keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Marraskuinen puutarha

Meille, kuten moneen muuhunkin paikkaan, tuli lokakuun lopussa ensilumi. Sen jälkeen marraskuun alun aikana lunta on vähitellen tullut lisää, ja on ollut yli kymmenen asteen pakkasiakin, joiden ansiosta puutarha on kuorruttunut paksuun kuuraan. Tämä marraskuu on ollut erityisen kaunis lumen ja jään tuoman valon myötä. Tervetuloa kanssani kierrokselle marraskuiseen puutarhaamme!
 
Talvi tuli tänä vuonna varhain.

Lumipalloheisi 'Pohjan Neito' on saanut lumikuorrutteen oksilleen.

Metsäpuutarhan puolella lunta on vähän vähemmän.

Etupihalla kartiovalkokuuset nököttävät pörröisinä ohuen kuurapeitteen verhoamina.

Kiinankeltakärhö on joutunut talven yllättämäksi...

... samoin takapihalla Kaaripenkissä syysleimu 'Laura'.

Kuparisaran koukeroiset korret ovat erityisen koristeellisia jääkiteiden kuorruttamana.
 
Viikonloppuna täällä lämpötila käväisi asteen - pari plussan puolella, mutta lumi säilyi silti maassa ja lisääkin tuli. Onko teillä päin lunta?

Hyvää loppuviikkoa!

maanantai 11. marraskuuta 2019

Lehtijuttu sadeveden talteenotosta

Viime viikolla ilmestyi TM Rakennusmaailman uusin numero, jossa on artikkeli sadeveden talteenotosta. Minultakin lehteen pyydettiin haastattelu, jossa käydään läpi meidän keräysjärjestelmäämme. Haastattelu ilmestyi TM Rakennusmaailman verkkojulkaisussa, ja oli kyllä hauska päästä näkemään artikkeli valmiina. Juttu puutarhamme sadevesisysteemistä on mielestäni tosi kivasti kirjoitettu, kuvat ovat itse ottamiani. Täytyipä tuo haastattelu printata itselle muistoksi joskus vuosien päästä katseltavaksi uudelleen.:) Lämmin kiitos vielä toimittaja Teija Aaltoselle ihanasta yhteistyöstä!








Hyvää uutta viikkoa kaikille!

lauantai 9. marraskuuta 2019

Puutarhavierailulla: Botaniska Trädgården, Lund, Ruotsi, osa 4/4

On tullut aika viimeiselle kuvakierrokselle Lundin kasvitieteellisessä puutarhassa. Aiemmissa postaussarjan osissa esittelin kesäkukka- ja perenna-alueita, kivipuutarhaa ja mahtavia perennaistutuksia, joissa oli mukana myös omaperäisiä ratkaisuja, ja nyt vuorossa ovat puutarhan eksoottiset kasvit, koristeheinät ja daaliat. Tervetuloa viettämään kanssani vielä hetki Lundin kasvitieteellisessä puutarhassa!

Kasvihuoneiden seinustalle suojaisaan, lämpimään paikkaan on kerätty mm. erilaisia saniaisia pieneen kantopuutarhaan.

Samalla seinustalla on myös pieni kivipuutarha-alue, jossa kasvaa monia eksoottisia kasveja, mm. Kanariansaarilta peräisin olevat silkkiasterikki ja jokin sulkalatva (Pterocephalus dumetorus), jolle en löytänyt tarkempaa suomenkielistä lajikenimeä.

Kivenkoloissa kasvavat myös gomeranmehipuu, kanarianmehipuu ja merikeltatähti.

Elefanttiheinä on istutettu omalle, kolmionmuotoiselle alueelleen keskelle nurmikkoa.

Sama alue toisesta suunnasta. Perennapenkissä kasvavat mm. jättipoimulehti, purppurapunalatva ja syyshohdekukka.

Nurmikentällä korkeat koristeheinät, mm. elefanttiheinä ja kastikat, kasvavat omina yksittäisinä, pensasmaisina kasvustoinaan.

