Hyvästi Rolf < 3

Meillä oli viikko sitten sunnuntaina todella raskas päivä, sillä jouduimme jättämään hyvästit rakkaalle Rolfillemme. Tilanne tuli aivan yllättäen, odottamatta.

Rolf oli ajoittain ollut vähän normaalia väsyneempi viime kuukausina, mutta ajattelimme sen johtuvan osin iästäkin, sillä koiralla tuli alkusyksystä 10 vuotta täyteen. Se kuitenkin söi, joi ja kävi lenkillä ihan normaalisti, jaksoi hyvin leikkiäkin, kunhan vain leikkikaveri löytyi. Pari viikkoa sitten Rolf taas piristyi ja touhusi omien lelujensa kanssa ihan yksinäänkin, ja olimme tästä todella iloisia. Viikko sitten lauantaina vietimme nuorimmaisemme 5-vuotissynttäreitä. Iltapäivällä Rolf kyhnäsi tavanomaista enemmän jaloissani tapittamassa ruskeilla silmillään, mutta silloinkin se vaikutti hyvävointiselta ja tyytyväiseltä. Olen kuitenkin jälkikäteen miettinyt, aavistikohan se itse jotain. Seuraavana yönä Rolf nimittäin sai vakavan sairauskohtauksen, ja se jouduttiin lopettamaan.

Tässä on nyt viikko menty eteenpäin. Rolf on mielessä päivittäin, tottakai. On outoa, kun se ei ole ovella odottamassa kotiintulijoita, toivomassa herkkupaloja, leikittämistä tai rapsutuksia eikä haukahtelemassa eteisessä naapuruston koirien kulkiessa talomme ohitse. Monesti tämän viikon aikana, kun Rolfin makuupaikan suunnalta on kuulunut jokin rasahdus, ensimmäinen ajatukseni on ollut, "mitähän se Rolf siellä nyt touhuaa?", kunnes saman tien tajuan, että ei, ei se olekaan Rolf, vaan ääni kuuluu jostain muualta.

Rolfin ruumis meni tuhkattavaksi ja saamme sen lähiaikoina uurnassa, jotta voimme haudata Rolfin jäänteet puutarhaamme. Sopivan hautakiven löysimme tontin takaosassa olevasta kivikasastamme ja tarkoituksena olisi vielä maalata siihen Rolfin nimi, syntymä- ja kuolinpäivä sekä jotkin pienet terveiset meiltä kaikilta.

Aika parantaa haavat, sanotaan, ja tottahan se on, että vähitellen suru helpottaa. Päivä kerrallaan tässä täytyykin jatkaa. Lähestyvä joulukuu onneksi tuo iloista tekemistä ja vie ajatuksia muualle, sillä eteenpäinhän tästä on jatkettava, vaikka Rolf tärkeänä, rakkaana muistona säilyykin mielessä. 

Kaikkea hyvää uuteen viikkoosi!