Kevään ensimmäistä omaa satoa

Meillä käynnistyi puutarhan satokausi jo viime viikonloppuna, kun nostin viime syksynä maahan jättämiäni maa-artisokkia. Niiden sadonkorjuu jäi nimittäin syksyllä tekemättä ja nyt oli hyvä hetki noukkia mukuloita ihanaan maa-artisokkakeittoon ennen niiden kasvuunlähtöä. Keiton kruunasimme basilikaöljyllä, johon käytimme nyt keväällä esikasvatukseen kylvämieni basilikojen ensimmäisen, latvomisesta saadun sadon.

Maa-artisokka on helppohoitoinen, monivuotinen hyötykasvi.

Basilikantaimien latvomisesta saimme riittävästi lehtisatoa yrttiöljyä varten.

  

Iloa päivääsi!

Hyötytarhan kuulumisia

Hyötytarhamme tuottaa taas ihanasti satoa, ja ainakin tähän asti tämä kesä on ollut meillä tosi hyvä yksivuotisten hyötykasvien suhteen. Mm. parsakaalit, herneet ja pavut ovat tehneet satoa upeasti. Pinaattikiinankaali sen sijaan virittyi taas kukkaan ja pinaatinkin satomäärät jäävät todennäköisesti pienemmäksi kuin yleensä. Kuvasin aamutuimaan videon hyötytarhamme tämän hetken kuulumisista, joten tervetuloa sen välityksellä kurkistamaan hyötytarhaamme! (Jos video ei näy alla, pääset katsomaan sen tästä linkistä: Hyötytarhan kuulumisia)

Leppoisaa sunnuntaita!

Kurkistus kasvimaalle

Kulunut kesä oli meillä todella hyvä hyötytarhan kannalta, ja olemme päässeet korjaamaan ihanan runsasta satoa. Vieläkin kasvimaalla herkkuja riittää, vaikka olenkin viime aikoina yrittänyt pitää kiirettä, että ehtisin kaiken korjata talteen ennen ensimmäisiä yöpakkasia. Pinaatti, lamopinaatti ja pavut olivat tänä vuonna erityisen satoisia, samoin herneet. Tässä muutamia kuvia lavatarhamme tämän hetken tilanteesta.

Etummaisen lavan reunan yli rönsyää lamopinaatti (l. uudenseelannin pinaatti) runsaana kasvustona. Sen aion kerätä ja pakastaa aivan lähipäivinä. Lamopinaatin takana ruusukaalit 'Roodnerf' ojentelevat lehtiään.

Kasvatan ruusukaalia nyt ensimmäistä kertaa, ja sadonkorjuu alkaa senkin osalta lähestyä lupaavasti.

Parsakaali 'Premiun Crop' yllätti minut todella iloisesti. Leikkasin keskeltä aiemmin pois suuren kukinnon, muita kukintoja ei silloin ollut näkyvillä. Unohdin lehtiruusukkeen paikoilleen (yleensä olen sen aina poistanut, jotta olisi tilaa muille kasveille enemmän), ja nyt samassa kasvissa onkin kolme uutta mehevää kukintoa.

Salkopapu 'Blauhilde' on tehnyt valtavan sadon. Palkoja on kertynyt enemmän kuin muista pavuistamme yhteensä ja niitä on pakastimessakin useita litroja, vaikka olemme popsineet niitä pitkin kesää ja alkusyksyä. Tätä kokeilin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja kylvän ehdottomasti jatkossakin jättäen sen sijaan muita papuja vähemmälle.

Ilmasipuli on uusi ihastukseni. Istutin sen viime vuonna, ja se tekee nyt ensimmäistä kertaa satoa.

Myskikurpitsat ovat meillä epäonnistuneet aiempina vuosina. Tänä vuonna on yksi hedelmä kasvamassa, joten jospa vihdoin pääsisimme sitäkin maistamaan.

Mangoldi on yleensä onnistunut minulla hyvin. Nyt kokeilin uutta lajiketta 'Winter', joka virittyi kukkaan. Toisessa istutuslaatikossa kasvavat, perinteiset 'Rhubarb Chard' ja 'Bright Lights' eivät sen sijaan pettäneet tänäkään vuonna.

Maa-artisokka vaihtui meillä keväällä paikan muutoksen myötä toiseen lajikkeeseen, ja vihdoin sain kaipaamiani kukkiakin ihasteltavaksi. Sen satoa korjaan vasta myöhään syksyllä juuri ennen maan jäätymistä.