Lundin kasvitieteellinen puutarha on daaliaparatiisi.

Pitkät rivit eri daalialajikkeita kasvaa käytävien varrella. Moni lajike oli kauniissa kukassa vierailumme aikaan heinäkuun puolivälin jälkeen.

Daalian 'Lady Darlene' kukat ovat aivan käsittämättömän suuret.

Daalia 'Honka Surprise' on taas aivan toisentyylinen kaunotar upeine terälehtineen.

Kaktusdaalia 'Jeanne D'Arc'

Tähän penkkiin on istutettu pelkästään kirkkaanpunaisia ja keltaisia daalioita.

Edessä daalioita, takana laajat kesäkukka-alueet.

Daalian 'Snoho Wonder' sävy on kauniin persikkainen.

Kuvakierros Lundin Botaniska Trädgårdenissa on nyt tehty. Seuraava puutarhavierailu sijoittuu kasvitieteelliseen puutarhaan, jonka kaltaista en ainakaan itse ollut koskaan aiemmin nähnyt. Puutarha on nimittäin kokonaan kattojen päällä.

Hauskaa viikonloppua!

torstai 7. marraskuuta 2019

DIY: Värjätyt varvut

Viime talvena ihastelin monessa paikassa esillä olleita värjättyjä mustikanvarpuja. Niinpä niitä piti itsekin tehdä tänä vuonna. Keräsin puutarhasta muutakin materiaalia talvisia asetelmia varten, joten mustikanvarpujen lisäksi kokeilin värjätä vähän sitä sun tätä. 

Maalatut mustikanvarvut ja unikon siemenkodat yhdessä muutaman käsittelemättömän mustikanvarpuoksan kanssa muodostavat kaikessa yksinkertaisuudessaan kauniin asetelman.

Varpujen värjääminen on todella helppo ja yksinkertainen tapa saada vaihtelua asetelmiin. Ainoat tarvittavat materiaalit ovat varvut ja halutun värinen spray-maali. Lisäksi sanomalehtiä, pahvia tms. on syytä olla suojana, ettei tule sotkettua paikkoja. Suojahanskat ovat myös tarpeen, sillä varpuja joutuu kääntelemään maalauksen aikana, jotta maalin saa tasaisesti joka puolelle.

Lähtötilanne. Aluksi maalasin mustikanvarpuja hopeamaalilla. Maalaus kannattaa tehdä tosi hyvin tuuletetussa tilassa, sillä maali pölisee reilusti. Hengityssuojainkaan ei ole pahitteeksi. Itse maalasin autotallissa, jossa on poistoilmanpuhallin.

Mustikanvarpujen jälkeen innostuin suihkuttamaan väriä myös puolukanvarpuihin ja unikon siemenkotiin, joista olin ensin ottanut siemenet talteen.

Löysin myös vanhan, kuparin värisen spray-maalin, jota suihkuttelin puolukanvarpuihin ja unikon siemenkotiin.

Jo tunnin - parin odottelun jälkeen maali on kuivaa, ja värjätyistä luonnonmateriaaleista pääsee tekemään erilaisia asetelmia. Itse tyydyin ensimmäiset värjätyt mustikanvarvut laittamaan maljakkoon käsittelemättömien varpujen kanssa, ja tästä tosi simppelistä asetelmasta tuli mielestäni oikein kiva. Loppuja varpuja ja unikon siemenkotia alan työstää erilaisiin asetelmiin viikonloppuna. Ainakin osa näistä värjätyistä somisteista pääsee myös koristamaan kasvihuonetta, jonka syysilmeestä postailen lähiaikoina.

Hopeanvärisen unikon siemenkodan keskusta loistaa kuin tähti.

Iloa ja valoa päivääsi!

