lauantai 27. helmikuuta 2021

Puutarhavierailulla: Hapelähteen puisto, Kuopio

Tänään piipahdamme kuvien välityksessä Kuopiossa Hapelähteen puistossa, joka sijaitsee keskustan lähistöllä. Puistossa on leikki- ja lähiliikuntapaikka, mutta myös silmäniloa istutusten muodossa. Tämä olikin lapsille erityisen mieluinen käyntikohde, sillä samalla kun äiti sai ihastella kasveja, hekin pääsivät testaamaan leikkikentän monipuoliset välineet. Tervetuloa viivähtämään hetki kesäisen Hapelähteen puiston istutusten äärellä!

Alueen halki mutkittelee puro, jonka pientareilla kasvaa mm. erilaisia perennoja ja koristeheiniä. Puron ylittävällä kaarisillalla on tunnelmallinen katos.

Etualalla levittäytyy jättipoimulehti laajana kasvustona. Sitä löytyy myös vastarannalta kuusen alta.

Kurjenpolvet kukkivat vierailumme aikaan.

Nurmikolla puiden aluset on siististi rajattu ympyränmuotoisiksi. Taustalla kukkivat pensasruusut.

Jättipoimulehteä on käytetty tässäkin puun alla maanpeitekasvina.

Ruusuja on alueella useassa paikassa. Nämä ruusut olivat jo ehtineet lopettaa kukintansa.

Puron rannalla kasvaa mm. jättipoimulehteä, keijunkukkaa ja päivänkakkaroita.

Keijunkukkien väri on upean korallinpunainen. Taustalla toinen silta, joka ylittää puron.

Päivänkakkara ja keijunkukka ovat kaunis pari.

Koristeheiniä ja jalopähkämöä, taaempana punertavat keijunkukat.

Tässä ensimmäisen kuvan silta puron toiselta puolelta kuvattuna.


Tästä löydät vielä aiemmin esittelemiäni kotimaan puutarhakohteita:
- Ruusutarha, Kuopio
- Niiralan alppiruusupuisto, Kuopio
- Saaristokaupungin alppiruusupuisto, Kuopio
- Ruusupuisto, Jyväskylä
- Pölkinvuoren Kasvimaailma, Urjala
- Jokipuisto, Kotka
- Redutti Kotkan Yrttipuutarha, Kotka
- Isopuisto, Kotka
- Sapokan vesipuisto, Kotka
- Punkaharjun Puulajipuisto
- Marketanpuisto, Espoo

Onko sinulla kotimaassa jotain lempipuutarhakohdetta, jonne tykkäät palata kerta toisensa jälkeen? 

Rentouttavaa viikonloppua!

torstai 25. helmikuuta 2021

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäystä

Nyt helmikuussa siistin jälleen sisällä talvetuksessa olevia pelargoneja ja napsin niistä samalla pistokkaita. Ananaskirsikka ja tulikruunukin ovat jo muutamana vuonna kuuluneet pistokkaista lisäämiini kasveihin. Tänä vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa myös verenpisaran pistokaslisäystä.

Ananaskirsikan pistokkaita vesipurkissa kasvattamassa juuria

Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen ja jätetään pistokkaaseen lopulta 2-3 lehteä. Myös nuput ja kukat täytyy poistaa. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Pelargonin pistokas, joka on vesilasissa kasvattanut juuret ja siirtymässä jatkamaan kasvuaan pikkupurkkiin.

Pistokkaat voi juurruttaa kylvömullassa, jolloin ruukun päälle on hyvä laittaa vaikkapa rei´itetty muovipussi pidättämään kosteutta. Itse olen kuitenkin tehnyt kesäkukkien juurrutukset vesilasissa, sillä ainakin pelakuut ovat tehneet juuret hyvin sillä tavalla, ja toisaalta tykkään seurata juurien kehittymistä. Tälläkin kertaa laitoin leikkaamani pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille parin-kolmen päivän välein ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyvet, jos ne ovat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin. Huonekasveista olen laittanut pistokkaita juurtumaan myös suoraan multaan, ja sekin on kyllä toiminut hyvin.

Verenpisaran pistokkaita

 

Kesäkukkien ja ananaskirsikan pistokaslisäys tulee tehtyä aina vähän kuin huomaamatta, sillä näiden talvetuksessa olevien kasvien siistimisestä syntyy sopivaa pistokasmateriaalia enkä oikein raaski sitä kompostoriinkaan heittää. Toisaalta ruukkupuutarhassa on aina näille tilaa, joten liikaakaan taimia ei voi olla, ja jos ylimääräisiä sattuisikin tulemaan, niillä voi vaikka ilahduttaa ystävää.:)

Lisäätkö sinä kesäkukkia tai muita kasveja pistokkaista?

