lauantai 23. maaliskuuta 2019

Puutarhavierailulla: Jardín Botánico Molino de Inca, Torremolinos, Espanja, osa 3/4

Kahtena edellisenä lauantaina olen postannut Jardín Botánico Molino de Incan japanilaisesta puutarhasta, johon ihastuin ikihyviksi. Japanilainen puutarha on kuitenkin vain yksi osa-alue tuossa upeassa kokonaisuudessa, joten nyt on vuoro siirtyä eteenpäin. Tervetuloa jatkamaan kanssani kuvakierrosta tässä ihanassa kasvitieteellisessä puutarhassa!<3

Puutarha oli helmikuussa vasta puhkeamassa kevääseen. Taustalla olevalta katetulta istuskelupaikalta avautuvat kauniit näkymät puutarhaan.

Näyttäviä muotoonleikattuja puita ja pensaita löytyy myös täältä, vaikkakin japanilaisessa puutarhassa niitä oli suhteellisesti vielä enemmän.

Puutarhataiteena toimivat suuret betonikartiot. Kaarevia muotoja on puutarhassa käytetty paljon.

Kasvitieteellinen puutarha on rinteessä, ja kävelyväyliä reunustavat vettä solisevat "rännit" ja pienet purot. Vesi virtaa läpi puutarhan alempana sijaitseviin vesiaiheisiin.

Puiden ja pensaiden eriväriset lehdet tekevät maisemasta kiinnostavan. Tässäkin näkyy kävelypolkua reunustamassa pikkupuro. Oikeassa reunassa bonsai-tyylinen ruukkuistutus on nostettu kannon nokkaan.

Yksi puutarhan lukuisista vesiaiheista on keskellä pyöreää aukiota, johon kuljetaan köynnöskaarien läpi. Kesällä köynnösten ollessa kukassa näky on varmasti vielä upeampi.

Muutamia kukkiviakin kasveja löytyi jo helmikuussa. Tämän köynnöksen makea tuoksu levisi ihanasti ympäristöön.



Puutarhasta löytyy monia viihtyisiä levähdyspaikkoja.

Erilaiset vihreän sävyt ja punertavalehtiset pensaat tulevat tässä kivasti esille. Muotoonleikatut pensaat tekevät kokonaisuudesta huolitellun näköisen.

Orvokkiruukut ja ylätasolta roikkuvat kukkivat köynnökset koristavat matalahkoa muuria.

Ensi viikolla palaan tämän puutarhan maisemiin vielä viimeisen kerran. Silloin luvassa on mm. lisää vesiaiheita ja erilaisia ratkaisuja luonnonkivien hyödyntämiseen.

 Ihanaa viikonloppua!

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kevättä keittiössä

Maaliskuu on jo yli puolenvälin, ja vaikka ulkona onkin vielä kymmeniä senttimetrejä lunta, meillä sisällä on täysi kevät. Ikkunoiden edustat täyttyvät taimista ja osa esikasvatettavista paistattelee pienoiskasvihuoneiden hyllyillä kasvivalojen alla. Persikkapuu kypsyttää edelleen hedelmäänsä ja talvettamani ananaskirsikat tuuheutuvat silmissä. Tämän kaiken innostamana ajattelin piristää keittiömmekin ilmettä iloisen räiskyvin kevätvärein. 

Samat värit toistuvat esikoissa, lasten ohrakylvösten astioissa ja pienten suklaamunien kääreissä, jolloin kokonaisuus ei ole värikkyydestä huolimatta levoton.

Harvoin käytän näin paljon kirkkaita värejä ainakaan samalla kertaa, ja tällä hetkellä keittiön pöytämme onkin kotimme iloinen väriläiskä.

Tämän esikon kukat ovat kauniin kaksiväriset.

Tummaa pöytää vasten värit korostuvat kivasti.

Vaikka keltainen ei lempiväreihini lukeudukaan, keväisin se silti miellyttää silmää.

Iloista päivää!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Vastustamattomat siemenet

Vakaasti olin päättänyt, etten tänä keväänä osta siemeniä (ellei jotain aivan vastustamatonta tule vastaan). Hyvin olin tähän asti onnistunutkin pitäytymään päätöksessäni, vaikka olinkin käynyt muutaman kerran siemenhyllyjä vilkaisemassa. Viikonloppuna kävimme kuitenkin toisella paikkakunnalla, ja huomasimme suuren puutarhamyymälän, jonka valikoimat piti tietenkin käydä katsomassa. Ja siihen kaatui päätökseni siemenien suhteen!:D Myymälässä oli nimittäin sellaisia aarteita, etten yksinkertaisesti voinut jättää niitä ostamatta. 



