torstai 5. heinäkuuta 2018

Mehiläiset muuttivat meille

Täälläpäin järjestettiin jälleen kevättalvesta alkaen mehiläistarhauksesta kertova kurssi, jonka tarkoituksena on kouluttaa uusia mehiläistarhaajia. Olisin kovasti halunnut itse osallistua kyseiselle kurssille, mutta minulla on jo muutenkin sen verran monta rautaa tulessa, etten mitenkään olisi päässyt sinne mukaan. Niinpä juttelin asiasta miehelleni, ja sain kuin sainkin hänet innostumaan tästä!:)



Mies on nyt ahkerasti opiskellut kevään ja alkukesän aikana mehiläisten hoitoa, ja vihdoin pari viikkoa sitten koitti se hetki, kun mehiläiset muuttivat meille. Omaan pihaamme päädyimme ottamaan vain kaksi mehiläispesää, jotta saisimme varmistettua jatkossa mm. hedelmäpuidemme ja marjapensaidemme entistä paremman  pölyttymisen, ja viemään muut sitten tuttujen maaseudulla sijaitseviin kohteisiin. Minullekin on suojapuku hankittuna, joten pääsen vähitellen miehen opissa tutustumaan näihin pikkupörriäisiin.

 Kaksi mehiläispesäämme sijaitsevat nyt metsän rajassa tonttimme takareunassa Sydänpolun vieressä.

 Yhdessä laatikossa on kymmenen kehää, joihin kuningatar munii ja työläiset keräävät mettä valmistaakseen siitä hunajaa. Laatikoita lisätään pesään tarpeen mukaan päällekkäin.

 Puiseen kehään on keskelle kiinnitetty mehiläisvahalevy, johon mehiläiset muodostavat ensin kuppirakennetta munimista ja hunajan varastoimista varten. Kuvassa vasemmalla valkeat alueet ovat valmista, peitettyä hunajakennoa, muualla hunajankeruu on vielä kesken.

Meillä kasvaa puutarhassa jonkin verran mesikasveja ja pyrin lisäämään niiden määrää jatkuvasti. Nurmella kukkivat apilatkin ovat nyt säästyneet ruohonleikkurilta mehiläisten vuoksi. Lisäksi tonttimme takana olevan pienen metsän toisella puolen mehiläisille riittää runsaasti mieluisia kasveja, mm. maitohorsmaa, villivadelmaa ja pajuja. 

Kerron jatkossa silloin tällöin blogissani myös puutarhamme mehiläisten kuulumisista. Jos sinulla on mielessä jotakin, jota erityisesti haluaisit mehiläisistä tai mehiläistarhauksesta tietää, kysy ihmeessä! Vastaan mielelläni (mieheni avustuksella :D ) ja voin ottaa kyseisiä asioita esille myös tulevissa postauksissani. 

Lämmintä ja lempeää loppuviikkoa!

44 kommenttia:

  1. Kyllä on kiva homma teillä. Muatilalle karkas savupiipuun mehiläispesä ja nuoret vuan kuuntel hurinoo. Hellanpelliltä puuhellalle kun rupes hunaja valumaan, soittivat tarhoojalle joka käy pesän pois. Ol hauska sattuma. Hopeapajuja kun on pihapiirissä, kevväällä surisoo koko piha. Pölyttäjät on tarpeen hedelmäpuille ja marjakasveille ja mukava seurata niihen hyörinee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme molemmat tosi innoissamme tästä. Hauska on seurata, miten homma lähtee sujumaan. Noista parveiluista on paljon varoiteltu. Täytyy pitää silmät tarkkana, ettei uusia kuningattaria pääse muodostumaan, jottei vanha kuningatar lähde kavereidensa kanssa livohkaan. Erilaisia pajuja minullakin on tarkoitus lisätä puutarhaamme, kun niistä mehiläiset kuuluvat pitävän.