Kauniita helmikuun viimeisiä päiviä!

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

DIY: Jäätaidetta

Viime viikolla oli jälleen yli kymmenen pakkasasteen päiviä täälläkin. Aikaisempina vuosina olemme tehneet erilaisia jäälyhtyjä ämpäreissä ja myös jäädytettyjä kukkakoristeita puutarhaan. Myös jäätyneet saippuakuplat on kokeiltu. Tänä vuonna lapset olivat huomanneet päiväkodin pihalla jäädytettyjä "tiiliä", ja niinpä kokeilimmekin nyt niiden jäädytystä maitotölkeissä. 

Tölkkien pesun jälkeen täytimme tölkit vedellä, mutta jätimme noin kolme senttimetriä vajaiksi, jotta vedellä on tilaa laajentua jäätyessään. Osaan tölkeistä sekoitimme veden sekaan elintarvikeväriä. Tähän sopisi väriaineeksi vaikka säilykepunajuuren liemikin tai muu vastaava, mutta ajattelin, että suojasäällä se voisi lasten leikeissä sotkea vaatteet. Sitten tölkit pääsivätkin ulos yön yli jäätymään, ja seuraavana päivänä oli aika kuoria tölkit pois jäätiilien päältä. Pidimme tölkkejä hetken lämpimässä vedessä, jolloin ne oli helpompi poistaa jäätiilien ympäriltä.

Jäätiilistä tehty lyhty
 

Jäätiilistä lapset tekivät värikkään lyhdyn, ja riittipä niitä myös lumilinnan koristeeksi. Lumilinnan jäätiilet tosin tuppaavat siirtyä joka päivä ympäri pihaa sen mukaan, mitä lapset milloinkin leikkivät. Jäätiilet ovatkin sen verran monikäyttöisiä ja erittäin helppoja tehdä, että tulemme varmasti jäädyttämään niitä tulevinakin vuosina.

Oletko sinä tehnyt jäätiiliä tai muita jäädytettyjä koristeita pihalle?

Kivaa keskiviikkoa!

tiistai 23. helmikuuta 2021

Kylmäkäsittelyä vaativat perennat ja hankikylvöt

Minulla on moneen kertaan ollut mielessä talven aikana, että hankikylvöt pitäisi muistaa tehdä. Siltikin ne melkein unohdin. Havahduin asiaan vasta helmikuun puolivälissä, jolloin vihdoin kylvin joitakin kylmäkäsittelyn vaativia perennoja. Hankikylvöjen yhteydessä kylvän aina yhtä lajia/lajiketta yhteen purkkiin ja numeroin purkit. Kylvön yhteydessä teen listan siitä, mitä mihinkin purkkiin olen kylvänyt. Kylvän hankikylvötkin ihan normaalisti kylvömultaan, jonka olen kastellut kosteaksi. Lopuksi kaivan hankeen (paikkaan, jossa ei kävellä) kuopan, jonne laitan purkit ja peitän ne lumella. Ennen lumen lisäämistä purkkien päälle voi myös laittaa harson estämään rikkakasvien siemenien kulkeutumista joukkoon. Sittenpä vain odottelen kevättä ja lumien sulamista, jonka jälkeen purkkien hoivaaminen jatkuu taas normaaliin tapaan mm. kastelusta huolehtimalla ja taimien idettyä koulimisella.

Kylmäkäsittelyä vaativat perennat kylvän numeroituihin purkkeihin, jotka piilotan hankeen odottamaan kevättä. Kuvan ottamisen jälkeen lisäsin siemenien päälle vielä ohuen multakerroksen, jonka suihkuttelin märäksi.
 

Kylmäkäsittelyn vaativia ja näin hankikylvöihinkin hyvin soveltuvia perennoja ovat mm. akileijat, tähtiputket, vuokot, asterit, esikot, kullerot, kurjenmiekat, kurjenpolvet, ukonhatut, särkynytsydän ja leimut. Itse olen tehnyt hankikylvöjä nyt muutamana vuonna ja olen kyllä tykästynyt niihin. Kylmäkäsittelyn vaativille perennoille ne ovat nimittäin todella helppo ja vaivaton tapa kasvattaa kasveja siemenestä. Jääkaapissa kylmäkäsittely on minusta vaikeampaa etenkin kosteuden säätelyn kannalta, kun hankikylvöissä koko homma tapahtuu vähän kuin itsestään. Toisaalta esikasvatettavia hyötykasveja ja kesäkukkia on meillä sen verran paljon, että hankikylvöjen selvä etu on myös purkkien ulkoistaminen pihalle. 

