Puutarhavierailulla: Augustenborgs Botaniska Takträdgård, Malmö, Ruotsi, osa 2/2

Viime viikolla käynnistyi kuvakierros Augustenborgin kasvitieteellisessä kattopuutarhassa, joka tarjoaa ideoita erityisesti viherkattoihin, mutta alueelta löytyy inspiraatiota myös mm. maanpeitekasvien valintaan, maksaruohomattoihin ja kivikkokasvialueille. Viime viikon aiheena olivat viherseinät, erilaiset viherkaton toteutustavat ja alueen yleisilme. Tällä kertaa pääasiallisena aiheena ovat viherkatot. Tervetuloa jatkamaan puutarhavierailua Malmön kattojen yllä!

Tarhalaukkaneilikka ja sinipiikkiputki kukkivat katolla komeasti. Alueella on myös rönsyakankaalia ja keltaista pensashanhikkia. Tämä istutusalue on tehty pienen kummun päälle.

Toisesta suunnasta samaa aluetta. Pienten kivien kuorruttama polku nousee matalalle kummulle. Rönsyakankaali kasvaa rehevinä kasvustoina pensashanhikin tyvellä. Edessä kaunopunahattua.

Polun tällä reunassa kasvaa mm. kaunopunahattua, akileijoja, kurjenpolvia ja tädykkeitä.

Myös tässä on kumpumaista aluetta. Itselleni ei olisi kyllä tullut mieleen, että katolle voisi oikeasti tehdä kumpuilevia istutusalueita. Kummut on ilmeisesti tehty styroksista, jonka päällä on n. 15cm paksuinen kasvualusta. Alueella kasvaa heiniä, maksaruohoja ja muita kuivuutta kestäviä kasveja.

Kumpujen takaa löytyy mehiläispesä.

Kattopuutarhasta löytyy myös oikeasti paksumman kasvualustan vaativia kasveja, sillä sinne on istettu  pari omenapuuta. Tätä varten katolle maksaruohomaton reunaan on tehty erillinen patolevyn vuoraama istutusallas, josta ylimääräinen vesi pääsee pois. Tämä istutus näytti viime kesänä vähän kuivahtaneelta, ja paahteinen, kuiva kesä onkin varmasti haasteellinen tälle kattopuutarhalle, sillä varjoa siellä ei juuri ole tarjolla.

Enpä ole ennen nähnyt katolla kasvavia omenapuita. Taustalla maksaruohomattoa, jonka keskellä on alue kaktuksille.

Kaktukset näyttävät viihtyvän kuivalla ja lämpimällä katolla, jossa kasvualustan päällimmäinen kerros on kivimursketta.

Tällä katolla on taas selvästi vehreämpää. Erityisesti koristeheinät ja maksaruohot näyttävät voivan kattopuutarhassa todella hyvin, samoin ruohovartiset, kuivaa kestävät kukat.

Tällä alueella kasvualustan paksuus vaihtelee. Paksumpi maakerros on vasemmalla pitkittäissuuntaan ja siinä kasvaa kurjenpolvia ja vuorenkilpeä. Sen vieressä on ohuempi kasvualusta, jossa viihtyvät maksaruohot, ja oikealla taas paksumpi.

Tässä patolevyjen rajaamissa ruuduissa testataan kasvien selviytymistä ja kukkimista eri paksuisissa kasvualustoissa. Yllättävän ohuessakin ne näyttivät kasvavan, mutta kyllä paksuimmissa alustoissa kasvu oli rehevämpää ja kukinta runsaampaa.

Katoilla on myös aurinkopaneelirivistöjä, joiden taakse jäävän tilan täyttävät ruohosipuli- ja koristeheinäkasvustot. Kattojen rajallinen tila onkin otettu kokonaisuudessaan hyötykäyttöön.

Betonipinnassa oleviin metallireunaisiin syvennyksiinkin on istutettu kasveja. Se, miten rankkasateella ylimääräinen vesi poistuu syvennyksestä, jäi minulle epäselväksi. Ratkaisun luulisi vaativan vähintäänkin kunnon salaojituksen.

Tälle alueelle on kerätty kattopuutarhan haasteellisiin olosuhteisiin erityisen hyvin sopivia kasveja, jotka selviytyvät 10 cm paksulla kasvualustalla.

Vasemmalta verikurjenpolvi, tähkätädyke, lännenkylmänkukka, törmäkukka. Myös sikuria kasvoi tällä alueella. Taustalla mm. hopeatoppoa, marunaa ja maksaruohoja.

