Villiyrtti-innostusta

Omavaraisuutta luonnosta ja kasvimaalta -koulutuksessa, johon kerroinkin jo aiemmin osallistuvani, olivat viime viikolla opetuksen aiheena villiyrtit. Kävimme maastossa etsimässä, tunnistamassa ja maistelemassa niitä ja saimme monia hyviä vinkkejä niiden käyttöön. Itse olen aiemmin käyttänyt lähinnä nokkosta, tosin se onkin ollut varsin ahkerassa käytössä, ja sitä olen säilönyt mm. pakastamalla. Viimeiset nokkosletut viime vuoden sadosta tein vasta äskettäin, ja nyt uutta satoa alkaa pikku hiljaa olla taas tarjolla. Myös ketunleipä ja suolaheinä ovat tuttuja, ja niitä olemme käyttäneet esimerkiksi salaateissa ja leivän päällä. Villiyrtit ovat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa, mutta jotenkin en vain ole saanut aikaiseksi laajentaa repertuaariamme. Niinpä tämä koulutusilta tuli juuri tarpeeseen! Sen innostamana suunnittelin jo muutamia uusia villiyrttejä ja villiyrttireseptejä, joita aion tänä keväänä ja kesänä kokeilla. 

 

Nokkosta käytetään meillä paljon. Katselin jo puutarhamme reunamilta, että uutta satoakin alkaisi jo vähitellen olla kerättävissä, tämä kuva on viime kesältä.

Ketunleipää kasvaa meillä metsäpuutarhan puolella mm. alvejuurien alla ja olen antanut sen levitä vapaasti.

Kävimme äitienpäivänä retkellä omassa metsässämme ja pakkohan sitä oli kurkistella, löytyisikö sieltä jotakin lautaselle kelpaavaa. Siellä oli kuitenkin paikoin vielä lunta eikä kevät ollut ihan yhtä pitkällä kuin meillä kotona, vaikka matka palstalle ei olekaan pitkä. Saalista ei siis vielä juuri tullut. Ongellekaan emme vielä päässeet, sillä järven poukama oli yhä jäässä. Kodin lähistölläkin kävimme retkellä ja siellä onnisti paremmin. Myös lapset innostuivat villiyrttien etsimisestä, ja yhdessä saimme mukavan maistelusaaliin poimulehteä, ketunleipää ja pihlajan silmuja. Näitä napostelimme ja makustelimme ihan sellaisenaan, ketunleipää ja poimulehteä päätyi myös leivän päälle sekä salaattiin. Pihlajan silmut muistuttavat maultaan marsipaania ja sopisivat hyvin leivontaan ja jälkiruokiin, mutta meillä niiden kokeilu jäi vielä vain makuun totuttelun tasolle. Ehkäpä ensi vuonna kokeilen maustaa niillä jotain jälkkäriäkin.

 

Poimulehti, pihlajan silmut ja ketunleipä olivat meillä tällä kertaa makutestissä.

Postailen villiyrttikokeiluistani nyt jatkossakin. Meillä on itse asiassa toinenkin vastaavanlainen koulutusilta tulossa, ja innolla odotan, mitä kaikkea uutta silloin näistä opin!

 

Oletko sinä käyttänyt villiyrttejä? Jos olet, mikä on suosikkisi? 

Kaikkea hyvää uuteen viikkoon!

Puutarhavierailulla: Sukupuupuisto, Kuusamo

Tänään kuvakierroksemme aiheena on jälleen uusi kotimaan puutarhakohde, nimittäin Kuusamossa sijaitseva Sukupuupuisto. Pohjois-Suomessa puutarhamatkailukohteita on vähemmän kuin eteläosissa maata, joten tämä oli piristävä ja hauska löytö lomareissullamme. Sukupuupuisto on Kuusamon keskustan tuntumassa kirkon vieressä ja sinne suvut voivat istuttaa omia nimikkopuitaan. Alueelta löytyy myös kauniitaperennaistutuksia. Tervetuloa nojatuolimatkalle Kuusamon Sukupuupuistoon!