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Sinivalkoista-haaste 2019

Olen jo kahtena edellisenä vuonna käynnistänyt marraskuussa Sinivalkoista-haasteen, jonka tarkoituksena on juhlistaa Suomen lähestyvää itsenäisyyspäivää sinivalkoisin kuvin/postauksin. Toissa vuonna upeita sinivalkoisia postauksia kertyi ainakin 55 blogiin ja lisäksi haasteeseen tuli kymmeniä kuvia Instagramin puolelle pääosin Suomesta, mutta myös Keski-Euroopasta. Viime vuonnakin haasteeseen osallistui ainakin toistakymmentä blogia. Koska itsenäisyytemme on vuodesta toiseen tärkeä asia, ajattelin kunnioittaa lähestyvää itsenäisyyspäiväämme käynnistämällä jälleen sinivalkoisen haasteen.

Etelänmunkki

Kuten aiempinakin vuosina haasteen tarkoituksena on juhlistaa Suomea sinivalkoisin kuvin/postauksin. Kuvien ei ole pakko olla kukista tai puutarhasta, vaan kaikki kauniiksi ajattelemasi sinivalkoinen käy. Tiedän, että Suomi100-juhlavuoden kunniaksi moni perusti sinivalkoisia istutusalueita, joten niistäkin näkisin mielelläni kuvia nyt, kun kasvit ovat jo hyvin päässeet kotiutumaan paikalleen. Kerään tämän postauksen loppuun jälleen listan kaikista haasteeseen osallistuneista, joten halutessasi postauksesi tuohon listalle, käythän kirjoittamassa sen linkin tuonne alapuolelle kommentti-kenttään, niin varmasti löydän sen. 

Balkaninvuokkoja

Tähtimagnolia

Sinivalkoinen, talvinen puutarha <3

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne. Puutarhahetken Instagram-tili muuttuu nyt kuukauden ajaksi sinivalkoiseksi. Uusi sinivalkoinen kuva on luvassa päivittäin.:)

Itse haastan mukaan seuraavat ihanat blogit:
- Kottikärryn kääntöpiiri
- Tavaroiden taikamaailma
- Hiidenkiven puutarhassa
- Puutarhan Lumo
- Navettapiian Puuhamaa
- Minttulin kuvailuja

Jos inspiraatio iskee, sinun ei toki tarvitse odottaa haastetuksi tulemista, vaan voit napata haasteen jo tästä mukaasi!:)

maanantai 4. marraskuuta 2019

Unelmana omavaraisempi elämä: Yhteenvetoa kasvukaudesta 2019

Nyt marraskuun ensimmäisenä maanantaina on taas aika omavaraisuuteen liittyvän yhteispostaussarjan, jonka aiheena tällä kertaa ovat kuluneesta kasvukaudesta opitut asiat ja yhteenveto tälle vuodelle tehtyjen omavaraisuussuunnitelmien toteutumisesta. Lisäksi pohdiskellaan alustavasti jo ensi vuotta omavaraisuuden näkökulmasta.

Satomme lähteet painottuvat kasvihuoneen läheisyyteen, jossa ovat mm. mansikkamaa, omenapuut, istutuslaatikot ja nyt uusimpana monivuotisten yrttien buried pot garden.

Toiveenani omavaraisuuden lisäämisen suhteen keväällä olivat:
- "entistä suurempi sato niin kasvihuoneesta kuin lavatarhastakin, samoin marjapensaista ja hedelmäpuista" Tässä onnistuimme hyvin. Kuten jo edellisessä omavaraisuuspostauksessani kuukausi sitten kerroin kokonaissato oli aiempaa suurempi näistä kaikista lähteistä.
- "omavaraisuus kesäkukkien suhteen" Kaikki kesäkukkamme kasvatin tänä vuonna siemenistä tai lisäsin omista pistokkaista. Osa siemenistä oli edellisenä syksynä itse kerättyjä.
- "aurinkopaneeleilla huomattavan osan kattaminen kesäaikaisesta sähkönkulutuksestamme" Aurinkopaneeleilla katoimme parhaimpina päivinä jopa 60% vuorokauden sähkönkulutuksesta, keskimäärin tuotto oli noin 30% vuorokauden kulutuksesta.
- "omavaraisuuden jatkuminen hunajan suhteen" Omavaraisuus hunajan suhteen jatkuu edelleen, sillä tämän vuoden sato oli viime vuotta parempi ja hunajaa jäi hyvin myyntiinkin.
- "kompostointialueen uudistus" Kompostointialue valmistui etupihalle lämpökompostoreineen ja sai toiselle reunalleen mm. erilaisia kärhöjä kasvavan Viherseinäpenkin naamioimaan aluetta tielle päin.