Puutarhavierailut jatkuvat taas ensi viikolla, jolloin esittelyssä on aivan ihana kasvitieteellinen puutarha Pohjois-Saksassa. Taisipa heinäkuussa heti lomareissumme jälkeen laittamani maistiaiskuva olla juuri sieltä.:)

Leppoisaa viikonloppua!

Kasvihuoneessa tunnelmointia

Kun kesän jäljet oli siivottu pois, kasvihuoneemme muuttui taas oleskelutilaksi. Kasvukauden päättyessä on kiva, kun puutarhassa on kuitenkin jokin viihtyisä paikka, jossa voi istuskella kylmällä ja sateisellakin kelillä, tunnelmoida ja unelmoida taas tulevasta kasvukaudesta. Tänä syksynä kasvihuoneemme sai somisteeksi mm. havuja, heiniä ja kaisloja. Kynttilät kuuluvat ehdottomasti syksyiseen kasvihuoneeseen, ja takaseinän viiniköynnöstukikin sai taas tunnelmavalot ylleen. Tervetuloa tunnelmoimaan kanssani hetki marraskuisessa kasvihuoneessamme!

Takaseinällä viiniköynnöstuen kausivalot loistavat kilpaa hyllyillä ja pöytätasoilla olevien kynttilöiden kanssa. Lampaantaljojen ja vilttien ansiosta metalliset puutarhatuolit ovat miellyttäviä istua talvellakin.

Kasvihuoneen katosta roikkuvissa maljakoissa on tänä syksynä puolukanvarpuja ja kuivattuja pioniunikon siemenkotia.

Hyllyjä peittävät hyväntuoksuiset kuusenhavut.

Istutuspöydällä kynttilälyhty on saanut rinnalleen lasipurkillisen kuivattua jänönhäntää ja pioniunikon siemenkotia.

Terassilta katsottuna kasvihuone loistaa hämärässä valaistun takaseinän ansiosta.

 Tässä vielä muutama kuva päivänvalossa:

Kaislat pääsivät suureen lasimaljakkoon istutuspöydän viereen. Ne sopivat hyvin yhteen pioniunikoiden siemenkotien, jänönhäntien ja muiden luonnonmateriaalien kanssa.

Havujen lisänä hyllyillä on myös jäkäläisiä oksia.

Postasin aiemmin värjänneeni mm. pioniunikon siemenkotia, ja osa näistä värjätyistä pääsi myös kasvihuoneeseen. Pronssinsävy sopii hyvin luonnon omien värien kanssa.

Tämä todella yksinkertainen asetelma on minusta hurjan kaunis.

Kaunista päivää!

Puutarhan kasvilistat

Pidän puutarhamme kasveista kirjaa istutusalueittain, jotta tiedän, mitä missäkin kasvaa. Kasveja on jo sen verran paljon, etten aina ihan kaikkia muista, jolloin on kiva, kun voi nimet jostain tarkistaa. Kesän ja syksyn aikana tulee yleensä tehtyä kasvihankintoja jonkin verran, ja talven tullen olen niitä sitten päivittänyt kasvilistoihin. Sinänsä toimintatapa on vähän huono, sillä osa listoihin lisättävistä kasveista on ylhäällä vain kaiken maailman lippulappusilla, joihin olen nimet kesän puutarhatouhujen lomassa nopeasti rustannut. Tämä onneksi koskee vain niitä kasveja, jotka ovat päätyneet täydennykseksi vanhoille istutusalueille tai istutettu paikkaan, jossa ei vielä ole nimettyä, suurempaa istutusaluetta. Uusien istutusalueiden kasvit olen kerännyt jo istutusvaiheessa selkeiksi omiksi listoikseen. Nyt hämärinä marraskuun iltoina olen vähitellen käynyt läpi viime kesänä hankittuja kasveja ja päivittänyt puutarhamme kasvilistat ajan tasalle.

Tässä kuvina muutamia poimintoja viime kesän hankinnoistani:

Syyshortensia 'Pinkachu'

Komeamaksaruoho 'Matrona'

Kantopuutarhaan päätyi saniaisia, havuja, pohjanvanamoa ja metsäalppikello 'Spring Symphony'.

