torstai 6. toukokuuta 2021

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 7/8, tontin reuna

Olen jo useana viikkona kirjoitellut puutarhamme eri osien kehityksestä ja esitellyt etupihan, talon päätyjen, terassin, kasvihuoneen ja hyötytarhan, nuotiopaikan ja metsäpuutarhan kehitystä. Tänään vuorossa on tontin toinen reuna.

Tähän muuttaessamme tontin reuna-alue oli nurmikkoa, ja rakensimme isotuomipihlaja-aidan viereen lapsille leikkimökin. Kuten aiemmin kerroin, ostimme kunnalta lisää maata, jolloin tämä reunakaistalekin suureni pihlaja- ja koivuvaltaisella metsiköllä. Muutamia puita kaadoimme tontin tältäkin reunalta, samoin raivasimme ryteikköjä pois. Ensimmäinen istutusalue tontin tähän reunaan oli vuonna 2014 tehty Kohopenkki, jonka taakse tein mm. kanukoita sisältävän Varjoryhmän maastouttamaan niiden taakse vuonna 2016 upotettua maatrampoliinia.

Kohopenkki 6/2017, sen taustalla alvejuuret ja tuolloin vielä pienet kanukat ja niiden takana lasten maatrampoliini. Aiemmin alue oli pihlaja- ja koivuvaltaista metsikköä.

Kohopenkin innoittamana syntyi samantyylinen Porraspenkki v. 2017 . Aivan tontin reunaan mies nikkaroi myös köynnöskehikon, jossa kiipeilevät kiinanlaikkuköynnökset. Niistä nyt vuosien odottelun jälkeen saimme viime syksynä jo ensimmäisen kerran satoakin. Kiinanlaikkuköynnösten viereen tontin takaosaa kohden olen aivan reunaan istuttanut parin-kolmen viime vuoden aikana mm. punapajuangervon, mongolianvaahteran, tuijan yms. muita muualta puutarhasta lähtöpassin saaneita kasveja. Tarkoituksena olisi tehdä alueelle monilajinen, vähän aidannetyyppinenkin istutus, jota koristavat suuret luonnonkivet. Suurin osa kasveista onkin jo paikoillaan, myös suurimmat kivet on alueelle tuotu, mutta niiden asettelu on vielä kesken. 

Porraspenkki on tehty samaan tyyliin kuin oikeassa reunassa pilkottava Kohopenkkikin. Takana vasemmalla näkyvät kiinanlaikkuköynnösten kehikot. Kuva otettu 6/2020.

Viime kesänä tontin tästä reunasta nurmikon puoli sai uusia istutusalueita, kun teimme Rinnekaaren, Isokareen ja Pikkukaaren. Lasten leikkimökin siirsimme viime viikonloppuna nurmialueelta maatrampoliinin läheisyyteen, sillä sen entiselle paikalle, Iso- ja Pikkukaaren väliin on tänä kesänä suunnitelmissa kesäkeittiön rakentaminen. Tontin tämä reuna tuleekin muuttumaan jo kuluvan kasvukaudenkin aikana paljon. Tässä vielä pari ilmakuvaa alueelta:

Ilmakuva 6/2017. Tontin laidalla yläreunassa lasten mökki on jo paikoillaan, takaosassa näkyvät maatrampoliini ja sen vasemmalla puolella Kohopenkki ja Varjoryhmä. Porraspenkki vielä puuttuu.

Ilmakuva 7/2020. Koivujen latvusten takaa tontin takaosa ei näy, mutta mökin lähettyvillä erottuvat kuorikatteiset Iso-, Pikku- ja Rinnekaari. Tänä kesänä mökin tilalle olisi tarkoitus rakentaa kesäkeittiö.

Palailen kesän mittaan tämän alueen kuulumisiin, kunhan puutarhaprojektimme etenevät.:)

Kaikkea hyvää päivääsi!