 

Miltä sinun kasvimaallasi näyttää? Oletko jo korjannut kaiken sadon ja valmistellut paikat talvea varten?

Kivaa keskiviikkoa!

Hyötytarhan komeimmat

Tänä vuonna hyötytarhassamme moni kasvi on kasvanut paremmin kuin aiempina vuosina, vaikka toki muutamia epäonnistumisiakin taas on. Kukkakaalin taimet jostain syystä näivettyivät, mutta sen sijaan parsakaalista saamme tänä vuonna ensimmäistä kertaa satoa. Myös ruusukaali on komean näköinen ilmestys. Kesäkurpitsa tekee mahtavan kokoista hedelmää, ja pian patty pan –kurpitsatkin ovat syöntikunnossa. Myös pavut onnistuivat tänä vuonna erityisen hyvin. Keräsin tähän yhteen muutamia hyötytarhamme komeimmista kasveista, joiden onnistuminen ilahduttaa minua eniten.

Hyötytarhamme ilme on tänä elokuuna erityisen rehevä. Osittain rehevää vaikutelmaa lisää matalan aidan vieressä kukkiva kesäkukkarivistö.

Ruusukaali 'Roodnerf' vie jo paljon tilaa. Sen varressa pikkuiset ruusukaalipallerot suurenevat vähitellen. Etualalla rönsyilee uudenseelannin pinaatti.

Varmaankin suurin ylpeydenaiheeni tällä hetkellä lavatarhassamme on parsakaali 'Premium Crop', joka onnistui yli odotusten. Viime vuonna parsakaalini kuolivat jo pieninä taimina, ja saamme nyt ensimmäistä kertaa omaa parsakaalia, joten senkin takia tämä onnistuminen tuntuu erityisen hyvältä.

Myös kurpitsat onnistuivat tänä vuonna paremmin kuin edellisenä. Etenkin kesäkurpitsa 'Diamant' F1 tekee satoa enemmän kuin ehdimme syödä, joten sitä riittää hyvin säilöntäänkin.

Maa-artisokat istutin uuteen paikkaan uusista mukuloista keväällä, ja nekin kasvavat nyt paljon rehevämpinä kuin aiempina vuosina. Toivottavasti myös juurimukuloita tulisi mukavasti.

 Mitkä kasvit ovat onnistuneet sinun hyötytarhassasi tänä kesänä parhaiten?

Hyvää loppuviikkoa!

P.s. Blogissani on käynnissä kiva puutarhakirja-arvonta, johon ehtii vielä hyvin mukaan.:)

Hyötytarhan kuulumisia

Tämä kesä tuntuu ainakin tähän asti olleen hyötytarhamme kannalta suotuisa. Kesä-heinäkuun vaihteen sateet tulivat tosin aivan viime hetkellä, sillä siihen asti meillä oli todella kuivaa ja näytti, että kuivuus alkaa jo vaikuttaa satoonkin. Nyt sateita on kuitenkin ollut säännöllisesti eikä minun ole tarvinut kastella hyötytarhaa enää ollenkaan. Kasvustot ovat rehevöityneet sateiden myötä nopeasti, ja ihanaa satoa saa käydä jo keräämässä päivittäin. Tässä muutamia kuvia hyötytarhamme tämänhetkisestä ilmeestä!

Kaalien, porkkanoiden ja sipuleiden laatikoissa on vielä hyönteissuojat paikoillaan. Muissa kasvu on jo niin rönsyilevää, että suojat saivat väistyä.

Mm. kyssäkaalia, mangoldia, kehäkukkia ja papuja. Joukkoon on eksynyt myös pari itsestään kylväytynyttä tilliä.

Kyssäkaali 'Delikatess Weiss'

Yhdestä laatikosta jostain syystä hävisivät kesäkuussa kaikki kylvämäni kasvit pieninä taimina. Niiden kohtalo on vähän mysteeri: mitään ötököitä en laatikossa nähnyt, suoja oli tiiviisti paikoillaan, mutta tainet hävisivät nopeasti yhden yön aikana, joten uskon jonkin kuitenkin syöneen ne. Pidin laatikkoa pari viikkoa tyhjillään ja laitoin nyt siihen ale-laarista löytämäni istukassipulit, joista riittää, jos edes pikkuisia sipuleita ehtisimme saada.

