Parsan kasvatus omassa puutarhassa on ollut minulla haaveissa jo useita vuosia, sillä koko perheemme rakastaa parsaa. Tänä vuonna haaveeni vihdoin toteutui, sillä parsalle löytyi sopiva paikka aiempien istutuslaatikoiden takaa kasvihuoneen vierestä. Paikka on aurinkoinen ja suojaisa. Koska muutkin hyötykasvimme tällä alueella ovat lavoissa, päädyimme melko nopeasti siihen, että parsan kasvattaminen matalassa lavassa olisi meille oikea ratkaisu.
Hankkimamme parsan juurakot 'Gijnlim' F1 olivat varsin elinvoimaisen näköisiä. |
Mies nikkaroi n. 30cm syvyisen lavan, jonka kohdalta kaivoimme savista maata pois vielä n. 40cm syvyydeltä, jotta hyvää kasvualustaa olisi varmasti tarpeeksi. Kuopan pohjan möyhensimme ja sekoitimme siihen hiekkaa sekä multaa. Muuten lavan täytimme kypsän kompostin, mullan ja hiekan seoksella.
Muutama päivä sitten pääsimme istutuspuuhiin. Parsan juurakkomme ovat lajiketta 'Gijnlim' F1, joka sopii sekä vihreän että valkoisen parsan kasvatukseen. Istuttamisessa on vähän eri säännöt riippuen kumpaa laatua haluaa. Me kasvatamme vihreää, sillä pidämme siitä enemmän. Juurakot tilasimme netistä, ja niiden mukana tulleen ohjeen mukaisesti kaivoimme lavaan n. 30cm syvän ojan, jonka pohjalle asettelin hyvän kastelun jälkeen juurakot n. 40 cm välein. Parsojen juuret yritin asetella mahdollisimman laajasti eri suuntiin. Tämän jälkeen täytin vakoa n. 15cm multakerroksella eli oja jäi vielä "vajaaksi". Mukana tulleen ohjeen mukaan istutusvako täytetään kokonaan tulevana syksynä.
Parsan juurakot istutin n. 30cm syvään vakoon ja yritin levitellä juuret mahdollisimman laajasti eri suuntiin. |
Juurakoiden päälle laitoin multaa n. 15cm:n paksuudelta. Istutusvako täytetään kokonaan vasta syksyllä. |
Nyt pitää vain huolehtia parsalaatikon kastelusta ja lannoituksesta. Yleensä sadonkorjuuseen ilmeisesti päästään vasta kahden vuoden kuluttua istutuksesta, mutta joistain lähteistä luin, että 'Gijnlim'-lajikkeesta voisi kerätä vähän satoa jo vuoden kuluttua. Saa nähdä, uskallanko vielä ensi kesänä sadonkorjuuseen ryhtyä vai annanko kasvuston vahvistua vielä. Sitä ennen kuitenkin jännitettäväksi jää, miten parsat lähtevät kasvuun.
Tähän lopuksi on vielä viidennen hyvän mielen arvonnan tulosten aika.
Arvonta toteutettiin taas perinteisenä lappuarvontana ja onnettarena
toimi tällä kertaa keskimmäinen lapsemme. Monivuotista kukkaloistoa siemensetin muodossa voitti Marja Pipatti. Paljon onnea
voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!
Oletko sinä kasvattanut parsaa? Jos olet, olisiko sinulla antaa hyviä vinkkejä vasta-alkajalle?:)
Ihania huhtikuun viimeisiä päiviä!
En ole kokeillut parsan kasvatusta, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten parsasi kasvavat. Aurinkoista maanantaita!
VastaaPoistaKiitos! Aurinkoista viikon jatkoa sinulle!
PoistaMielenkiitoinen parsaprojekti sinulla. Itse en ole moiseen ryhtynyt vaikka parsoilla mielelläni herkuttelenkin. Omakasvattamat ovat taatusti aivan eri makumaailmasta kuin markettien massaparsat.
VastaaPoistaToivottavasti parsat lähtevät hyvin kasvuun. Postailen tästä lisää myöhemmin, kun kokemukset karttuvat.:)
PoistaSamaa parsaa istutin muutama vuosi sitten lavakaulukseen. Hyvin iti ja ehdimme jo satoakin saada. Olisi saanut jo ensimmäisenä vuotena, mutta noudatimme ohjeita ja korjasimme syötäväksi vasta kahden vuoden kuluttua. Viime vuonna uudistin lavakaulukset ja niinpä parsakin tuli nostetuksi ja uudelleen istutetuksi. Jännä nähdä, nouseeko. Vielä ei näy mitään.
VastaaPoistaOlipa kiva kuulla, että sinulla on hyviä kokemuksia tästä samasta lajikkeesta! Toivottavasti parsasi lähtevät hyvin kasvuun uudessakin paikassa.
PoistaMinusta istutuksesi on ihan hyvä. Sitten kun satoa aletaan ottaa pitää muistaa että vain juhannukseen saakka ja sittenkään ei kaikkea saa käyttää ruuaksi. Loput annetaan kasvaa ja syksyllä kun versot kellastuu ne leikataan ja viedään pois alueelta. Meillä istutettiin aikoinaan 24 juurakkoa ja kyllä me taidettiin odottaa istutuksesta kaksi vuotta ja sittenkin otettiin vain muutamia versoja ja loput jätettiin kasvamaan. Minään vuonna ei saa ottaa kaikkea se pitää muistaa. Onnea sinulle kasvatukseen. Sitä herkkua tässä odotellaan.
VastaaPoistaKiitos, Nila, hyvistä vinkeistä! Satoisaa parsakautta sinulle!
PoistaMinulla oli parsaa muutaman vuoden. Sadonkorjuun kanssa kannattaa olla tarkkana. Ettei siis mene ohi. Mutta minulla tappoi talvi parsat yhtenä vuonna. En enää muista, mitä kävi, mutta pakkanen nosti juuret liian ylös. Muistan kyllä sen, että itse sen aiheutin.
VastaaPoistaOnpa harmi, että parsasi kuolivat! Kiitos neuvosta tuon sadonkorjuun suhteen!
PoistaVoiko parsanjuurakot olla noin pieniä ja sieviä. Meidän vanhat parsat on valtavia, miten saisin niitä uudistettua? vai kannattaisko istuttaa kokonaan uusia?
VastaaPoistaTäytyy tunnustaa, että parsan uudistuksesta en osaa sanoa. Voisi kai sitä kokeilla ottaa jakopaloja juurakosta, lähtisivätkö ne kasvuun, ja jos ei, hankkia sitten uudet juurakot.
PoistaEn ole kokeillut mutta haluaisin kyllä
VastaaPoistaToivottavasti joskus pääset kokeilemaan.:)
PoistaHyvän hankinnan olet tehnyt! Parsasta saa jopa vuosikymmeniksi mukavan ja kiitollisen kumppanin, joka tuottaa satoa alkukesästä, kun juuri muuta ei ole saatavilla.
VastaaPoistaBlogistani löytyy juttu parsan kasvatuksesta: http://parastapuutarhasta.blogspot.com/2015/06/parsaa-pukkaa.html
Kiitos vinkistä! Olisi kyllä ihanaa, jos saisimme näistä pitkäaikaisen ilon puutarhaamme.:)
PoistaItselläni oli parsa pihassa ihan vain koristekasvina. Mutta nyt keväällä sain niin ihanaa, voissa paistettua parsaa Tampereella eräässä ravintolassa, että menetin täysin sydämeni sille. Valitettavasti oma parsani katosi ilmeisesti myyrän massuun.
VastaaPoista