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Syyskylvöjen kuulumisia

Olen yleensä syksyisin tehnyt jo muutamia kylvöjä helpottamaan kevätkiireitä. Toisaalta esimerkiksi pinaatti ja palsternakka ovat onnistuneetkin meillä syyskylvöinä paremmin kuin keväällä kylvettyinä. Niinpä viime lokakuussakin kätkin siemeniä multaan, ja nyt viime viikolla huomasin, että näistä ensimmäiset ovat jo itäneet. Tällä hetkellä harsojen alla kasvaa jo pinaattia ja kehäkukkaa, myös ensimmäiset porkkanat ovat itäneet. Palsternakan, tillin ja mustajuuren itämistä sen sijaan vielä odotan.

Pinaatti 'Bazaroet' iti jälleen syyskylvöistämme ensimmäisenä.

Kehäkukatkin ovat jo kasvussa.

Ensimmäiset hentoiset porkkanan taimet (keskellä) löysin viime viikonloppuna. Osa porkkanalajikkeistakin on vielä itämättä. Kuvan etureunassa itsestään kylväytynyttä kehäkukkaa ja takana viime syksynä näköjään korjaamatta jäänyt yksittäinen valkosipuli.

Syyskylvöjen kasvuunlähdön lisäksi myös hyötytarhamme monivuotiset kasvit, mm. yrtit, alkavat heräillä kevääseen. Alla olevasta videosta pääsee kurkistamaan niiden kuulumisia. (Jos video ei näy alla mobiiliversiossa, saat sen auki seuraavasta linkistä: Hyötytarha herää kevääseen )



Teetkö sinä syyskylvöjä? Entä mitä monivuotisille hyötykasveillesi kuuluu?

Aurinkoisia toukokuun päiviä!

tiistai 4. toukokuuta 2021

Vapun puutarhahommia

Vappuviikonloppu kului meillä suurelta osin puutarhassa. Saimme paljon aikaiseksi, mutta toisaalta ehdimme myös istuskella nuotiopaikalla nauttimassa linnunlaulusta ja auringonpaisteesta. Välipalat söimme pihalla pikniktunnelmissa ja ystäväperhe kävi meillä makkaranpaistossa. Viikonlopun aikana Liljarinne sai uudet reunakivet, sillä edelliset olivat liian pienet ja tahtoivat hautautua hiekan alle. Nämä uudet kivet olivat itse asiassa siitä ystävällisten ihmisten pihasta haetusta satsista, josta postailin viime viikolla. Lisäksi laitoin reunakivet Kolmiopenkkiin, jossa niitä ei toisella sivulla aiemmin ollutkaan. Yleistä siistimistä, jänisverkkojen poistoa ja kukkapenkkien kitkemistä tein tässä samalla, mutta vielä osa penkeistä jäi koluamatta.

Liljarinteen uusi luonnonkivireunus

Myös Kolmiopenkki on nyt rajattu hiekkapolusta luonnonkivillä.

Suurin hommamme oli lasten leikkimökin siirtäminen tulevan kesäkeittiön tieltä toiseen paikkaan. Mökki piti purkaa useaan osaan, ja kuljettaa tontin perälle, jossa kokosimme koko komeuden taas uudestaan. Nurmikon poistamistakin ehdimme aloittaa kesäkeittiön perustuksia ajatellen.

Lasten leikkimökki purettuna osiin: etualalla terassi, jonka lattia pilkottaa kuvan vasemmassa reunassa, taustalla pöytä ja penkit, joista nousevien parrujen päällä itse mökki oli, niiden takana mökki ja oikeassa reunassa keinut.

Mökki oli niin painava, että se piti liuttaa lankuista tehtyjä "kiskoja" pitkin paikalleen tontin takaosaan. Reitti oli ahdas, mutta lopulta saimme kuin saimmekin sen perille. Muut osat jaksoimme kantaa paikalle. Mökki piti kiinnittää paikoilleen tolppien päälle rakennelman ollessa kyljellään, ja rakennelman pystyyn nostaminen oli haasteellista, sillä se oli niin painava. Lopulta sidoimme mökin liinoilla läheiseen pihlajaan ja tunkin ja liinojen avulla vähitellen hivuttamalla saimme painopisteen sen verran ylös, että jaksoimme työntää rakennelman pystyyn.