Reilu viikko sitten sisältä kasvivalojen alta kerättyä paprika- ja chilisatoa. Kuvassa mm. maustepaprikaa 'Biquinho', chilipaprikaa 'Anaheim' ja paprikaa 'Gourmet'. Paprikan ja chilin satokausi jatkuu näillä näkymin viellä hyvän tovin.

Tästä vuodesta viisastuin sen verran, että jatkossakin aion esikasvattaa pavut, sillä niistä sain nyt satoa monin verroin aiempaan nähden. Mm. viidakkokurkkua en enää kasvata, emme nimittäin pitäneet siitä. Kaalit pitäisi jatkossa suojata vielä paremmin, koska nykyisistä harsovirityksistä huolimatta kaaliperhosen vioituksia oli jonkin verran etenkin keräkaaleissa. Kukka- ja punakaalit sen sijaan olivat hyväkuntoisia, joten ehkä suosin jatkossa niitä.

Viimeiset kaalit keräsin talteen juuri ennen pakkasia. Punakaali 'Rotkopf'' teki ihan mukavan sadon, keräkaalin 'Ditmarsker' anti sen sijaan jäi melko vaatimattomaksi. Kyssäkaaliakin 'Delikatess Weiss' oli vielä yksi jäänyt piiloon viereisten kasvien lehtien alle.

Mustajuuri 'Lange Jan' teki niin käsittämättömän valtavan sadon, etten tiedä, mihin sen kaiken käyttäisin. :D Kylvin sen keväällä, nyt kokeilen syyskylvönä, josko onnistuisi paremmin.

Ensi vuotta ajatellen omavaraisuussuunnitelmat ovat vasta hautumassa. Toiveissa on hyötykasveista saatavan sadon lisääminen edelleen, ja hunajaomavaraisuuden jatkuminen. Sadeveden talteenoton ja kastelujärjestelmän kohentaminen voisi olla ensi vuonna ajankohtaista, mutta asia on tosiaan vasta harkinnan tasolla. Siemeniä keräsin talteen ensi vuoden kylvöjä varten mm. herneestä, pavuista, auringonkukasta ja kehäkukasta. Lisäksi osan ensi kesänä kasvatettavista hyötykasveista jo kylvin syyskylvönä, mm. porkkanat, pinaatin, tillin, palsternakan ja ensimmäistä kertaa myös mustajuuren. Lisäksi toivon chili-, ananaskirsikka-, paprika- ja tomatillokauden alkavan ensi kesänä jo aiempaa varhaisemmin, sillä yritän saada talvetettua niitä.

Talvetusviidakkoa. Osan chileistä ja paprikoista heitän pois, kunhan niiden satokausi loppuu. Ananaskirsikat ja tomatillot leikkaan lyhyille tapeille sadonkorjuun jälkeen.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
- kesäkuu: Puutarhan marjat
- lokakuu: Sadonkorjuuta
 
Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:
Tsajut
Jovelan talopäiväkirja

Hyvää ja tunnelmallista marraskuun alkua! 

lauantai 2. marraskuuta 2019

Puutarhavierailulla: Botaniska Trädgården, Lund, Ruotsi, osa 3/4

Viime kesänä piipahdimme kesälomareissullamme Lundin kasvitieteellisessä puutarhassa Etelä-Ruotsissa. Postasin aiemmin puutarhan kauniista kesäkukka- ja perenna-alueista sekä pelargoni-istutuksista ja upeasta kivipuutarhasta. Tähän postaukseen keräsin kuvia Lundin mahtavista perennaistutuksista. Tervetuloa jatkamaan kuvakierrosta Lundin kasvitieteellisen puutarhan ihanissa maisemissa!