Kivikkokurjennokka 'Bishop's Form'

Lisätessäni viime kesän kasvihankintoja listoille huomasin, että etenkin koristeheinien ja saniaisten määrä lisääntyi selvästi. Saniaiset saivatkin nyt oman listansa. Myös kärhöjä tuli hankittua paljon, 14 kappaletta, koska etupihalle nousi viherseinä ja neljä uutta köynnöstukea. Puutarhamme havuvalikoimakin monipuolistui, kun istutimme mm. pihamme ensimmäisen pihdan, marjakuusen ja kartiovalkokuusia. Haaveena olleista kasveista totetui ruusuorapihlajan, ruusumantelin, sateenvarjojalavan ja parin magnolian pääseminen puutarhaamme. Siltikin suurin osa kasvihankinnoista oli toki perennoja, sillä uusia istutusalueita syntyi taas useita ja niistä osa on varsin kookkaitakin. Niihin saikin uppoamaan hyvän määrän kasveja ja tyhjiäkin kohtia vielä jäi, joita pääsen paikkailemaan ensi vuonna.

Tässäpä linkit päivitettyihin kasvilistoihin:
- Kasvilistat istutusalueittain
- Perennat
- Köynnökset
- Heinät
- Saniaiset
- Puut ja pensaat

  Hauskaa keskiviikkoa!

Talventörröttäjät

Siivoan kukkapenkit yleensä vasta keväällä ja silloinkin lähinnä pilkon talven jäljiltä säilyneitä varsia yms. pienemmäksi ja jätän ne maatumaan paikoilleen. Meillä onkin aina runsaasti talventörröttäjiä, jotka vähitellen hautautuvat kinoksiin. Tänä vuonna törröttäjät saivat jo varhain talvisen ilmeen lumen ja kuuran ansiosta. Tässä muutamia kuvia puutarhamme talventörröttäjistä!

Päivänsilmän kuihtunutta kauneutta

Kaaripenkin punaväriminttu on mielestäni yksi hienoimmista talventörröttäjistä. Se on kestävä ja melko korkea, joten se törröttää yleensä pitkälle tammi-helmikuuhun, kunnes se lopulta saattaa jäädä lumen alle.

Porraspenkissä keijunkukka 'Hans' kimaltelee auringossa.

Etupihan keijuangervo 'Little Princess' ei ole vielä jäänyt hangen alle.

Rantavehnän ja koristekastikan 'Overdam' korret ovat kuuran kuorruttamat.

Kivikasan reunaa koristaa iisoppi.

Ukkolaukka on yksi komeimmista talventörröttäjistä.

Talvi tuli tänä vuonna tosi varhain. Kuva on otettu 8.11.2019.

Mitkä ovat sinun lempitalventörröttäjiäsi? :)

Hauskaa uutta viikkoa!

Kotivara ja puutarha

Tänään on vuorossa monen blogin yhteispostaus kotivara-aiheesta. Ensin ajattelin, etten lähtisi tähän yhteispostaukseen mukaan, sillä kotivara perinteisessä merkityksessään (kotona oleva varasto poikkeusolojen varalle sisältäen ruokaa, juomaa ja muita kodin päivittäistarvikkeita (kynttilöitä, paristoja yms), jotka riittävät 72 tunnin ajaksi koko ruokakunnalle/perheelle) liittyy meidän osaltamme puutarhaan vain vähän. Toki osa kotivarastamme on puutarhan antimia, joita on pakastin täynnä ja jonkin verran myös kuivattuna sekä mehuksi keitettynä. Näihin puutarhan antimiin kuuluvat mm. erilaiset puutarhan marjat, omenat, herneet, pinaatti, nokkonen, mangoldi, chilit ja paprikat, kurpitsa ja porkkana sekä palsternakka. Omaa hunajaakin on kilotolkulla. Pelkästään näillä puutarhan antimilla ei viiden hengen perheemme kuitenkaan kolmea vuorokautta pärjäisi (tai voisi pärjätä, mutta aika nälkä tulisi), ja vuorokausia kestävän sähkökatkoksen tullessa pakastimen sulaminenkin voisi aiheuttaa sadon säilytysongelmia. Kasvukauden aikana puutarhasta ja kasvihuoneesta sen sijaan saisi ihan hyvin ja monipuolisesti syötävää pöytään. Joka tapauksessa olemme keränneet kotivaraa pääasiassa ihan kaupan tuotteista, joiden täydennyksenä sitten ovat oman maan antimet.

Osa kotivarastamme on peräisin omasta puutarhasta sisältäen mm. marjoja, hedelmiä, mangoldia, porkkanaa ja herneitä.