 

Myös ensimmäinen satsi ämpäriperunoita pääsi vappuviikonloppuna multiin. Lapset saivat kukin oman ämpärinsä hoivattavaksi. Viimeisenä askareena sunnuntai-iltana pystytimme vielä puutarhaportin tontin laidassa kulkevan liuskan alle. Toinen portti odottaa vielä kasaamista ja pystyttämistä Vehreälle Keitaalle talon nurkalle.

Puutarhaportti tuli liuskan alle tarjoamaan "sisäänkäynnin" puutarhaan. Nurmipolun vasemmalle puolelle jää Pikkukaari, oikealle Rinnekaari. Porttiin kiipeilemään aion istuttaa kärhöjä. Nyt portti jäi vielä vähän vinoon, sillä maa oli osin jäässä, emmekä saaneet upotettua kiinnityspiikkejä maahan kuin kymmenisen senttimetriä. Täytyykin suoristaa portti, kunhan maa on sulanut syvemmältäkin. Taustalla pilkottaa kesäkeittiön perustusten työmaa.

Miten sinun vappuviikonloppusi kului?

Mukavaa tiistaita!

maanantai 3. toukokuuta 2021

Unelmana omavaraisempi elämä: Esittelyssä kasvihuoneet

Tänään on taas vuorossa omavaraisuusaiheinen yhteispostaus, jossa tällä kertaa aiheena ovat kasvihuone ja siemeninventaario. Itse keskityn kertomaan nyt ainoastaan kasvihuoneistamme, sillä siemeninventaarion tein jo talvella ja lajittelin silloin siemenet kylvökuukauden mukaan odottamaan multaan piilottamista. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Meidän kasvihuoneunelmamme toteutuivat vuonna 2017, jolloin hankimme Julianan kasvihuoneen (Juliana Compact 8.2). Kasvihuoneen ympärille on rakentunut vähitellen hyötytarha, Kivikkokasvialue ja liuskekivetty oleskelualue. Koenkin tämän kasvihuoneen alueen olevan tällä hetkellä puutarhamme sydän. Äskettäin postailin myös tarkemmin ilmakuvien kera kasvihuoneen alueen huimasta kehityksestä viime vuosina

Kasvihuoneen ympäristössä on lavatarha, monivuotisten yrttien Buried Pot Garden, mansikoiden matala lavatarha sekä omenapuiden alle jäävä Kivikkolaakso. Kasvihuoneen edustalla on liuskekivetty oleskelualue ja Kukkiva Penkki.

Tässä isommassa kasvihuoneessamme kasvatan vuosittain tomaattia, chiliä, paprikaa, tomatilloa, maissia ja kasvihuonekurkkua. Myös vesimelonia on kasvihuoneessamme toisinaan ollut, ja tänä kesänä sitä on tulossa sinne taas vuoden tauon jälkeen. Viidakkokurkkua kokeilin viime vuonna, mutta se ei ollut meidän juttumme. Kasvihuoneemme takaseinällä kiipeilevät lisäksi viiniköynnökset ’Zilga’ ja ’Somerset Seedless’, joista tosin satoa ei ole vielä tullut. 
 
Elokuussa kasvihuoneessa on jo aina viidakkomainen tunnelma.

Keväisin käytän kasvihuonetta myös taimien karaisuun, ja lähes kaikki esikasvattamani taimet päätyvätkin paikoilleen eri puolille puutarhaa kasvihuoneen kautta. Meillä on kasvihuoneessa lämmitin, joka mahdollistaa taimien siirron sinne vähän varhaisemmin kuin lämmittämättömään ansariin. Odotan kuitenkin aina, että yöpakkasia ei enää sääennusteessa olisi lähiajoille luvassa, ennen kuin ryhdyn taimien siirtohommaan, jotta kasvihuonetta ei tarvitsisi lämmittää niin kovin paljon. Tämä isompi kasvihuoneemme on meillä ympärivuotisessa käytössä, sillä kasvukauden päätyttyä se muuttuu ihanaksi tunnelmointitilaksi. 