Komeat, runsaat istutukset on perustettu puupölleillä reunustettuihin kohopenkkeihin. Erikoisena yksityiskohtana seinämistä työntyy esiin siellä täällä pöllinpäitä, joista osa on niin matalalla, että niille voi vaikka istahtaa. Mutkitteleva käytävä on piilotettu rehevien istutusalueiden keskelle. Istutusten toiselta puolelta hiekkakäytävältä katsottuna ei arvaisi kasvien takana olevan tällainen ihana piilopaikka. Käytävä on kaivettu matalammalle tasolle, toisella puolella istutukset ovat maan tasalla.

Puuseinämän reuna polveilee eri korkuisena, mikä tuo kivaa vaihtelua ilmeeseen. Matalat maanpeitekasvit rönryilevät reunuksen päälle. Kulmissa on pienet penkintapaiset.

Koska käytävä mutkittelee istutusalueen halki, on jännittävää nähdä, mitä kulman takaa löytyy. Kuvan oikeassa reunassa pilkottaa näköjään pelastusrengas, joka on kasvien takana olevan puutarhalammen luona.

Toinen "sisäänkäynti" yllä olevalle alueelle. Käytävä lähtee vähitellen lasketumaan ympäröivää puutarhaa alemmalle tasolle.

Korkeita perennoja kasvaa isoina ryppäinä samassa kasviryhmässä pensaiden ja puiden kanssa. Taustalla Gamla Botaniska Museet.

Puutarhassa on paljon hiekkakäytäviä, joiden reunoilla polveilevat perenna-alueet. Tässä mm. jättipoimulehteä, virginiantädykettä ja komeamaksaruohoa.

Samaa aluetta toisesta suunnasta.

Tässäkin kasvaa jättipoimulehteä ja komeamaksaruohoa. Lisäksi alueella on mm. kurjenpolvea ja purppurapunalatvaa. Taustalla yksi pitkistä daaliapenkeistä.

Mm. komeamaksaruohoa, sinipallo-ohdaketta, syyshohdekukkaa ja kuunliljoja.

Kuunliljoja, syyshohdekukkaa, purppurapunalatvaa, jättipoimulehteä. Istutusalueen ja nurmikon raja on todella siisti.

Perennojen korkeus vaihtelee aaltoillen. Näissä istutusryhmissä eivät välttämättä ole matalimmat edessä ja korkeimmat takana, vaan jopa mahtipontista purppurapunalatvaa kasvaa aivan etureunassa. Osa kasveista kasvaa koko penkin leveydeltä, mutta paikoitellen etualalla kasvaa matalaa maanpeiteperennaa ja taustalla kookkaampia kasveja.

Metsäpuutarhamaisemaa. Vasemmalla etualalla esikot viihtyvät kivenkoloissa.

Metsäpuutarhan lähellä myös perennaistutukset ovat erityisen reheviä ja laajoja pinta-alaltaan. Erilaiset koristeheinät, iirikset ja rantakukka luovat alueelle melko luonnollisen kosteikon tuntua. Vasemmalla kookas alppiruusu, joka on varmasti erityisen komea kukkiessaan.

Tällä alueella joukossa on myös hyötykasveja, mm. ruohosipuli kasvaa etualalla.

Seuraavalla kuvakierroksella Lundin kasvitieteellisessä puutarhassa käydään kurkkaamassa vielä daalioita ja eksoottisten kasvien aluetta.

 Tunnelmallista viikonloppua ja hyvää pyhäinpäivää!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...