Perennat kasvavat todella rehevinä ja runsaina istutuksina. Tässä mm. kurjenmiekkaa ja ängelmää.

Kurjenmiekka

Istutukset on tehty muurikivireunaisiin kohopenkkeihin. Taustalla pilkottaa Kuusamon kirkko.

Ängelmä kasvaa kadehdittavan rönsyilevänä kukkapilvenä.

Ängelmä

Saman suuren istutusalueen toiselta reunalta löytyy mm. kurjenpolvea ja kotkansiipeä.

Alue jatkuu päivänlilja- ja kuunliljamättäin.

Edellisten kuvien istutusaluetta

Sukupuupuiston keskellä on laatoitettu alue, josta löytyy myös puistonpenkkejä.

Punainen muurikivi on käytössä täälläkin kohopenkkien reunamateriaalina.

Kesäkukkia on istutettu kahdeksankulmaisiin kivialtaisiin.

Tarha-alpia, jalopähkämöä, keltakukkaista pensashanhikkia ja vaaleanpunaisena kukkiva kuusama

Perennojen seuraksi on istettu myös pensaita, mm. kuusama, lumipalloheisi ja pensashanhikki.

Sukupuupuistosta löytyy tottakai useita sukupuita, tässä esimerkiksi Eksymän Sukuseuran istuttama kuusi.

Monilajista pensasryhmää

Pensaiden luona viihtyy reunuskasvina vuorenkilpi.

Tästä löydät vielä aiemmin esittelemiäni kotimaan puutarhakohteita:

- Arktikumin kasvitieteellinen puisto, Rovaniemi
- Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Oulu
- Hupisaaret, Oulu
- Hatanpään arboretum, Tampere
- Hapelähteen puisto, Kuopio
- Ruusutarha, Kuopio
- Niiralan alppiruusupuisto, Kuopio
- Saaristokaupungin alppiruusupuisto, Kuopio
- Ruusupuisto, Jyväskylä
- Pölkinvuoren Kasvimaailma, Urjala
- Jokipuisto, Kotka
- Redutti Kotkan Yrttipuutarha, Kotka
- Isopuisto, Kotka
- Sapokan vesipuisto, Kotka
- Punkaharjun Puulajipuisto
- Marketanpuisto, Espoo

Leppoisaa viikonloppua!

Metsäpuutarha kukkii

Meillä metsäpuutarha on nyt puhjennut kauniisti kukkaan. Alueen istutukset ovat vielä nuoria, ja kukinta runsastuukin varmasti tulevina vuosina, mutta nytkin se on jo paljon näyttävämpi kuin edelliskeväänä. Viime päivinä olenkin kuljeskellut metsäpuutarhan poluilla ihastelemassa näitä kevään kaunottaria ja maisemaa, joka vähitellen alkaa jo muistuttaa sitä mielikuvaa, joka minulla oli kasveja valitessani ja istuttaessani. Tervetuloa mukaan keväiselle kuvakierrokselle puutarhaamme!

Tähdenlennon polun rinteillä kukkivat valkovuokot.

Tavallisen valkovuokon lisäksi sieltä löytyy valkovuokkoa 'Green Fingers'.

Tähdenlennon polun rinnettä värittävät vuokot, idänsinililjat ja tetenarsissit. Vuokkojen mättäät ovat suurempia kuin vuosi sitten ja idänsinililjojen pikkuisia siementaimia kasvaa pitkin rinnettä, joten kukinta varmasti runsaasti vuosi vuodelta. Odotan jo kovasti näkeväni jonakin keväänä koko rinteen peittyvän näihin varhaisiin kukkijoihin.

Valkovuokko

Keltavuokko 'Flora Plena'

Hämyvuokko 'Mart's Blue'

Torvi- ja tetenarsisseja sekä idänsinililjoja

Myös punakolmilehti viihtyy Tähdenlennon polun rinteessä.

O-penkin vieressä kukkii näsiä, taustalla sinisenä pilkottavat sinivuokot.