Mustajuuren kasvattamisesta olen haaveillut jo parin vuoden ajan, joten pakkohan sen siemeniä oli ostaa, kun kerrankin niitä kaupasta löysin. Karhunlaukan sipuleita istutin muutama kesä sitten, mutta kasvi näyttää hävinneen puutarhastamme. Sitä kuitenkin ehdottomasti haluaisin metsäpuutarhaamme, jossa aion kokeilla sitä nyt toiseen kohtaan. Niinpä senkin siemeniä oli napattava mukaan. Samalla tavalla goji-marja ja pinaattikiinankaali ovat olleet toivelistallani jo jonkin aikaa. Ainoa täysin heräteostos oli japaninotakilokki, joka oli niin hauskan kuuloinen uusi tuttavuus, että ajattelin sitäkin kokeilla. 

Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että kun muutaman pussillisen intouduin siemeniä ostamaan, päädyin myöhemmin vielä täydentämään siemenvarastojani kurkun, kurpitsoiden ja herneen suhteen. Näistä patty pan -kurpitsa 'Sunburst' F1 on viime kesänä erinomaiseksi toteamani lajike, jonka siemeniä täytyy pitää varastossa jatkossakin. Muut ostokset olivat uusia lajikkeita, joista toivon perheellemme löytyvän jonkin uuden suosikin kasvatettavaksi tulevinakin kesinä.

Tässä vielä ostokseni:
- goji-marja l. pukinpensas
- karhunlaukka
- pinaattikiinankaali 'Summer Breeze' F1
- japaninotakilokki
- mustajuuri 'Lange Jan'
- patty pan -kurpitsa 'Sunburst' F1
- kurpitsa 'Big Max'
- kesäkurpitsa 'Diamant' F1
- kurkku 'Delikatess'
- palkoherne 'Kleine Rheinländerin'

Onko sinulla kokemuksia goji-marjan, karhunlaukan, japaninotakilokin tai mustajuuren kasvattamisesta? Otan mielelläni vinkkejä vastaan!:)

Kivaa keskiviikkoa!

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Siemenestä kasvatetut granaattiomenat ja sitrushedelmäpuut

Reilu vuosi sitten joulukuussa kylvin kaupan hedelmätiskiltä ostamani granaattiomenan siemeniä ja postailin viime vuonna muutamaan kertaan niin niiden kuin muidenkin eksoottisten kasvien kasvun etenemisestä. Nyt onkin taas aika kurkata, mitä kasveille kuuluu.

Satsumat, sitruunat ja klementiinit ovat koko talven kasvaneet kasvivalon alla hitaasti, mutta varmasti. Yksi klementiini tosin sai jostain syystä lehtiinsä kellertäviä laikkuja, liekö syynä ollut jonkin ravintoaineen puute. Olin kyllä yrittänyt tunnollisesti huolehtia lannoituksesta ja hoitaa sitä samalla tavalla kuin muitakin. Vaihdoin helmikuussa lannoitteen toisenmerkkiseen, ja nyt laikut ovat alkaneet hitaasti vihertymään uudelleen.

Taustalla granaattiomenat, edessä vasemmalla klementiini, keskellä sitruuna ja oikealla satsuma.

Granaattiomenantaimet  sen sijaan pudottivat vihreät lehtensä vähitellen marraskuun lopusta alkaen. Luulin niiden jo kuolleen ja jossain vaiheessa aloin harkita, pitäisikö minun heittää menemään mokomat ruukuista sojottavat pelkät rangat. Onneksi en kuitenkaan heittänyt! Nimittäin helmi-maaliskuun vaihteessa niihin puhkesivat uudet lehdet ja niiden kasvukin kiihtyi. Jostain syystä  minulle ei lainkaan tullut mieleen, että ne saattaisivatkin pudottaa lehtensä talveksi. :D No, nytpä tiedän tämänkin ja ensi talvena en murehdi lehdettömiä granaattiomenoita.:)

Kylvin viime talvena myös traakkipuita ja palmuja, ja palaan niiden kuulumisiin lähiaikoina.

Hyvää uutta viikkoa!