Onko sinulla tapana tehdä hankikylvöjä?

Iloa ja aurinkoa päivääsi!

maanantai 22. helmikuuta 2021

Keittiön ikkunalla vihertää

Meillä keittiön ikkunan edessä olevalla työtasolla vihertää jo ilahduttavan paljon syötäviä herkkuja. Postasin aiemmin versotuksesta, ja nyt versotettavien rinnalla vihreää puskevat kasvattamani jämäkasvikset. Kerroinkin tammikuussa Kasvikset uuteen kasvuun -kirjan esittelyn yhteydessä, että aion testata kirjan vinkkejä, ja varsin toimiviahan nuo näyttävät olevan. Jämäkasvisten ja versotuksen myötä leivän päälle ja salaatteihin on ollutkin jo kivasti omaa satoa napsittavaksi sekaan. Tässä muutamia kuvia keittiön ikkunamme talvisesta "hyötytarhasta".

Porkkanoiden kannat laitoin aluksi kannettomaan lasipurkkiin ja sinne tilkan vettä pohjalle. Veden vaihdoin parin päivän välein. Porkkanat alkoivat puskea vihreää jo muutaman päivän kuluttua ja viikon päästä tökkäsin kannat multaan. Porkkanan versoja voi käyttää tuoreeltaan tai vaikkapa kasvisten kanssa paistettuna.

Punajuuren n. 3cm paksun kannan laitoin samalla tavalla ensin vesilasiin ja siirsin myöhemmin ruukkuun kasvamaan, kunhan ensimmäisiä lehtiä oli alkanut ilmestyä. Punajuuri alkoi tehdä lehtiä paljon porkkanaa hitaammin, vasta noin parin viikon jälkeen. Sen kanssa saikin olla tarkkana, että raikasta vettä oli sopivasti, eikä punajuuren palanen päässyt limoittumaan. Huuhtelinkin kantaa aina tarvittaessa hanan alla. Punajuuren pikkulehtiä käytämme salaateissa ja leivän päällä. Samassa ruukussa on itse asiassa toinenkin punajuuren kanta kasvamassa, mutta sen lehdet ovat vasta aivan pikkuruisia, vajaan senttimetrin pituisia.

Kun punajuuri ja porkkana kasvatetaan ylhäältä kannasta, sipuli kasvatetaankin alaosasta. Sipulista leikkasin n. 3cm paksuisen palan, jossa oli kuivuneita juuria, ja piilotin palan multaan. Osa paloista ei lähtenyt kasvuun, mutta kahdesta sipulin jämästä nousee nyt varsia. Ajattelin laittaa näitä lisää vielä lähiviikkoina aina, kun vain käytämme sipulia ruoanlaitossa, sillä sipulinvarret ovat monikäyttöistä herkkua.

Keittiömme "pikkuhyötytarha". Herneenversot ja basilika ovat tällä hetkellä ahkerassa käytössä, sinapinsiemenen ja vesikrassin versot taas tulivat jo käytettyä. Punajuuresta ja porkkanasta olen raaskinut napsia vasta muutamia pieniä lehtiä leivän päälle.

Oletko sinä kokeillut jämäkasvisten uudelleenkasvatusta?

Aurinkoista helmikuun viimeistä viikkoa!

lauantai 20. helmikuuta 2021

Puutarhavierailulla: Ruusutarha, Kuopio

Parina viime lauantaina olen esitellyt Kuopion puutarhakohteita, joista kuvakierroksella on jo käyty Saaristokaupungin alppiruusupuistossa ja Niiralan alppiruusupuistossa. Tällä kertaa esittelyvuorossa on Valkeisenlammen kauniissa ympäristössä, aivan Niiralan alppiruusupuiston lähellä sijaitseva ruusutarha. Tervetuloa ruusuiselle nojatuolimatkalle Kuopioon!

Ruusutarha on tehty Valkeisenlampea kohden viettävään, lämpimään, aurinkoiseen rinteeseen. Tämä kuva on otettu ylhäällä kulkevan jalkakäytävän vierestä ruusutarhan yli lampea kohden. Etualalla levittäytyy kääpiövuorimänty.