Hämärinä syys- ja talvi-iltoina kasvihuone on ihana tunnelmointipaikka.

Viime kesänä sain lisäksi haaveilemani seinäkasvihuoneen talon päätyyn sadevesien keräyskontin viereen. Siellä ehdinkin jo viime kesänä kasvattaa parveke- ja amppelitomaatteja. Myös basilika siirtyi seinäkasvihuoneeseen loppukesällä kelien viilettyä ja harson alla se selvisi siellä pitkälle syksyyn. Tälle kesälle seinäkasvihuoneeseen olisi tarkoitus tehdä vielä hylly, joka mahdollistaisi tilan entistä paremman käytön. Tänäkin vuonna aion kasvattaa siellä matalakasvuisia tomaatteja ruukuissa ja niiden lisäksi muutama chili tai paprika löytänee paikkansa sieltä. 

Seinäkasvihuone on talon päädyssä, johon paistaa aamu- ja alkuiltapäivän aurinko.

Omavaraisuusrintamalla suunnitelmamme ovat edenneet nyt jo kiihtyvään tahtiin lumien sulettua. Tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kylvöt ovat pääosin hyvässä kasvussa. Niiden kuulumisia esittelinkin viime viikolla videolla: Esikasvatettujen taimien kuulumisia. Toukokuun kylvöt aion tehdä tällä viikolla, jäljellä on mm. avomaankurkun, papujen ja kurpitsojen esikasvatus. Syyskylvöistä osa on jo kasvussa, ja niistä postailen tarkemmin vielä ihan lähipäivinä. Aurinkopaneelit ovat tuottaneet hyvin, ja huhtikuun aurinkoisina päivinä menivät aiemmat tuottoennätyksemme rikki. Mehiläispesistä lähes kaikki olivat talvehtineet hyvin, pari pesää oli vähän epävarmemmassa kunnossa, ja saa nähdä, virkistyvätkö ne vielä. Harmillisesti kelit olivat parina viime viikkona taas niin viileitä, että mehiläiset eivät lentäneet, vaikka mm. paju ja raita kukkivat täällä nyt runsaasti. Nyt onneksi on luvattu lämpimämpää. Puutarhavarasto-polttopuuyhdistelmäkin on edistynyt hyvin, seinät ovat jo pystyssä ja kattorakenteet viherkattoa varten työn alla. 
 
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

Kaunista toukokuun alkua!

lauantai 1. toukokuuta 2021

Puutarhavierailulla: Arktikumin kasvitieteellinen puisto, Rovaniemi, osa 1/2

Tänään alkaa kuvakierros jälleen uudessa puutarhamatkailukohteessa, Arktikumin kasvitieteellisessä puistossa Rovaniemellä. Puisto sijaitsee Arktikumin tiedekeskuksen ja museon läheisyydessä aivan Rovaniemen keskustan tuntumassa kauniissa Ounasjoen rantamaisemissa. Siellä esitellään pohjoisessa selviytyviä kasvilajeja, etenkin luonnonkasveja ja tuntureiden kasvillisuutta. Arboretum-tyylisestä puistosta löytyy myös mm. riimukivikopioita. Tervetuloa nojatuolimatkalle Arktikumin puistoon!

Arktikumin puistossa luonnonkasveja on paljon. Mesiangervoa kasvaa Ounasjoen rantapenkereellä.

Luonnonkiviä on käytetty puistossa monin eri tavoin. Liuskekivi polku on rajattu hauskasti leveillä kivituhkareunuksilla nurmikosta.

Liuskekivestä on syntynyt myös matala kivimuuri, jota voi käyttää penkkinäkin.