En nyt ala tässä kuitenkaan käydä tarkemmin läpi, minkälaisia säilykkeitä, kuiva-ainetuotteita yms. kaapeistamme löytyy, vaan ajattelinkin kirjoittaa asiasta vähän eri näkökulmasta. Tällaisen poikkeustilanteen tullessa myös puutarha ja huonekasvitkin tarvitsevat edelleen hoitoa, joten pohdinkin asiaa ”puutarhan kotivaran” kannalta. Kasvit tarvitsevat vettä, valoa, kasvualustan ja ravinteita. Näistä vesi on sellainen, jota poikkeusoloissakin olisi hyvä olla tarjolla, jos mahdollista. Meillä vettä kerätään talteen sadeveden muodossa. Lisäksi loppukeväisin lapioimme kolme 200 litran tynnyriä täyteen lunta, josta riittää yleensä kasteluvedeksi pitkälle toukokuuhun. Sadeveden keräämme rännirosvojen avulla samaisiin tynnyreihin. Kasteluvettä meillä yleensä on riittänyt kohtalaisen hyvin tälläkin systeemillä poikkeuksellisen kuivia kesiä lukuun ottamatta. Puutarha yleensä pärjää muutaman vuorokauden ihan hyvin ilman kastelua, mutta kasvihuone ja ruukkupuutarha ovat toinen juttu. Poikkeustilanteessa olisikin hyvä olla jonkin verran vettä varalla niitäkin varten. Talvella huonekasvit tarvitsevat kasteluvettä, mutta omani ovat valikoituneet sellaisiksi, että ne pärjäävät reilun viikonkin kastelematta. Hätätilanteessa talvella voi ottaa sisälle astiaan sulamaan lunta, jolla voi kastelun hoitaa, kunhan sulamisvesi on lähellä huoneenlämpöä.

Eräänlaisena kotivarana voi pitää myös omaa siemenvarastoa. Minulla on hyvä kokoelma puutarhassamme kasvatettavien hyötykasvien, kesäkukkien ja myös perennojen siemeniä, ja tarpeen mukaan täydennän varastoa etenkin syksyn siemenpoistomyynneistä. Lisäksi kerään puutarhasta monien kasvien siemeniä talteen tulevia kylvöjä varten. Vuosittain kerään esim. auringonkukan, ruiskaunokin, herneiden, papujen, tomaatin, chilin, paprikan, kurpitsan, pioniunikoiden ja kehäkukan siemeniä. Tänä syksynä jätin ensimmäistä kertaa pari porkkanaa talvehtimaan, jotta saisin niistä siemeniä ensi vuonna.

Olen lajitellut siemenet kolmeen suureen peltirasiaan, hyötykasvit, kesäkukat ja perennat kukin omaansa. Käyn talvisin siemenvarastot läpi poistaen vanhat/tarpeettomat ja tehden samalla listausta hankittavista siemenistä.

Kotivaraan kuuluu myös se, että pystyy lämmittämään taloa esim. sähkökatkoksenkin aikana. Meillä on sähkölämmitys, mutta halkoja löytyy kuitenkin varaavaa takka-leivinuuniyhdistelmää varten, jonka avulla lämmintä ruokaakin saisi poikkeusoloissa tehtyä. Osa halkovarastostamme on omasta puutarhasta kaadetuista puista, osa ostettuja.

Lisää tietoa kotivarasta löydät mm. näistä linkeistä:

- Martat - kotivara

- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö - kotivara
- 72 tuntia

Tässä vielä lista muista kotivara-aiheiseen yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:
Tsajut
Sarin puutarhat
Metsäläisten elämää
Saaran lautasella
Jovela eli omavarainen.fi
Oma tupa, tontti ja lupa
Mummon kirja
Trio MiuMau ja herra Nilsson
Harmaa torppa
Kohti laadukkaampaa elämää
Sorakukka
Pienenpieni farmi 
Rakkautta ja maan antimia
helecleaner
Ihme ituhippi
Vauhtihirmun elämää
Ihana maatuska
It's so mysigt!
Korkeala
airot ulapalla
Kalastaja kuivalla maalla
Vanha rouva Tuomela

Rentouttavaa sunnuntaita!