      Poista
  2. Hienoa että otitte tuon harrastuksen, on meinaan käymässä vähiin pörriäiset, ehkä ei niinkään Suomessa vielä mutta muualla Euroopassa ikävä havainto saati Euroopan ulkopuolella. Mukavia kesäpäiviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pölyttäjien väheneminen on tosiaan huolestuttavaa. Onneksi asiaan on alettu kiinnittää huomiota ainakin Suomessa, ja toivottavasti niiden määrä saataisiin nousuun. Mukavia kesäpäiviä sinullekin!:)

      Poista
  3. Mielenkiintoinen projekti. Kunpa useammat keksisivät tämän. Nimittäin joinakin vuosina pölyttäjiä on liian niukasti.
    Odotan innolla jatkokuulumisia myös mehiläisrintamalta.
    Hyvää kesäistä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä on tosiaan mielenkiintoinen harrastus. Tänä vuonna pölyttäjiä on näkynyt täällä kohtalaisesti, mutta esimerkiksi viime vuonna tosiaan niitä näkyi tosi vähän. Postailen jatkossa kuulumisia, miten mehiläistarhaus sujuu. Hyvää kesäistä viikkoa sinullekin!

      Poista
  4. Meillä on naapurissa kans mehiläisiä, mikä on mukava juttu. Yksi porukka karkasi meidän taloon pesimään yhtenä kesänä. Heh. Naapuri oli ihmetellytkin, kun yksi kuningatar oli kadonnut. Selvisi sekin mysteeri. Mehiläiset on sympaattisia otuksia ja hunaja hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hunaja on meidänkin herkkua. Mm. teen kanssa sitä kuluu vuodenkin aikana monta kiloa. Mehiläiset ovat monella tavalla hyödyllisiä. Toivotaan, että meillä mehiläiset pysyisivät omissa pesissään.:)

      Poista
  5. Kuinka suuren alueen yksi pesä tarvitsee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä puutarhassa on rauhoitettu mehiläispesien ympäristöstä alue n. 5 metrin säteellä. Kaksi pesäämme ovat aivan vierekkäin ja jopa 15-20 pesääkin voi laittaa aivan vieri viereen, jos vain mesikasveja alueella riittää. Pesien luona mehiläisillä käy kuhina, mutta muualla puutarhassa näkyy vain yksittäisiä yksilöitä, sen verran laajalle alueelle ne hajaantuvat. N. 2 kilometrin etäisyydellä pesästä ne käyvät mettä keräämässä.

      Poista
  6. Mielenkiintoista puuhaa varmasti!

    VastaaPoista
  7. Yläpeukku tälle :) Eräs tuttu tarhaaja on pitänyt vanhempieni pihan lähellä vuosikausia muutamaa mehiläispönttöä, joten tarhamehiläiset ovat tuttuja. Kaupastakin aina ostamme hänen hunajaansa, jos sitä on saatavilla. Keväisin varsinkin äitini krookukset kuhisevat mehiläisiä eikä omenapuillakaan ole ollut pölytysongelmia. Toki mehiläiset viihtyvät läpi kesän kukkapenkeissä, mutta selvimmin sen huomaa keväällä, kun luonnossa ei vielä hirveästi mesikasveja ole kukassa. Meinasitteko jatkojalostaa hunajaa erilaisiksi tuotteiksi vai miten käytätte sitä sitten kun sitä alkaa tulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on sopimus linkoamattoman hunajan myynnistä lähialueen hunaja-yrityksen kanssa, joka huolehtii hunajan jatkojalostamisesta. Näin meidän ei itse tarvitse hankkia mm. linkoamiseen tarvittavaa välineistöä eikä huolehtia esim. elintarvikehuoneistoasioista yms.