Mm. kehäkukkaa, myskikurpitsaa, silpoydin- ja sokeriherneitä ja jäävuorisalaattia.

Osa keväällä istutetuista parsan juurakoista kärsi kuivasta alkukesästä, vaikka kastelimmekin niitä ahkerasti. Osa kuitenkin on onneksi hyvissä voimissa.

Viime vuoden "kaalilaatikko" on tänä vuonna kurpitsalaatikko.:)

Maa-artisokat ovat nyt uudella paikalla paljon vankemman näköisiä kuin aiemmassa kohdassa tontin takareunassa.

Kehäkukka 'Lemon Zest'

Tässä vielä yksi sadonkorjuukuva viime viikolta: mansikoita matalista lavoista, ämpäriperunoita, kasvihuoneesta kurkkuja ' Fenix Plus' F1 ja 'White Mini' ja lavatarhasta kaskinaurista 'Enon Kanta', silpoydinherneitä 'Kelvedon Wonder' ja 'Kleine Rheinländerin', pensaspapuja 'Prelude' ja 'Processor', jäävuorisalaattia ja mangoldia 'Rhubarb Chard'.

Mitä sinun hyötykasveillesi kuuluu? Ovatko säät olleet siellä suotuisat vai huonot sadon kannalta? 

Iloa päivääsi!

Lukijan toive: Lavatarhan maa-ainekset ja huoltotyöt

Sain aiemmin lukijaltani toiveen käsitellä tarkemmin lavatarhassa käyttämiäni maa-aineksia sekä tarhan huoltotöitä. Meillä ensimmäiset kolme laatikkoa ovat olleet käytössä nyt viisi vuotta, ja vähitellen vuosien aikana istutuslaatikoita on tullut reilusti lisää. Laatikot ovat mieheni tekemiä, ja ne olivat aluksi ruskeita. Kuitenkin hankittuamme kasvihuoneen lavatarhan viereen, päätimme käsitellä laatikot mustiksi (myrkyttömällä Osmo Color EcoGarden –puuöljyllä), jotta lavatarhan ja kasvihuoneen muodostama kokonaisuus olisi harmonisempi. Lavojen sisäpintaa meillä verhoaa musta, reiätön mansikkamuovi, jotta maa-aines ja puu eivät olisi suorassa kosketuksessa toisiinsa ja lavat olisivat pitkäikäisempiä. 50cm korkeat lavat on asetettu suoraan nurmikon päälle, matalampien kohdalta olen ensin poistanut nurmikon ja kaikkein matalimpien mansikka- ja raparperilaatikoiden kohdalta on lisäksi poistettu maata n. 20cm syvyyteen, jotta multatila on varmasti riittävä.

Mörköpolulta lavatarhalle päin. Hyönteisverkolla suojattujen lavojen ja Liljarinteen väliin jää parsan laatikko, joka on vähän muita matalampi.

Tavallisissa lavoissa, joissa kasvatan yksivuotisia hyötykasveja, on pohjalla risuja, talventörröttäjistä tehtyä silppua yms. sopivasti käsillä ollutta kasvimateriaalia. Osaan olen kipannut pohjalle myös kesäkukkaruukkuihin jääneet vanhat mullat. Näiden päällä on kompostilla parannettua multaa. Meillä kasvaa lavoissa myös monivuotisia kasveja, kuten puutarhamansikkaa, raparperia, maa-artisokkaa ja parsaa, jolloin olen kasvualustassa pyrkinyt huomioimaan juuri kyseisen kasvin vaatimukset. Esimerkiksi parsan matalaan lavaan olen sekoittanut kompostin ja mullan sekaan myös hiekkaa. Maa-artisokankin lavassa on maamassassa myös hiekkaa, mutta selvästi vähemmän.

Raparperit ja osa puutarhamansikoista kasvaa kasvihuoneen pikkupation vieressä olevassa matalassa lavassa.

Meillä tänä keväänä oli vuorossa lavatarhan ilmeen kohennus, kun laatikoita tuli vielä muutama lisää ja tein tarhan toiseen laitaan matalan aidan. Lisäksi vaihdoimme laatikoiden välissä olleen katteen hiekaksi. Hiekkapolut ovat meillä toimineet hyvin muualla puutarhassa, ja ainoastaan yksittäisiä rikkoja on tarvinnut harvakseltaan niiltä kitkeä. Istutuslaatikoiden pintaa ei ole vielä uudestaan tarvinnut vanhimmistakaan laatikoista käsitellä, mutta lähivuosina se tullee ajankohtaiseksi.