Viereisessä O-penkissä on kevään ensimmäinen tulppaani, kasvitieteellinen tulppaani, avannut nuppunsa.

Siellä ilahduttaa yhä myös kangasvuokko, jonka kukinta on kestänyt jo pari viikkoa.

Varjoryhmässä kevätkaihonkukka availee heleän sinisiä nuppujaan rönsytiarellan kuparinväristen lehtien kainalossa.

Metsäpuutarhan varhaisiin kukkijoihin kuuluu myös jalo-onnenpensas 'Northern Gold'.

Kaaripenkin reunalta metsäpuutarhaan päin. Kaaripenkissä kukkailottelua tarjoavat idänsinililjat, posliinihyasintit ja balkaninvuokot.

Sinistä ja valkoista balkaninvuokkoa ja posliinihyasinttia. Erityisesti valkoinen balkaninvuokko on lähtenyt leviämään hyvin.

Jos metsäpuutarhassa on kauniita kukkijoita, löytyy niitä myös kasvihuoneen luota Pisarasta, jossa hyasintit availevat nuppujaan. Aurinkoisella säällä kasvihuoneen lähellä leijuu ihana hyasintin tuoksu ja myös pölyttäjiä pörrää näiden luona paljon.

Pisaran toisella reunalla ensimmäistä kertaa kukkii syvänpunainen tarhakylmänkukka.

 

Tästä pääset vielä videokierrokselle metsäpuutarhamme kevättunnelmiin: Metsänpuutarhan kevätkukkijoita

Kaunista viikonloppua!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 8/8, lasten puutarha

Tänään on vuorossa viimeinen osa puutarhamme kehitystä seuraavassa postaussarjassa. Aiemmin esittelemäni etupiha, talon päädyt, terassi, kasvihuone ja hyötytarha, nuotiopaikka, metsäpuutarha ja tontin reuna löytyvät edellä olevista linkeistä. 

 

Kun muutimme tähän yhdeksän vuotta sitten, odotin viimeisilläni esikoistamme. Niinpä puutarhaa rakentaessamme olemme koko ajan huomioineet myös lasten näkökulman. Ensimmäisinä vuosina touhuamiseen riittivät nurmikenttä ja nuotiopaikan viereen tekemämme hiekkalaatikko, joka oli ahkerassa käytössä ja kätevällä paikalla nuotion ääressä istumista ajatellen.

 

Nuotiopaikkaa käytämme ympäri vuoden ja lapsetkin nauttivat elävän tulen ääressä istumisesta.

 
Keskimmäisen lapsemme tultua taaperoikään hankimme kuusi vuotta sitten leikkimökin keinujen ja liukumäen kera. Tässä yhdistelmässä on lisäksi pöytä ja penkit sekä pieni hiekkalaatikko. Maatrampoliini meille tuli vuonna 2016 ja upotimme sen tontin takaosaan, jossa se ei olisi aivan niin näkyvällä paikalla. Silloin jo nuorimmaisemmekin oli syntynyt, mutta ei toki vielä ollut pomppimisiässä.

 

Lasten Jungle Gym -mökki pääsi ensin nurmikentälle, jossa heidän on ollut hauska myös leikkiä ja pelata. Mökin alla on pöytä ja penkit sekä pieni, kannellinen hiekkalaatikko.

Lapsia ajatellen puutarhassamme kasvaa mm. Sydänpolun alueella metsämansikkaa, mesimarjaa ja jalomaarainta maanpeitekasvina, samoin Liljarinteen ja Buried Pot Gardenin luona reunuskasvina kuukausimansikkaa, joita lapset käyvät leikkiensä lomassa napostelemassa. Sydänpolulla alppiruusujen keskellä on marjojen popsimista varten Mansikkakivi, jolla voi istuskella herkkuja napsiessaan. Myös puutarhamme monet kiemurtelevat polut ovat lastemme mieleen. Nurmialuetta olemme käyttäneet niin telttailuun kuin erilaisiin pallo- ja pihapeleihinkin. Yksi frisbeegolf-korikin meiltä löytyy. 