      Poista
  8. Vau, peukutan teille! Muo on ampparit pistänyt niin monta kertaa kivuliaasti, et vaikka ne kuin on hyötyeläimiä niin pihatontille en pömpeliä ottaisi. Omenoiden kypsymisen jälkeen nuita pörriäisi ilmestyy tänne kuitenkin. Saa olla tarkkana, kun ottaa ompun käteensä, ettei toiselle puolelle ole luolastoa kaiverrettu. :-D Oma hunaja olisi kyllä kiva juttu. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ampiaiset ovat kyllä ikäviä, etenkin loppukesästä, kun ne usein hakeutuvat pihapiiriin. Ilolla odotan, jos tuota omaa hunajaa päästäisiin jo loppukesästä maistelemaan.:)

      Poista
  9. Tosi mielenkiintoista lukea tästä kokemuksia! Minäkin olen tällaista kurssia miettinyt, kun asia kiinnostaa, mutta tosiaan nuo sadat muut hommat menevät edelle. Ehkä myöhemmin. Onnea ja menestystä mehiläisillenne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Reetta! Minä päivitän kokemuksia tänne sitä mukaa, kun niitä kertyy. Ensi viikolla on edessä muutaman pesän jakaminen kahtia, kun uudet kuningattaret saapuvat.

      Poista
  10. Ompas hieno juttu ja varmasti mielenkiintoista puuhaa:)

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoista!
    Miten valmis hunaja kerätään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me toimitamme valmiit kehät lingottavaksi läheiselle hunaja-alan yritykselle. Kehät voi myös lingota itse, jos hankkii siihen tarvittavat tilat ja välineet.

      Poista
  12. Vau! Oma hunaja on minulle suurta luksusta josta vain haaveilen. Meillä käytetään hunajaa paljon ja aina kotimaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin hunajaa kuluu paljon ja juuri kotimaista. On kyllä kiva päästä maistamaan ihan omaa hunajaa.

      Poista
  13. Minäkin haaveilin tarhamehiläisistä vielä keväällä, mutta samalla viikolla vuosikasta Vikke-kissaa pisti ensin kimalainen, sitten ampiainen, joten ajattelin että ehkä syytä siirtää vuodella testipesän
    hankintaa, jos kissa vähän viisastuisi, eikä menisi pesälle ronkkimaan. Kiinnostaisi, mitkä kaikki taimiston kasvit kelpaavat kimalaisten lisäksi tarhamehiläisille. Kiva projekti teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voi Vikkeä! Toivottavasti kissa oppisi ja voisit testipesän hankkia jatkossa. Olisi varmasti mielenkiintoista seurata, mitkä ovat taimistolla tarhamehiläisten suosikkikasveja.

      Poista
  14. Mielenkiintoinen projekti tai harrastus. Pölyttäjiä tarvitaan ja vielä siitä palkinnoksi hunajaa, mikäs sen mukavampaa!

    VastaaPoista
  15. Mielenkiintoinen harrastus ja mitä herkkua palkintona :P .. itse en kyllä uskaltaisi mehiläisten kanssa touhuta vaikka suojavatteet olisikin!
    Mielelläni kuulen lisää jatkossakin uudesta harrastuksestanne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole pesillä vielä ehtinyt käymään, mutta jospa ensi viikolla sitten. Viikon välein mies nyt niitä on alkuun käynyt katsomassa. Joka kerta pari mehiläistä on aina suojavaatteidenkin läpi onnistunut pistämään, aina samalla pesällä. Siellä taitaa olla vähän ärhäkämpi yhdyskunta.:)

      Poista
  16. Onpa mielenkiintoinen harrastus teillä ja saahan siitä palkintoakin. Mukavaa viikonloppua!!!

    VastaaPoista
  17. Todella mielenkiintoiselta kuulostaa tuo omien mehiläisten pito. Saatte mukavasti luonnon makeutusainetta hunajan muodossa. :)

    VastaaPoista
  18. Mielenkiintoinen projekti! Itse en tiedä mehiläisten hoidosta mitään, mutta joskus kauan sitten ystäväni kotona oli mehiläisiä. Kerran olin mukana sokerinhakumatkalla mehiläisiä varten:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minustakin hurjan kiinnostavaa ja olen iloinen, että mieheni otti asiakseen käydä tuon mehiläiskurssin.:)

      Poista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...