Hyötytarhaa ja lasten leikeissä käyttämää nurmialuetta rajaa nyt matala aita, jonka edessä on kesäkukkapenkki.

Syksyisin silppuan laatikoihin lavatarhasta tulevat kasvijätteet, esim. herneiden ja papujen varret, ja jätän ne maatumaan mullan pinnalle. Poikkeuksena tästä ovat syyskylvöihin tulevat laatikot, joihin sekoitan hienonnetun kasvijätteen mullan sekaan ja lannoitan laatikot jo syksyllä kanankakalla. Syyskylvöt teen yleensä lokakuussa kelien viilennyttyä. Kevätkylvöjä ja esikasvatettavia hyötykasveja varten olevat laatikot taas saavat talvehtia kasvisilppu mullan päällä ja keväällä lumien sulettua sekoitan jäljellä olevat palat mullan sekaan ja samalla lannoitan laatikot kanankakalla. Myös hevonkakkakompostia olen käyttänyt lannoitukseen ja maanparannukseen osassa laatikoita. Kevättalvella lumien sulamisen aikaan olen myös joko kalkinnut laatikot tai sitten olemme levittäneet niiden päällä oleville lumen rippeille talven aikana takassa poltettujen koivuklapien tuhkaa. Kesällä sujauttelen lavoissa olevien hyötykasvien väleihin viherkatetta, joka myös tarjoaa ravinteita, pidättää kosteutta ja parantaa maan rakennetta. Viherkatteena käytän nurmikonleikkuusta tulevaa ruohosilppua, mutta lisäksi mullan päälle päätyvät myös sellaiset juuresten lehdet, jotka eivät tule syödyksi.

Satoaika on jo alkanut, ja tällä hetkellä lavoista lautaselle päätyy mm. retiisejä, nauriiden harvennustaimien naatteja ja pinaattia.

Tänä vuonna lavatarhamme on edelleen saanut uutta päivitystä ötökkäsuojaverkkojen muodossa. Minulla on aiemmin ollut käytössä harsot, jotka olen kivien ja pyykkipoikien avulla kiinnittänyt paikoilleen. Kyllästyin kuitenkin niiden työläyteen, ja erityisesti siihen, että kastelun ajaksi harsot täytyy ottaa pois eikä sadevesikään kunnolla läpäise niitä. Tämän vuoksi olemme kevään aikana vähitellen tehneet suojaverkkokehikoita, joista postailen vielä tarkemmin jatkossa.:)

Kasvatatko sinä hyötykasveja kasvimaalla, lavatarhassa tai ruukkupuutarhassa?

Kaikkea hyvää päivääsi!

Maa-artisokan kasvatus

Mainitsin pari päivää sitten omavaraisuuspostauksen yhteydessä, että saimme maa-artisokalle nyt entistä paremman kasvupaikan ja lupasin kertoa asiasta tarkemmin. Aiemminhan meillä maa-artisokat kasvoivat varjoisassa tontin takanurkassa, jossa ne kyllä tekivät satoa, mutta mukulat jäivät melko pieniksi eivätkä kasvit koskaan kukkineet. Niinpä toiveissa olikin siirtää maa-artisokat aurinkoisempaan paikkaan ja lähemmäs hyötytarhaa.

Maa-artisokan mukulat odottamassa istuttamista. Osa näistä oli ehtinyt jo vähän itääkin, ennen kuin ne pääsivät multaan.

Sopiva paikka löytyi kasvihuoneen takaa, johon mies teki matalan lavan samaan linjaan jatkoksi mansikka- ja raparperilaatikoille. Lavan kohdalta poistimme nurmikon ja lisäksi kaivoimme ja kohensimme kasvualustaa niin, että hyvää multavaa, kompostilla parannettua maata on nyt n. 50 cm syvyydeltä, kun lavan korkeuskin otetaan huomioon. Maa-artisokka on herkkä leviämään ja lisäksi lähistöllä on omenapuu, joka saattaisi levittää juurensa laatikkoon. Niinpä pohjalle tuli juurimatto estämään kummankin harhailuyrityksiä.