 

Mansikkakivellä on hauska istuskella ja herkutella polun toisella puolella maanpeitekasvina kasvavilla metsämansikoilla, mesimarjoilla ja jalomaaraimilla.

Tähdenlennon polun huipulle tehty pajumaja on lapsista hauska oleskelupaikka, ja sieltä pääsee laskemaan rinnettä alas liukumäkeä pitkin. Viime vuonna lapset saivat myös oman hyötytarhansa mehiläistarhauksesta yli jääneisiin laatikoihin. 

 

Lasten hyötytarha on nuotiopaikan vieressä. Tänä vuonna tarha laajeni jo yhdellä vanhalla mehiläislaatikolla, johon tuli puutarhamansikan taimia.

Nyt 9-, 7- ja 5-vuotiaat lapsemme osallistuvat mielellään myös erilaisiin puutarhatöihin. Näistä mieluisimpia ovat kylvöt, kastelu ja sadonkorjuu, mutta myös kaivuu- ja kottikärräysapuna he tykkäävät olla. Lisäksi pienet rakentamis- ja nikkarointihommat ovat alkaneet kiinnostaa etenkin vanhinta lastamme. 

Tänä vuonna lasten puutarha on muutoksen alla, kun mökki siirtyi maatrampoliinin luo tontin takanurkkaan. Sinne on tarkoitus tehdä tänä kesänä mökin yhteyteen myös puumaja.

 

Lasten leikkimökki on nyt tonttimme toisessa takanurkassa maatrampoliinin luona. Puumajaprojekti on vielä alkuvaiheessa.

Elävältä pajumajalta lähtee liukumäki leikkimökille päin.

 Postailen lasten puutarhan uusista tuulista, kunhan puumajaprojektimme etenee!

Hauskaa loppuviikkoa!

Omenapuun sillastusta ja varttamista

Postailin aiemmin siitä, miten omenapuumme 'Vuokko' joutui kaikista suojausyrityksistä huolimatta jäniksen jyrsimäksi ja vaurio ulottui koko rungon ympäri. Suunnittelimme tuolloin yrittävämme pelastaa puun sillastuksella ja nyt olikin aika ryhtyä toimeen.

Leikkasimme jo aiemmin viimevuotisia vuosiversoja talteen sillastusta varten ja säilytimme niitä lumen alle piilotettuina. Nyt viimeisetkin lumet alkoivat jo varjoisimmastakin puutarhamme kolkasta sulaa ja toukokuu on hyvää aikaa sillastukselle, joten ryhdyimme toimeen. Viilsimme ensin puukolla vauriokohdan ylä- ja alapuolelle T:n muotoiset viillot, alapuolelle oikeinpäin ja yläpuolelle ylösalaisin. Sillastusversojen päät leikkasimme viistoiksi ja ujutimme ne näihin puuhun tehtyihin viiltoihin. Sen jälkeen sidoimme päät paikoilleen ja laitoimme päälle vielä haavanhoitoainekerroksen. Siltä varalta, että 'Vuokko' ei nyt kuitenkaan selviäisi, kokeilimme varttaa siitä myös muutaman viimevuotisen verson pätkän viereiseen 'Punakaneliin'. 

 

Omenapuu 'Punakaneli' sai muutaman oksanpätkän 'Vuokosta'. Leikkasimme pätkät ja oksien päät viistoiksi noin viiden senttimetrin matkalta ja sovitimme ne yhteen. Sidoimme ne yhteen kumilangalla ja sivelimme alueelle sen jälkeen vielä haavanhoitoainetta.

 

Teimme 'Vuokkoon' sillastuksen kolmella viimevuotisella vuosiversolla, jos edes jokin niistä tekisi tehtävänsä.

 

Toivottavasti edes jompi kumpi konsteista nyt onnistuisi, jottei 'Vuokon' yhdeksän vuoden kasvatus puutarhassamme menisi täysin hukkaan, vaan voisimme saada sen satoa jatkossakin. Palailen kesän edetessä jälleen omenapuiden kuulumisiin!