Ruusut kasvavat porrastetuissa kivialtaissa.

Alueella on myös muita kasveja, tässä taustalla sateenvarjojalava, edessä kääpiövuorimäntyä ja lamohietakirsikkaa.

Vierailumme aikaan heinäkuun alkupuolella muutama ruusu ei ollut vielä ehtinyt kukkaan. Ukkolaukat sen sijaan kehittivät jo siemeniään ja pionit hehkuivat punaisina. Taustalla suurten koivujen alle on kerätty pyöreitä luonnonkiviä.

Ruusuille on selkeät nimikyltit alueella, mutta niiden seassa kasvavilta perennoilta ne puuttuvat. Tämä voisi olla vaikkapa kiinanpioni 'Karl Rosenfield'.

Taustalla Antti Immosen Mökit ja mäet -teos, joka on sotien jälkeisen rakentamisen muistomerkki.

Monet ruusut sattuivat olemaan upeasti kukassa käyntimme aikaan. Kierroksen alkuvaiheessa olin niin innoissani ihastelemassa ruusuja, että unohdin kuvata niiden nimikyltit.


Erisävyiset vaaleanpunaiset ruusut levittäytyvät ihanana, tuoksuvana kukkamerenä.

Tälläkin portaalla ruusut ovat kauniissa kukassa.


Tätä porrasta sulostuttavat ruusut 'Mariatheresia' ja 'White Babyflor'.

Ruusu 'Mariatheresia'

Portaiden välissä olevalta tasanteelta kuvattuna. Vasemmalle jää Mökit ja mäet -teos ja alas jatkuvat vielä toiset ruusuistutusten reunustamat portaat.

Valkoisen ruusun alla reunuskasvina rönsyilee kurjenpolvi.

Periaatteesa melko pienellekin alalle, portaiden ympärille on saatu mahtumaan aivan ihana ruusukeidas.

Ruusu 'Hansestadt Rostock'

Tästä löydät vielä aiemmin esittelemiäni kotimaan puutarhakohteita:

- Niiralan alppiruusupuisto, Kuopio
- Saaristokaupungin alppiruusupuisto, Kuopio
- Ruusupuisto, Jyväskylä
- Pölkinvuoren Kasvimaailma, Urjala
- Jokipuisto, Kotka
- Redutti Kotkan Yrttipuutarha, Kotka
- Isopuisto, Kotka
- Sapokan vesipuisto, Kotka
- Punkaharjun Puulajipuisto
- Marketanpuisto, Espoo

Oikein hyvää viikonloppua! 

torstai 18. helmikuuta 2021

Helmikuinen puutarha

Tämä helmikuu on ollut ainakin meillä päin todella kaunis. Aurinkoisia pakkaspäiviä on ollut runsaasti ja puutarha on kylpenyt ihanassa valossa. Lunta meillä on puolisen metriä, ihan sopivasti talvisiin harrasteisiin ja leikkeihin, mutta enempää ei kyllä tarvitsisi enää tulla. Kävin tarkastamassa puutarhassa, että jänisverkot estävät edelleen pitkäkorvien herkuttelut puuvartisilla kasveilla, ja rapsimassa lumia pois mm. havujen ja joidenkin pensaidenkin päältä. Samalla näpsin kuvia puutarhamme helmikuisesta ilmeestä. Siispä tervetuloa näiden kuvien välityksellä vierailemaan hetki helmikuisessa lumipuutarhassamme!

Metsäpuutarhan puolella lunta on aina vähemmän kuin muualla pihassamme. O-penkki ja puun ympärillä oleva penkki ovat kuin suuria, lumikuorrutteisia donitseja. Jäniksen jälkiä risteilee siellä täällä, mutta suojaverkot ovat ainakin toistaiseksi pitäneet herkuttelijat loitolla puuvartistemme kimpusta.

Sydänpolun alueen reunassa kärhötelineet ovat saaneet lumiset huiput. Jänikset ovat syöneet kärhöjen versot alhaalta, mutta onneksi keväällä maasta nousevat uudet.

Luminen metsä tarjoaa kauniin taustan talviselle puutarhalle.

Nuotiopaikalta kasvihuoneelle päin. Kasvihuone näyttää kinoksiin uponneelta, vaikka todellisuudessa sen eteen tulevat lumipeitteiset istutuslaatikot.

Hyötytarhan aluetta toisesta suunnasta. Istutuslaatikot ovat puoli metriä korkeita, ja lumipeite yltää juuri niiden yläreunan tuntumaan asti.