Kasvihuoneen taakse syntyi maa-artisokalle oma matala lava. Sen etupuolella jatkona on raparperien ja niiden edessä yksi mansikoiden matalista lavoista.

Aluksi ajatuksenani oli vain siirtää alueelle vanhat mukulat entiseltä kasvupaikalta. Ne olivat kuitenkin sen verran pieniä, että päätimme syödä ne, ja hankkia uudet. Edelliset oli ostettu ihan kaupan kasvisosastolta, mutta nämä tilasin netistä samalla kertaa kuin parsan juurakotkin. Istutin mukulat lavaan noin 30 cm välein 10 cm syvyyteen. Osa mukuloista oli itse asiassa jo itänytkin, ja nyt vain odotellaan niiden kasvuunlähtöä. Meillä etenkin maa-artisokkakeitto on suurta herkkua, jota aina odotetaan innolla sadonkorjuun ollessa käsillä aivan syksyllä ennen maan jäätymistä, ja joskus keväälläkin heti maan sulettua, jos syksyllä mukuloita on tullut jätettyä maahan runsaasti. Isona plussana kyllä olisi, jos maa-artisokat intoutuisivat vielä kukkimaankin uudessa paikassa.

Oletko sinä kasvattanut maa-artisokkaa?

Kaunista keskiviikkoa!

P.s. Blogissani on käynnissä tämän poikkeuksellisen kevään piristykseksi uusi hyvän mielen arvonta. Jos et ole vielä osallistunut, käyhän kurkkaamassa.:)

Lukijan toive: Yhteenvetoa monivuotisista hyötykasveista, osa 2/2

Viime viikolla postasin yhteenvetoa puutarhamme monivuotisista hyötykasveista, ja tässä on nyt jatko-osa kyseiselle listaukselle. Kun viime viikolla pääpaino oli mm. hedelmäpuissa ja marjapensaissa, tällä kertaa esillä ovat loppujen marjojen lisäksi mm. yrtit.

-  raparperi: 'Victoria' ja kaksi nimetöntä lajiketta. Kasvoivat aiemmin tontin melko varjoisassa takanurkassa, ja siirsimme ne viime kesänä kasvihuoneen viereen istutuslaatikkoon. Satoa on tullut mukavasti jo useita vuosia. Suosikkimme näistä on nimetön lajike, jolla lehtiruoti punertaa myös "kuoren" alta. Raparperit ovat meillä käytännössä olemattomalla hoidolla, keväällä saatan kevätlannoitetta juurelle heittää, mutta muutoin en niitä juuri hoida.

Buried Pot Garden on monivuotisten yrttien valtakuntaa.

- viherminttu: On pari vuotta sitten ystävältä saamastani pistokkaasta kasvatettu. Edellistalveksi siirsin sen reikäpohjaisine ruukkuineen istutuslaatikkoon talvehtimaan, tänä talvena se on ensimmäistä kertaa Buried Pot Gardenissa maahan upotetussa, pohjattomassa ruukussa. Leviää runsaasti, helppo kasvattaa, mutta leviämistä täytyy tosiaan pitää kurissa. Meillä pohjaton ruukku on niin syväreunainen, että uskon sen rajoittavan mintun leviämishaluja.

- timjami: Nelisen vuotta sitten ostamani ruokakaupan timjami, joka on talvet viettänyt yleensä reikäpohjaisessa ruukussa tuivion oksien alla suojassa. Viime kesänä tämäkin pääsi Buried Pot Gardenin alueelle. Aukealla paikalla huolehdittava kevättalvella varjostuksesta. Hidas leviämään, mutta helppohoitoinen.

- venäläinen rakuuna: Siemenestä nelisen vuotta sitten kylvämäni. Tämä on talvehtinut samalla tavoin kuin timjamikin. Nopeasti lähtee keväällä uuteen kasvuun. Kukkii kauniin, sinisin kukin.

Timjamia, iisoppia ja venäläistä rakuunaa

- ryytisalvia: Tämänkin olen kylvänyt siemenestä nelisen vuotta sitten ja talvehtiminen on sujunut kuten kahdella edellisellä.

- sitruunamelissa: Siemenkylvöistä nelisen vuotta sitten. Kasvaa rehevänä, mutta ei leviä liiaksi. Lähtee keväällä nopeasti kasvuun. Talvehtiminen kuten edellisillä.