Kaunista kevätpäivää!

Toukokuun kylvöt

Viime viikolla kylvin vihdoin kevään viimeiset esikasvatettavat. Tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kylvöistäni taas jo iso osa on siirtynyt kasvihuoneeseen totuttelemaan vähän viileämpiin ja valoisampiin oloihin. Nämä toukokuun kylvötkin pääsevät melkein heti koulimisen jälkeen kasvihuoneeseen odottamaan istuttamista lopullisille paikoilleen. 

 

Tässäpä listausta toukokuun kylvöistäni:

- avomaankurkku 'Rhensk Druv', 'Delikatess', 'Beth Alpha', 'Konsa' F1 ja 'Hokus'

- talvikurpitsa 'Turks Turban'

- kesäkurpitsa 'Di Nizza', 'Diamant' F1, 'Black Beauty'

- myskikurpitsa

- patty pan -kurpitsa 'Sunburst' F1

- salkopapu 'Blauhilde'

- pensaspapu 'Prelude', 'Processor', 'Maxi' ja nimetön 

- papu 'Catarino'

- härkäpapu 'Triple White'

Oletko sinä tehnyt toukokuun kylvöjä?

Iloa päivääsi!

Äitienpäiväviikonlopun puutarhapuuhia

Äitienpäiväviikonloppu oli jälleen aivan ihana! Suurimmaksi osaksi aika kului nimittäin puutarhan parissa. Lisäksi kävimme metsäretkellä omalla pikkupalstallamme, josta mies kaatoi muutamia koivuja polttopuiksi ja minä keräilin lasten kanssa sopivia karahkoja puutarhan koristeeksi. Sainkin sieltä hyvää materiaalia uutta Sammalnurkkausta varten, josta postailen myöhemmin lisää.

Kaaripenkin reuna on taas hetken siisti kanttauksen ansiosta. Taustalla oikealla näkyy lasten leikkimökki ja keinut uudessa paikassaan maatrampoliinin luona.

Puutarhassakin saimme taas paljon aikaiseksi. Mies kaivoi ahkerasti kesäkeittiön perustuksia ja aloitteli myös lasten puumajan tekemistä. Minä kanttasin Kaaripenkin ja Liljarinteen alaosan reunat huolitellun näköisiksi. Mansikkamaan siistin ja vein mansikoiden matalien lavojen välissä kulkevalle polulle lisää hiekkaa. Jotenkin sieltä hiekka tuntuu hupenevan aina jonnekin. Lapset saivat muutamista rönsyistä oman pienen mansikkamaan lavatarhansa luo vanhaan mehiläistarhauslaatikkoon. Etupihalle talon kulmalle pystytimme puutarhaportin ja ensimmäiset kasvihankinnatkin teimme, kun löysimme puutarhaliikkeestä mm. lumikärhön ja pilariruusun 'John Davis'. Jänisverkot poistin nyt lopuiltakin pensailta. Kaikilla verkotetuilla puilla ne sen sijaan ovat vielä paikoillaan kaiken varalta, mutta todennäköisesti loppuviikosta alan poistaa verkkoja niiltäkin.

Mansikkamaalla oli tällä kertaa kaikki taimet hengissä. Viime vuonna jouduin pari korvaamaan talven jäljiltä.

 

 

Uusi puutarhaportti johtaa etupihalta kohti takapihaa Vehreän Keitaan ja Pikkuniityn rajalla.

Kasvihuone tuli pestyä ja esikasvatetut taimet pääsivät muuttamaan sinne eilen, kun yöpakkasia ei enää lähiajoille ollut sääennusteessa luvassa. Kasvihuoneen taimikuulumisista postailenkin pian lisää. Ensimmäisiä kevätkylvöjäkin tein kelien lämpenemisen innostamana pihalle. Niihinkin palaan lähiaikoina tarkemmin.:)

Miten sinun äitienpäiväviikonloppusi kului?

Ihanaa uutta viikkoa!