Kukkiva penkki on saanut kunnon pehmusteet. Jänisten polkuja näkyy taustalla Rinnepenkissä.

Terassin portaiden alla olevat kivipylväät ovat saaneet komeat lumihatut. Kasvihuoneen katolta ja Pisarassa kasvavan rungollisen syreenin päältä poistimme jälleen lumet kuvien ottamisen jälkeen.

Talvinenkin puutarha voi olla kaunis. <3

Minkä verran teilläpäin on lunta?

Kaikkea hyvää loppuviikkoosi!

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Kirjaesittely: Kuivakukkia. Tee itse, innostu ja onnistu

Postasin äskettäin innostuneeni kuivakukista ja tehneeni pari vaatimatonta kuivakukka-asetelmaakin. Nyt viime aikoina olen hakenut lisää ideoita ja inspiraatiota Minerva Kustannus Oy:lta esiteltäväksi saamastani kirjasta, Kuivakukkia, Tee itse, innostu ja onnistu (Mari Nuikka ja Marjo Ronkainen, 2020, Minerva Kustannus Oy, 140 s.). Lämmin kiitos Minervalle kirjasta!


Kirjan ensimmäisessä luvussa käydään läpi yleistä asiaa kuivakukkiin ja niistä tehtäviin asetelmiin liittyen. Opastusta annetaan mm. kuivakukkatöihin suositeltavista tarvikkeista ja kuivakukkien hankkimisesta niin kukkakaupasta, metsästä kuin puutarhastakin. Luvussa kerrotaan myös kuivakukkien säilyttämisestä ja kuivattamisesta sekä eri sidontatekniikoista.

Kirjan ulkoasu ja asettelu ovat selkeät ja teksti on helppolukuista. Lukuisat, kauniit kuvat värittävät kirjan sivuja.

Seuraavassa luvussa on listattu kuvien kera yleisimpiä kuivakukkia, jonka jälkeen päästään itse kuivakukka-asetelmien tekoon. Kirjassa on yhteensä 20 ohjetta erilaisiin kuivakukkatöihin. Ohjeita löytyy mm. kimppujen, kranssien, taulujen ja asetelmien tekoon. Lisäksi ohjeita annetaan kuivakukkien hyödyntämiseen juhlakoristelussa. Jokaisessa ohjeessa on listattu siinä käytetyt kuivakukat ja tarvikkeet, opastettu työn eteneminen ja esiteltu valmis lopputulos kauniin kuvin.

Tässä esimerkki erään kuivakukka-asetelman ohjeista. Vasemmassa yläkulmassa on listattu työhön tarvittavat kukat, niiden vieressä taas tarpeelliset työvälineet. Alta löytyvät teko-ohjeet. Valmiista työstä on kuva vielä toisella aukeamalla.

Upeat kuvat kutsuvat kokeilemaan näiden asetelmien tekoa.

 

Kokonaisuudessaan kirja on ihana pakkaus tietoutta kuivakukista aina kasvatuksesta asetelmiksi asti. Kirjaan koottujen tee se itse -ohjeiden joukossa on monipuolisesti erilaisia asetelmia ja ohjeet sopivat hyvin aloittelijallekin. 

Onko sinulla kuivakukkia kotonasi? 

Mukavaa keskiviikkoa!

tiistai 16. helmikuuta 2021

Helmikuun kylvöt

Tämän vuoden esikasvatuspuuhat aloitin viime kuussa ja tammikuun kylvöni ovatkin pääosin jo hyvässä kasvussa ja koulittuina. Laventelit tosin itivät huonosti ja myös keijunmekkoa laitoin vielä uuden satsin. Viime viikolla oli aika ryhtyä jälleen kylvöpuuhiin. Helmikuun kylvölistani on yleensä lyhyempi kuin tammikuun, sillä alkuvuodesta kylvän hyvän määrän eri chilejä ja paprikoita, mutta helmikuulle on yleensä ollut suunnitelmissa vain muutamia kesäkukkia. Tänä vuonna helmikuun lista on ennätyslyhyt, koska petunioita en nyt kylvänyt lainkaan.


Mesembriantemum oli yksi viime kesän ihastuksistani.

Tässäpä on listausta helmikuun kylvöistäni:
- mesembriantemum-sekoitus
- gojimarja
- laventeli

Teetkö sinä kylvöjä helmikuussa? Jos teet, mitä kylvät? 

Iloa päivääsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...