitelmaa, toisen puutarhamme istutuslaatikoita varten, toisen palstamme tulevalle kasvimaalle. Postailen kylvösuunnitelmistani lisää lähiaikoina.:)

Oletko sinä jo pohtinut ensi vuoden kylvöjä?

Iloisia vuoden viimeisiä päiviä!