Puutarhavierailulla: Augustenborgs Botaniska Takträdgård, Malmö, Ruotsi, osa 1/2

Viime kesänä Pohjois-Saksaan suuntautuneen lomareissumme yhteydessä vierailimme monessa upeassa puutarhakohteessa. Näistä Rostockin Rosengarten-ruusutarhan, Rostock Zoo:n puutarha-alueet ja Lundin kasvitieteellisen puutarhan jo esittelinkin, ja nyt on vuorossa ehkä erikoisin kasvitieteellinen puutarha, jossa olen koskaan vieraillut. Tämä puutarha on nimittäin kokonaan talojen katoilla. Puutarhassa on monia osa-alueita, joissa viherkatot on toteutettu eri tavoin vaihdellen mm. kasvualustaa, sen paksuutta ja rajausta. Paikan tarkoituksena onkin inspiroida viherkaton erilaisiin mahdollisuuksiin. Tervetuloa kuvakierrokselle Augustenborgin kasvitieteelliseen kattopuutarhaan!

Ei ihan heti uskoisi tämän koristeheinien keskellä mutkittelevan polun kulkevan talon katolla. Rakennuksissa toimii Malmön kaupungin huoltopalvelu. Ilmanvaihtokanavan rakenteita on piilotettu korkeiden koristeheinien taa.

Tällä penkillä voi levähtää Malmön kattojen yllä. Koristeheinien lisäksi alueella kasvaa mm. kurjenmiekkoja ja tädykkeitä.

Puutarhan yleisilmettä matalien maanpeittokasvien kuorruttamien kattojen suuntaan.

Tänne suuntaan katsoessa erottuu puutarhan profiili paremmin. Vaikka monilla katoilla istutukset ovatkin katon tasossa matalilla kasveilla toteutettuja, on taaemmalla katolla myös jännittävä, kumpumainen istutusalue. Kävelyreitit kulkevat istutusalueiden reunoilla ja sillat johtavat katolta toiselle.

Maksaruoho on varmaankin yleisin kasvi tässä puutarhassa, vaikka lajivalikoimaa löytyykin runsaasti. Tällä katolla eri maksaruoholajikkeet rönsyilevät runsaina ja lehtien värierot tuovat hauskaa vaihtelua mattomaiseen istutukseen. Taustalla pilkottaa erilaisia viherseinäratkaisuja.

Tämä rehevänä kasvava viherseinä koostuu mm. erivärisistä keijunkukista, jättipoimulehdestä ja varjoyrtistä.

Tässä viherseinässä kasvilaatikot ovat vähän harvemmassa kuin edellisessä. Tippakasteluletkut huolehtivat kosteudesta melko pienissä multatiloissa. Kasveina ovat mm. kurjenpolvi ja vuorenkilpi.

Tämä maksaruohokaistale on minusta erityisen kaunis. Punertavan valkomaksaruohon seassa kasvaa vihreälehtisiä maksaruohoja suloisina mättäinä.

Tässä maksaruohokasvusto on rajattu metallikaistaleella. Kasvualusta on vain vajaan kymmenen senttimetrin paksuinen.

Tässä kasvualustan paksuus vaihtelee, sillä katon pinta aaltoilee. Tämän ansiosta myös viherkatossa näyttää olevan korkeuseroja ja hauskaa eläväisyyttä.

Rikkoja, mehikasveja ja maksaruohoja. Luonnonkivet ja aikaa nähneet puunpalat tuovat alueelle viimeistellyn vaikutelman.

Katolta sisäpihalle kuvattua. Pienen puutarhalammen reunoilla kasvaa mm. osmankäämiä.

Erikoinen ratkaisu on tämä aivan seinän vieressä oleva pitkänomainen vesiaihe. Miten lie talon perustukset ja rakenteet tehty, että kestävät jatkuvan seisovan veden.

Tässä kasvaa mm. ajuruohoja, vuorenkilpiä ja matalia pensaitakin. Taustalla koristeheiniä, mm. hopeatoppoa. Huomioiden, kuinka kuuma ja kuiva viime kesä oli Ruotsissakin, on paahteisilla katoilla yllättävänkin vehreää.

Hiekkapohjainen katto on tehty lähekkäin olevien poikittaisten harkkojen päälle. Kasvualustan syvyys vaihtelee tässäkin, sillä se jatkuu harkkojen välissä reilun kymmenen senttimetrin syvyyteen, mutta harkkojen päällä se jää muutamaan senttimetriin.

Hiekkakatolla kasvaa mm. tädykkeitä, törmäkukkaa, kamomillasauniota ja kaktuksia.

Toinen hiekkakattoalue on edellistä eksoottisemman näköinen, koska mm. kaktuksia on enemmän.

Ensi viikolla kierros Augustenborgin kasvitieteellisessä kattopuutarhassa jatkuu mm. erilaisten vähän kookkaampien perennojen parissa. Lisäksi käymme kurkkaamassa lähempää kumpumaista viherkattoa.

Iloista viikonloppua!