Luonnonkivistä on tehty labyrinttimainen jatulintarha.

Arktikumin puistossa on runsaasti erityisesti puita ja pensaita, joiden taakse polut kiemurtelevat. Suuria luonnonkivilohkareita on aseteltu nurmikolle.

Kukkivien luonnonkasvien on annettu levitä rauhassa.

Joen rantamaisemissa on myös kesäkukkaistutuksia.

Mm. petuniaa ja kosmoskukkaa

Orvokkia, murattia, kosmoskukkaa

Miljoonakelloa, daalioita ja kosmoskukkaa

Daalia

Suuriin ruukkuihin saa tehtyä upean runsaat, monilajiset istutukset.

Punakosmoskukka


Tästä löydät vielä aiemmin esittelemiäni kotimaan puutarhakohteita:

- Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Oulu
- Hupisaaret, Oulu
- Hatanpään arboretum, Tampere
- Hapelähteen puisto, Kuopio
- Ruusutarha, Kuopio
- Niiralan alppiruusupuisto, Kuopio
- Saaristokaupungin alppiruusupuisto, Kuopio
- Ruusupuisto, Jyväskylä
- Pölkinvuoren Kasvimaailma, Urjala
- Jokipuisto, Kotka
- Redutti Kotkan Yrttipuutarha, Kotka
- Isopuisto, Kotka
- Sapokan vesipuisto, Kotka
- Punkaharjun Puulajipuisto
- Marketanpuisto, Espoo

Laitan tähän loppuun vielä blogissani tällä viikolla olleen puutarhalehtiarvonnan tulokset. Arvonta suoritettiin jälleen perinteisenä lappuarvontana, ja onnettarena toimi tällä kertaa keskimmäinen lapsemme. Uuden Puutarhan Kesä -lehden voitti Minna/Hiidenkiven puutarhassa. Paljon onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! 

Iloista vapunpäivää!

perjantai 30. huhtikuuta 2021

Vapun kukkaloistoa puutarhassa

Viimeinen viikko on täälläkin ollut taas viileämpi, ja kevään eteneminen on selvästi hidastunut. Päivittäin olen käynyt tarkkailemassa mm. vuokkojen nuppuja, josko ne jo avautuisivat, mutta verkkaista näyttää sekin olevan. Toivottavasti ensi viikolla jo taas lämpenisi niin, että kukintakin jälleen etenisi. Toisaalta varhaisten sipulikukkien väriloisto on kestänyt nyt pitkään viileiden kelien ansiosta. Keräsin tähän muutamia kuvia puutarhamme vappukukkijoista!
 
O-penkin kangasvuokko on varmasti suloisin kevätkukkija, mitä puutarhastamme löytyy. Sen nukkaisia terälehtiä ja nuppuja on pakko käydä päivittäin silittelemässä.

Kangasvuokko

Tähdenlennon polulla skillat alkavat availla nuppujaan...

... samoin ensimmäiset valkovuokot.

Porraspenkin ylin taso on krookusten väri-ilotulitusta täynnä.

Kaaripenkissä kukkivat isokevättähdet.

Isokevättähtiä

Kaaripenkissä kevään kukkasipulit muodostavat sinisen kukkapuron. Etualalla posliinihyasinttia, taustalla edellisten kuvien isokevättähdet.

Etupihalla Vehreää Keidasta värittävät krookukset.



 Mitä sinun puutarhassasi kukkii juuri nyt?

Hauskaa vappua!

P.s. Vielä tänään ehtii mukaan blogissani käynnissä olevaan puutarhalehden arvontaan.:)

torstai 29. huhtikuuta 2021

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 6/8, metsäpuutarha

Tänään jatkuu taas puutarhamme kehityksen seuraaminen. Olen jo aiemmin esitellyt etupihan, talon päätyjen, terassin, kasvihuoneen ja hyötytarhan sekä nuotiopaikan alueiden kehitystä, ja tänään vuorossa on metsäpuutarhan alue.

