Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 8/8, lasten puutarha

Tänään on vuorossa viimeinen osa puutarhamme kehitystä seuraavassa postaussarjassa. Aiemmin esittelemäni etupiha, talon päädyt, terassi, kasvihuone ja hyötytarha, nuotiopaikka, metsäpuutarha ja tontin reuna löytyvät edellä olevista linkeistä. 

 

Kun muutimme tähän yhdeksän vuotta sitten, odotin viimeisilläni esikoistamme. Niinpä puutarhaa rakentaessamme olemme koko ajan huomioineet myös lasten näkökulman. Ensimmäisinä vuosina touhuamiseen riittivät nurmikenttä ja nuotiopaikan viereen tekemämme hiekkalaatikko, joka oli ahkerassa käytössä ja kätevällä paikalla nuotion ääressä istumista ajatellen.

 

Nuotiopaikkaa käytämme ympäri vuoden ja lapsetkin nauttivat elävän tulen ääressä istumisesta.

 
Keskimmäisen lapsemme tultua taaperoikään hankimme kuusi vuotta sitten leikkimökin keinujen ja liukumäen kera. Tässä yhdistelmässä on lisäksi pöytä ja penkit sekä pieni hiekkalaatikko. Maatrampoliini meille tuli vuonna 2016 ja upotimme sen tontin takaosaan, jossa se ei olisi aivan niin näkyvällä paikalla. Silloin jo nuorimmaisemmekin oli syntynyt, mutta ei toki vielä ollut pomppimisiässä.

 

Lasten Jungle Gym -mökki pääsi ensin nurmikentälle, jossa heidän on ollut hauska myös leikkiä ja pelata. Mökin alla on pöytä ja penkit sekä pieni, kannellinen hiekkalaatikko.

Lapsia ajatellen puutarhassamme kasvaa mm. Sydänpolun alueella metsämansikkaa, mesimarjaa ja jalomaarainta maanpeitekasvina, samoin Liljarinteen ja Buried Pot Gardenin luona reunuskasvina kuukausimansikkaa, joita lapset käyvät leikkiensä lomassa napostelemassa. Sydänpolulla alppiruusujen keskellä on marjojen popsimista varten Mansikkakivi, jolla voi istuskella herkkuja napsiessaan. Myös puutarhamme monet kiemurtelevat polut ovat lastemme mieleen. Nurmialuetta olemme käyttäneet niin telttailuun kuin erilaisiin pallo- ja pihapeleihinkin. Yksi frisbeegolf-korikin meiltä löytyy. 

 

Mansikkakivellä on hauska istuskella ja herkutella polun toisella puolella maanpeitekasvina kasvavilla metsämansikoilla, mesimarjoilla ja jalomaaraimilla.

Tähdenlennon polun huipulle tehty pajumaja on lapsista hauska oleskelupaikka, ja sieltä pääsee laskemaan rinnettä alas liukumäkeä pitkin. Viime vuonna lapset saivat myös oman hyötytarhansa mehiläistarhauksesta yli jääneisiin laatikoihin. 

 

Lasten hyötytarha on nuotiopaikan vieressä. Tänä vuonna tarha laajeni jo yhdellä vanhalla mehiläislaatikolla, johon tuli puutarhamansikan taimia.

Nyt 9-, 7- ja 5-vuotiaat lapsemme osallistuvat mielellään myös erilaisiin puutarhatöihin. Näistä mieluisimpia ovat kylvöt, kastelu ja sadonkorjuu, mutta myös kaivuu- ja kottikärräysapuna he tykkäävät olla. Lisäksi pienet rakentamis- ja nikkarointihommat ovat alkaneet kiinnostaa etenkin vanhinta lastamme. 

Tänä vuonna lasten puutarha on muutoksen alla, kun mökki siirtyi maatrampoliinin luo tontin takanurkkaan. Sinne on tarkoitus tehdä tänä kesänä mökin yhteyteen myös puumaja.

 

Lasten leikkimökki on nyt tonttimme toisessa takanurkassa maatrampoliinin luona. Puumajaprojekti on vielä alkuvaiheessa.

Elävältä pajumajalta lähtee liukumäki leikkimökille päin.

 Postailen lasten puutarhan uusista tuulista, kunhan puumajaprojektimme etenee!

Hauskaa loppuviikkoa!

Lasten puutarha

Olen jo aiemmin kertonut, että meillä on kolme pientä lasta, 5-, 3- ja 2-vuotias. Koko perheemme viettää paljon aikaa puutarhassa, ja silloin on tärkeää, että myös lapsilla on mieluisaa tekemistä. Tällöin lasten leikkiessä voi ehkä itsekin tehdä samalla jotain pieniä puutarhatöitä. Toisaalta lapsemme tykkäävät myös osallistua puutarhatouhuihin. Tämän postauksen tein yhteistyössä lastemme kanssa. He kertoivat suosikkipaikkojaan ja touhujaan puutarhassa, ja osa kuvista ovat 5-vuotiaan ottamia, tosin pienellä äidin avustuksella. :) Tervetuloa kurkkaamaan lasten puutarhaan!