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Puutarhavierailulla: Jardín Botánico Molino de Inca, Torremolinos, Espanja, osa 2/4

Postasin viikko sitten kuvia Jardín Botánico Molino de Incan japanilaisesta puutarhasta, ja nyt kuvakierros siellä jatkuu. Jo tuolloin mainitsin, kuinka erityinen tunnelma kyseisessä puutarhassa on, ja tuon tunnelman merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Paikka on yksinkertaisesti ihana!

Erilaiset lehtimuodot pääsevät hyvin esille ja tuovat mieleenkiintoista vaihtelua näkymään. Kiemurteleva polku kutsuu kurkistamaan katveen taa. Penkit sopivat hyvin puutarhan tyyliin.

Kauniisti viimeisteltyä muotopuutarhaa

Puutarhassa avautuu toinen toistaan kauniimpia näkymiä.

Japanilainen puutarha rajautuu yhdestä reunastaan rinteeseen, jonne vie pikkuinen kivipolku. Polun päässä on viihtyisä näköalapaikka yli koko alueen.

Myös kantopuutarha-tyyppisiä yksityiskohtia löytyy istutusten seasta. Saniainen kasvaa hauskasti kannon keskeltä.

Kappale puunrunkoa voi toimia myös "ruukkuna".

Mm. maksaruohoa kasvaa pitkähkön rungon sisällä rajaamassa istutusaluetta ja kivettyä polkua toisistaan.

Sopiviin kohtiin asetetut lyhdyt kruunaavat kokonaisuuden.

Iloa ja aurinkoa viikonloppuusi!

torstai 14. maaliskuuta 2019

Kirjaesittely: Heinäopas, Koristeheinien käyttö viheralueilla

Minulla on koristeheiniä puutarhassa vielä kovin vähän, yhteensä kuutta lajia, mutta haluaisin käyttää niitä istutuksissa paljon enemmän. Jotenkin olen kuitenkin kokenut sopivien heinälajikkeiden valinnan haasteellisempana kuin esimerkiksi perennojen. Toisaalta myös heinien talvehtiminen mietityttää. Sainkin Viherympäristöliitto ry:ltä esiteltäväksi erittäin mielenkiintoisen teoksen, Heinäopas, Koristeheinien käyttö viheralueilla (Katja Orrainen, 2015, Viherympäristöliitto ry, 160 sivua), jonka myötä olen päässyt perehtymään koristeheinien ihmeelliseen maailmaan. Kirjaa voi halutessaan tilata Viherympäristöliitto ry:n verkkokaupan sivuilta.



Kirjan ensimmäisessä luvussa käydään lyhyesti läpi koristeheinien käytön hyötyjä ja haasteita, jonka jälkeen käsitellään koristeheinien luokittelua, rakennetta ja kasvutapaa, allergisoivuutta sekä muotoa ja luonnetta mm. värityksen, liikkeen ja tuntoaistimusten osalta. Lisäksi esitellään koristeheinien mahdollisuuksia ja haasteita eri vuodenaikoina havainnollisten, samasta istutusalueesta eri vuodenaikoina otettujen esimerkkikuvien avulla. Kirjasta löytyy listaus myös hyviksi talventörröttäjiksi sopivista heinistä.

Seuraava luku keskittyy koristeheinien käyttöön yhdessä muiden kasvien kanssa. Ohjeita annetaan istutuksen rakenteen ja kasvien yhdistelyn osalta. Sopivia kumppaneita koristeheinille esitetään niin kukkasipulien, perennoiden, puiden kuin pensaidenkin joukosta.

Kirjassa on kerätty tärkeimpiä tietoja kivasti tiivistelmälaatikoihin. Tässä on esimerkkinä listaus heinien kaveriksi erityisen hyvin sopivista pensaista.

Seuraavaksi kirjassa käsitellään kasvupaikan ja kasvualusta merkitystä ja annetaan vinkkejä niin liiallisen märkyyden torjumiseen, juurimaton käyttöön kuin oikeanlaisen ksvualustan valintaan. Tämän jälkeen kirja kertoo kattavasti koristeheinien istuttamisesta ja hoidosta aina kasvualustan muotoilusta kasteluun, leikkaamiseen ja heinien erilaisiin lisäystapoihin saakka. 

Kirjasta löytyy havainnollisia kuvasarjoja, jotka helpottavat monivaiheisen tehtävän hahmottamista.