Tähän muuttaessamme tonttimme oli pienempi ja metsäpuutarhan alue ei vielä kuulunut siihen. Kunta myi meille onneksi noin 500 neliömetriä lisää maata, mikä mahdollisti myös metsäpuutarhan luomisen. Metsäpuutarha onkin syntynyt tuolle metsää kasvaneelle tontin lisäosalle. Kaadoimme alueelta muutamia pihlajia ja koivuja ja raivasimme ryteiköt pois. Osan alueesta (nykyinen Sydänpolun alue) peitimme pariksi vuodeksi paksulla sanomalehti- ja pahvikerroksella tukahduttaaksemme aluskasvillisuuden. Kukkapenkkien kaivuutöistä veimme vuosien ajan nurmikon palaset  metsäpuutarhan puolelle (lukuunottamatta Sydänpolun aluetta), jotta saimme nurmen alueelle jätettyjen puiden alle. Metsäpuutarhan rajalle teimme kahdeksan vuotta sitten Kaaripenkin. Sen taakse aloitimme paria vuotta myöhemmin Sydänpolun aluetta, jonne istutimme mm. alppiruusuja, atsaleoja, päärynä- ja kirsikkapuita sekä pensasmustikoita. Aluetta rajaamaan tulivat toiselle laidalle kärhöpylväät. Tontin takareunaa rajaamaan teimme kivimuurin, joka jatkuu myös sivureunaa aina Kaaripenkille asti.
 
Sydänpolku värittyy alkukesästä alppiruusujen ja atsaleoiden kukinnasta. Oikealla maanpeitekasvina kasvaa metsämansikkaa, mesimarjaa ja jalomaarainta.

Loppukesällä kärhöpylväät muodostavat Sydänpolun alueen sivulle kukkivan seinän.

Metsäpuutarhan keskiosaan, suuren koivun ympärille teimme turveharkkoreunuksisen O-penkin vuonna 2017 ja sen kupeeseen arkojen ja osin harvinaistenkin kasvien alueen, Puolikuun penkin. Mies nikkaroi lisäksi koivun ympärille kahdeksankulmaisen penkin istuskelua varten. Kasvihuoneen perustusten kaivuutöistä keräsimme jo aiemmin maamassoista kasaa metsäpuutarhan puolelle ja kesällä 2019 niistä muotoutui Tähdenlennon polku, jonka huipulle tuli elävä pajumaja. Kantopuutarha syntyi samana vuonna tontin takareunaan, ja tällä hetkellä sen luo on tekeillä puutarhavarasto-polttopuu-yhdistelmä viherkattoineen. Metsäpuutarhassa nuotipaikan lähellä olevan Kivikaaren luo olen istuttanut viime vuosina puuvartisia, ja jossain vaiheessa niiden juurelle olisi tarkoitus saada myös varjossa viihtyviä maanpeitekasveja.


Tähdenlennon polulta O-penkin ja Puolikuun penkin yli Sydänpolulle päin. Tähän muuttaessamme alue oli luonnontilaista pihlaja- ja koivuvaltaista metsää.

Metsäpuutarhassa risteilevät tällä reunallahiekkapolut, toisella puolella nurmipolut. Kantopuutarha on kuvassa vasemmalla.

Tähdenlennon polku kohoaa puutarhan kaivuutöistä syntyneen kummun päälle, jonka huipulla kohoaa elävä pajumaja. Vasemmalla maatrampoliinin edessä pilkottavat mm. tuija ja pähkinäpensaat, joiden alle on tulossa jatkossa maanpeitekasveja.

Muista puutarhamme kehitystä kuvaavista postauksista poiketen tältä alueelta minulla ei ole kunnon ilmakuvia, sillä alue jää aina kesällä koivujen ja pihlajien latvusten peittoon eivätkä puutarhan rakenteet erotu sen vuoksi ilmasta käsin.

Mukavaa torstaita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...