Pihamme yksi huomiota herättävimmistä rakennelmista on lasten leikkimökki. Mäenlasku, alhaalla olevalla hiekkalaatikolla touhuaminen ja keinuminen ovat kaikkien lastemme lempipuuhaa. Mökissä viihtyy eniten vanhin lapsemme, ja välillä, kun ihmettelemme, minne hän hävisi, kuuluu mökistä iloinen huuto: ”Täällä ollaan!”. Kaksi nuorinta ei vielä mökissä varsinaisesti leiki, vaan käyvät siellä lähinnä piipahtamassa. Olen miettinyt, että jatkossa tähän mökin luokse ruukkuihin istutetut mansikat tms. olisivat hauskoja.

Nurmikenttää olemme tarkoituksella säilyttäneet, jotta tilaa riittäisi pelejä ja leikkejä varten. Kasvihuone ja istutuslaatikot lohkaisivat siitä palan, mutta onneksi pelaamaan mahtuu vielä hyvin. Täytyy tunnustaa, että tällekin alueelle minulla on jo muita suunnitelmia ja haaveita, mutta näitä pääsen toteuttamaan vasta vuosien ja vuosien kuluttua. Onneksi muualla puutarhassa on vielä runsaasti tekemistä ja uusia projekteja odottamassa, joten tämä alue voi senkin puolesta ihan hyvin säilyä nurmikenttänä vielä pitkän aikaa.

Maatrampoliini löytyy metsäpuutarhastamme. Halusimme lapsille trampoliinin, joka ei olisi niin näkyvä kuin tavalliset. Kohopenkin ja varjopenkissä kasvavien alvejuurien ja kanukoiden taakse maatrampoliini maastoutuu hyvin. Maatrampoliinissa on sekin hyvä puoli, että sitä ei tarvitse siirrellä nurmikkoa leikatessa. Lisäksi sen voi jättää talveksi paikoilleen, kunhan muistaa pari kertaa talven aikana poistaa siitä lumet, jolloin sillä voi hyppiä ympäri vuoden.

Kun Kohopenkki ja sen takana oleva Varjopenkki alvejuurineen rehevöityvät kesän myötä, jää maatrampoliini turvaverkkonsa kera lähes näkymättömiin talolta päin katsottuna.

Maatrampoliinin vieressä on Varjopenkki, jossa laikkukirjokanukan alla kasvaa tarhatiarellaa. Tarhatiarellalle varatusta alueesta puolet on kuitenkin edelleen tyhjillään, koska en ole parin vuoden etsinnästä huolimatta löytänyt ”Jeepers Creepersiä”, jota nimenomaan tuohon kohtaan haluaisin saada. Lapsemme leikkivät mielellään piilosta, ja tuolta laikkukirjokanukan ja alvejuurien katveesta onkin löytynyt mukava piilopaikka.

Sydänpolku on jo itsessään lapsillemme mieluinen paikka. Monet rallit on siinä ajettu niin kottikärryillä kuin taaperomopollakin, ja kiva siellä on juosta ihan muuten vaankin. Sydänpolulla kasvaa kuitenkin myös suuri osa marjoistamme. Lapsillamme on polun varrella Mansikkakivi, jolla on kiva istuskella ja maistella makeita metsämansikoita. Myös mesimarjat, jalomaaraimet, pensasmustikat, pensasvadelmat, lakat ja puolukat maistuvat.

Rolf esittelee Sydänpolun aluetta. Vasemmalla Mansikkakivi ja polun oikealla puolella maanpeittokasvina metsämansikkaa.

Nuotiopaikka on yksi koko perheemme suosikeista, ja lapsetkin pitävät siitä erityisen paljon. Usein syksyisin ja talvellakin viikonloppuiltoina poltamme nuotiota, toisinaan paistamme myös makkaraa tai tikkupullaa. Tonttimme on rinteessä, joten talvisin hyödynnämme myös maaston muotoja ja teemme lapsille talon päätyyn etupihalta takapihalle jatkuvan pitkän pulkkamäen. Mäenlaskun jälkeen lämmin mehu ja nuotiolla paistettu makkara maistuvatkin erityisen hyviltä.

Myös kasvatuslaatikot ja kasvihuone saavat lapsilta kiitosta. Oman sadon saaminen ja se, että pääsee osallistumaan kasvien kasvatukseen kylvöstä lähtien, on mukavaa, palkitsevaa, mutta myös opettavaista. Innokkaat pikkupuutarhurit odottavatkin jo kevättä, jolloin he pääsevät taas siemenkylvöjen ääreen.

Ihanaa uutta viikkoa!