Suuri osa kirjasta koostuu kymmenien, viheralueille suositeltavien koristeheinien esittelyistä kuvineen. Esittelyt on jaettu kolmeen eri kategoriaan: puisto- ja piha-alueille sopiviin lajeihin, taajama-alueiden vesi- ja hulevesiaiheiden lajeihin ja luonnonmukaisten alueiden lajeihin. Kustakin heinästä kerrotaan lyhyesti tärkeimmät tiedot, mm. ominaisuudet, kasvupaikkavaatimukset ja hoitovinkit.

Koristeheinien lajikohtaiset esittelyt helpottavat kuhunkin paikkaan sopivimman heinän valintaa.

Suositeltavien lajien jälkeen on listattu vältettävät ja tarkkaan harkittavat heinälajit. Lisäksi kirjassa on esitelty kuvien ja tärkeimpien tietojen kera lähes neljäkymmentä uutta, kokeilemisen arvoista lajia, joista kokemukset ovat vasta karttumassa. Lyhyt luku on myös astioihin, kansirakenteisiin ja kausikasvi-istutuksiin sopiville lajeille.

Kirjan viimeisessä luvussa käydään vielä esimerkkien avulla läpi koristeheinien käyttöä Suomessa ja ulkomailla. Tässä yhteydessä on esitelty ympäri maailmaa viheralueita, puistoja ja puutarhoja ja niiden istutuksissa käytettyjä heiniä. Lukuisat kauniit ja monipuoliset kuvat istutuksista tarjoavat ideoita kotipuutarhurillekin. Osasta kohteita on listattu käytetyt koristeheinälajit ja -lajikkeet.

Koristeheiniä voi hyödyntää istutuksissa todella monipuolisesti.

Yhden puutarhan osalta kirjasta löytyy myös istutusaluekartta.

Kirjan lopuksi esitellään vielä muutamia kirjasuosituksia, joista voi etsiä vielä lisätietoa. Lisäksi lopussa on taulukot, joihin on tiivistetty perustiedot eri koristeheinälajeista.

Lajitaulukoista on nopea ja näppärä tarkistaa kunkin lajin tärkeimmät ominaisuudet ja vaatimukset.

Onko sinulla koristeheiniä puutarhassasi? Mikä on lempilajikkeesi?

Keväistä loppuviikkoa!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Testissä kylvösetti lapsille

Vanhin lapsemme sai joululahjaksi lapsille tarkoitetun kylvösetin ja nyt kevään myötä setti pääsikin käyttöön ensimmäisen kerran. Pakkaukseen kuuluu kaksi pientä, itse koottavaa ruukkua, pari turvebrikettiä, pieni lusikka, valkoapilan ja rairuohon siemeniä sekä pipetti kastelua varten. 



Ensimmäinen vaihe oli ruukkujen kokoaminen, mikä oli 6-vuotiaamme mielestä todella hauskaa. Setissä on mukana tarroja, joilla ruukkujen ilmettä saa yksilöityä ja vaihdettua, ja myös tämä oli lapselle mieleen. Seuraavaksi turvebrikettejä liotettiin vesitilkassa, kunnes ne olivat turvonneet. Tämän jälkeen lapsi pääsi täyttämään ruukut ja lopulta kylvämään siemenet. 



Kastelua varten paketissa oli pieni pipetti, jonka avulla kastelu oli kuitenkin hankalaa ja hidasta. Niinpä ensimmäisen pipetin käyttökerran jälkeen lapsi siirtyi kastelemaan ruukkuja ihan suihkupullolla ja pienellä kastelukannulla. Lisäksi itsekootut ruukut eivät tietenkään ole vesitiiviitä, vaan vesi pääsee tihkumaan saumoista. Tätä emme aluksi tulleet ajatelleeksi eikä siitä mainittu pakkauksessakaan, joten ensimmäisen sotkun jälkeen siirsimme ruukut aluslautaselle. Toisaalta ainakaan ylikastelun vaaraa näilla ruukuilla ei ole. Siementen itävyyteen olimme kuitenkin pettyneitä. Yleensä rairuoho itää todella hyvin, mutta nyt tuloksena oli vain muutama yksittäinen korsi ja apila jäi vähintäänkin yhtä harvaksi.



Kaiken kaikkiaan setti on sinällään hauska ja lasta kasvien kasvatuksen saloihin kannustava pakkaus. Täysin vakuuttunut en kuitenkaan siitä ole, ja jatkossa lapset saavat kasvattaa kasvejaan samoilla välineillä ja siemenillä kuin minä itsekin. Ruukut kuitenkin olivat lasten mieleen, joten ehkäpä ne nähdään lasten huoneissa jatkossakin.

Kivaa keskiviikkoa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...