- ruohosipuli: Ruokakaupan ostotaimi muutaman vuoden takaa. Talvehtii kuten edellisetkin yrtit. Helppohoitoinen.

- iisoppi: Kylvin siemenestä nelisen vuotta sitten. Kukkii kauniin sinisin kukin, muodostaa näyttävän, tiiviin kasvuston. Talvehtiminen kuten edellisilläkin yrteillä. Kaikkia näitä yrttejä lannoitan kasvukauden alussa kanankakalla, mutta muuten ne saavat olla vähällä hoidolla. Napsin niiden kaikkien latvoja tiuhaan tahtiin ruoanlaittoon,  jolloin kasvustot tuuheutuvat. Syksyllä leikkaan niitä reilummin mm. kuivattavaksi.

- ilmasipuli: Istutin taimen vasta viime kesän loppupuolella. Muutamia ilmasipuleita söimme, osan niistä istutin emokasvin läheisyyteen, jotta kasvusto runsastuisi.

- kiinanlaikkuköynnös: Nimetön lajike ja 'Annikki'. Vanhempi köynnös on n. 4-vuotias, nuorempi parivuotias. Viime kesänä vanhempi näistä kukki ensimmäisen kerran, mutta satoa emme ole vielä saaneet.

- pähkinäpensas: Kaksi pensasta ristipölyttymisen vuoksi, toinen kolmevuotias, toinen istutettu viime kesänä. Metsäpuutarhassa, kuitenkin kohdassa, johon aurinko paistaa puiden lomasta lähes koko päivän. Olen keväisin poistanut ainoastaan vaurioituneita oksia, muuten en ole leikannut. Satoa vielä odotamme.

- maa-artisokka: Ruokakaupan maa-artisokat kätkin multaan n. viisi vuotta sitten. Siitä lähtien satoa olemme keränneet aina joko aivan loppusyksyllä ennen maan jäätymistä tai heti keväällä maan sulettua. Osan mukuloista jätän aina paikoilleen kasvamaan kokoa. Kukkii kauniin keltaisin kukin, tosin meillä kukinta on jäänyt tosi niukaksi. Kasvaa tontin varjoisassa takanurkassa, josta se on tarkoitus siirtää tänä kesänä aurinkoisempaan paikkaan. Keväällä lannoitan alueen esim. kanankakalla.

Lakat kukkivat Sydänpolulla.

- lakka: Lajikkeena 'Nyby'. Kasvaa laatikkomaisessa "pikkusuossa". Lakan kasvattamisesta puutarhassa postasin viime heinäkuussa, joten sitä en nyt tarkemmin käsittele tässä. Yllä linkki kyseiseen postaukseeni.

- mesimarja: Lajikkeet 'Pima' ja 'Susanna'. Myös mesimarjan kasvatuksesta postasin viime kesänä. kasvaa maanpeitekasvina Sydänpolulla.

Mesimarja

- jalomaarain: Lajikkeet 'Beata' ja 'Sofia'. Kaksi eri lajiketta ristipölytyksen vuoksi. Kasvaa maanpeitekasvina Sydänpolulla. Kasvatus kuten mesimarjalla.

- pensasmustikka: Lajikkeina 'North Blue', 'Patriot', 'Alvar', 'Aino' ja 'Jorma'. Meillä oli myös vaaleanpunamarjainen pensasmustikka, joka kuitenkin kuoli heti ensimmäisenä talvena. 'Aino' ja 'North Blue' tekevät jo hyvin satoa, ja näistä jälkimmäisessä on todella suuret mustikat. Ei sotke vaatteita kuten tavallinen mustikka. Suojattava jäniksiltä. Pensaamme ovat n. 5 vuotta vanhoja ja viime kesänä satoa tuli ensimmäistä kertaa pakastimeen asti. Lannoitan havu- ja rhodolannoitteella keväisin.

- metsämansikka: Kasvaa maanpeitekasvina Sydänpolulla mm. kirsikka- ja päärynäpuiden alla. Kuuluu tonttimme alkuperäiseen lajistoon, olemme antaneet sen levitä ja kitkeneet muita luonnonkasveja sen tieltä.

- puolukka 'Otson Karkki' ja pensaspuolukka 'Red Candy': Todella hitaasti leviävä, etenkin 'Otson Karkki'. Tavoitteenamme on saada mattomainen maanpeitekasvusto Sydänpolun toiseen reunaan.  Näistä ensimmäisen marjat ovat suuret, mutta niitä tulee ainakin vielä melko vähän. Jälkimmäisen marjat taas ovat selkeästi pienemmät, mutta niitä on paljon.

- isokarpalo: Kasvaa lakan kanssa samassa laatikossa, kts. yllä. Satoa emme ole vielä saaneet, yksittäisiä kukkia kuitenkin kesäisin on jo ollut.

- viiniköynnös: 'Zilga', 'Somerset Seedless', 'Bianca' ja 'Himrod'. Kaksi ensimmäistä kasvaa kasvihuoneessa pohjattomissa tynnyreissä ja kaksi viimeistä avomaalla väliaikaissijoituksessa kasvihuoneen takana suojaisassa paikassa. Köynnökset ovat vielä nuoria ja kesäleikkauksia en ole niille vielä tehnyt, vaan tähän asti olen leikannut ainoastaan marraskuussa. Ensi kesänä olisi vuorossa ensimmäinen kesäleikkuu. Satoa näistä emme ole vielä saaneet.

Persikkapuu 'Bonanza'

- persikkapuu 'Bonanza' ja aprikoosipuu: Persikkapuita meillä on kaksi, aprikoosipuita yksi. Ne kaikki kasvavat suurissa ruukuissa, jotka siirrämme ensin loppusyksyllä kasvihuoneeseen ja kelien edelleen kylmetessä autotalliin talvehtimaan. Talvehtimispaikkana autotallimme ei ole optimaalinen, sillä se on liian lämmin. Kun puut alkavat availla silmujaan, ne tuodaan sisälle kasvivalojen alle. Sisällä ne vaativat runsasta suihkuttelua, sillä sisäilma on niille liian kuiva. Keväällä ne pääsevät taas ruukuissaan ulos. Kevätlannoitan, kummaltakin olen juurivesoja leikannut, muita leikkauksia en ole tehnyt. Persikoista saimme viime keväänä yhden hedelmän maistiaisiksi, aprikoosi on kukkinut, mutta satoa ei ole vielä tullut.

Aurinkoista uutta viikkoa!

Kumppanuuskasvit

Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa.

Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta.

Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia.

Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi.

Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta.

Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä!

Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :)

Rentouttavaa viikonloppua!

 Lähteet:
- http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit
- www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit
- http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/

Tilinpäätös 2016

Vuosi 2017 on hyvä aloittaa kertaamalla edellisen vuoden kohokohtia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Sain tämän ensimmäisen haasteeni Unelmia ruusuista -blogin Titalta, kiitos siitä! Vuoteen 2016 mahtuikin paljon kaikenlaista.

Unelmia, jotka toteutin vuonna 2016:

- Ulkoporeallas: Jo pitkäaikainen haaveeni oli ollut ulkoporeallas, ja loppusyksystä se vihdoin kävi toteen! Sitä ennen terassia laajennettiin, purettiin, poistettiin kaiteita ja tehtiin pohjatyöt, jotta allas saatiin osittain upotettua paikalleen.

- Istutuslaatikot rakennettiin hyötykasveja varten. Myös näitä olin toivonut kauan, mutta edellisinä vuosina oli aina ollut "tärkeämpiä" kohteita ja näiden rakentaminen oli jäänyt odottamaan tulevia vuosia. Syyskylvöjä jo teinkin ensi satokautta varten.

- Uudet istutusalueet: Kivikkokasvialue, Varjopenkki, Kolmiopenkki ja Penkki syntyivät, ja sain niihin monia jo pitkään kaipaamiani kasveja, mm. jouluruusuja ja kevätkaihonkukkaa. Myös Pensasryhmä täydentyi.

- Kärhöt: Kaaripolku sai kärhöt kukittamaan reunaansa.

- Oman maan sato: Pääsin maistamaan ensimmäistä kertaa omia kirsikoita, vadelmia ja pensasmustikoita.

- Maahan upotettu tramboliini: Maatramboliini oli pääasiassa lasten unelma tälle vuodelle, mutta kiva siinä on itsekin pomppia! :)

- Sydänpolku alkoi jo muotoutua "valmiimmaksi", kun rhodoja hankittiin lisää ja niiden seuraksi mm. kapealehtikalmia, suokukka, karpaloa, puolukkaa ja metsämansikkaa.

Kärhö "Princess Diana"

Vuonna 2016 opin:

- Suojaamaan kasvit talvelta ja jäniksiltä aiempaa paremmin. Edellissyksynä loppuraskauden aikana suojaukset jäivät laittamatta ja seuraukset olivat surulliset.

- Kärsivällisyyttä. Osa kasveista, joiden luulin jo kuolleen, nousikin vain paljon myöhemmin, vasta juhannuksen jälkeen.

- Ämpäriperunat laitoimme lasten kanssa kasvamaan ensimmäistä kertaa, ja kokeilu oli varsin onnistunut. Ensi kesänä uudestaan!

- Maa-artisokka: Maa-artisokan kasvatusta harjoittelin, ja vaikka istutin mukulat turhan myöhään, sain silti ainekset yhteen isoon soppakattilalliseen.

- Kiveykset. Opettelin tekemään kiveykset istutusalueiden reunoille luonnonkivistä ja maakosteasta betonista. Ensi kesänä urakka jatkuu.

Ämpäriperunat

Istutuslaatikot ja keskeneräinen kiveys, taustalla rinnepenkit.

Vuonna 2016 murehdin:

- menneen talven tekemiä tuhoja

- jänisten kaluamia omenapuita, kirsikkapuita, pensasmustikoita ja atsaleoja. Onneksi kaikki syödyt kasvit kuitenkin elpyivät kesän kuluessa.

Vuonna 2016 nautin:

- Kevään ensimmäisistä krookuksista, jotka ovat aina yhtä ihania pitkän talven jälkeen

- Puutarhan kukinta: Tulppaanit kukkivat viime kesänä pitkään ja kauniisti, osa pioneista kukki ensimmäisen kerran, samoin kirjoangervo, kirsikkasorvarinpensas ja moni muu. Myös kirsikkapuista yksi peittyi viime kesänä ensimmäisen kerran valkoiseeen kukkapilveen, ehkä muutkin sitten ensi kesänä.

- Nuotiopaikalla makkaran- ja tikkupullanpaistohetkistä perheen kanssa.

- Oman maan sato: Oli ihanaa nähdä oma onnistuminen ja lasten riemu ja hämmästys heidän iloitessaan kasvun ihmeestä.

- Ulkoporeallas: Lasten jo nukkuessa kuohuviinilasillinen ulkoporealtaan lämpimissä poreissa kynttilälyhtyjen valossa talvipakkasella kirkkaan tähtitaivaan alla. Yksinkertaisesti ihanaa!

Kevään ensimmäiset krookukset.

Ulkoporeallas

Haaveeni vuodelle 2017:

- Luumu- ja päärynäpuut: Jospa näistäkin saataisiin jo vihdoin tänä vuonna edes pari pientä hedelmää maistiaisiksi.

- Magnolian ensimmäinen kukinta

- Tundrapaju: Toivoisin kovasti piskuisen tundrapajun sulostuttavan puutarhaamme ensimmäistä kertaa vaaleanpunaisilla pajunkissoillaan.

- Istutuslaatikot ovat ensi kesänä ensimmäistä kertaa käytössä, ja toivottavasti saisimme niistäkin omaa satoa.

- Uudet taimet: Toivottavasti syksyllä istutetut uudet pikkutaimet selviäisivät talvesta ja lähtisivät hyvin kasvuun keväällä.

Laitetaan Tilinpäätös-haaste kiertämään vuodenvaihteen ratoksi

Mitä unelmia toteutit 2016?

Mitä opit?

Mitä murehdit?

Mistä nautit?

Mitä haaveita on mielessäsi vuodelle 2017?

Laita haaste kiertämään ja heitä se neljään valitsemaasi blogiin!

Minä haastan mielenkiintoista Multaa sormissa -blogia kirjoittavan Liisan,

upeita valokuvia Kuvien tarinaa -blogissaan esittelevän Sirpan,

monia kauniita puutarhaideoita sisältävää Selätön puutarhuri -blogia pitävän Maatuskan

ja aivan ihanaa Satupuutarha -blogia kirjoittavan Sadun.

Hyvänmielen henkilökohtaista tilinpäätöstä vuodelle 2016 ja inspiroivaa, mieleenpainuvaa uutta puutarhavuotta 2017! Seuraavassa postauksessa palaan vielä viime vuoden kohokohtiin "Kaksitoista kuvaa menneestä vuodesta" -haasteen merkeissä.