Kutsu bloggaajatapaamiseen

Minusta olisi tosi mukava tavata teitä muita bloggaajia useamminkin kuin ainoastaan keväisin järjestettävässä puutarhabloggaajatapaamisessa. Nyt kesän puutarhakiireiden hellitettyä voisikin olla sopiva ajankohta taas nähdä ja vaihtaa kuulumisia!:)

Tiedän, että pitkät etäisyydet luovat oman haasteensa tapaamisten järjestämiseen, ja niin varmasti valitettavasti on nytkin. Kun keväinen tapaaminen on pääkaupunkiseudulla, voisi tämä olla nyt pohjoisemmassa. Olen jutellut aiheesta muutamien bloggaajien kanssa, ja kiinnostusta tapaamiseen tuntuu olevan ilahduttavan paljon.

Siispä, jos kirjoitat sellaista blogia, joka ainakin osan vuodesta käsittelee myös puutarhaan liittyviä aiheita, haluaisin kutsua sinut bloggaajatapaamiseen Kuopioon. Alustavasti suunnitelmissa olisi, että tapaaminen olisi marras-joulukuussa jonakin lauantaina ja sisältäisi aluksi mukavaa yhteistä tekemistä, kuten esimerkiksi pienen pikakurssin jouluisten kukka-asetelmien tekoon tms., ja sen jälkeen ruokailun ja yleistä seurustelua. Jos kiinnostuit asiasta, laitathan minulle sähköpostia osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com 23.10. mennessä, niin lähetän sinulle aiheesta lisää tietoa. Mainitsethan viestissäsi myös, mitä blogia kirjoitat. Nyt vain rohkeasti mukaan viettämään kivaa yhteistä päivää!:)

Runsasta osallistujamäärää toivoen 

Tiiu

Syksyn kukkasipulit

Tänä vuonna minulla oli kukkasipulien hankinnassa vähän erilainen strategia kuin aiemmin. Määrällisesti niitä kertyi suurin piirtein saman verran kuin ennenkin, n. 20kg, mutta tällä kertaa ostin melkeinpä vain tulppaaneja, ja niitäkin ainoastaan muutamaa eri lajiketta. Helmililjoja, idänsinililjoja ja laukkojakin lisään tänä vuonna, mutta nyt ainoastaan siemenistä, joita olen sirotellut ympäri puutarhaa. 

Kukkasipulit istutin syys-lokakuun vaihteessa ennen pakkasöitä. Nyt lähiajoille on yllättäen luvattu todella lämmintä, joten toivon mukaan sipulit eivät innostu itämään jo syksyllä. Tällaisia kaunottaria puutarhassamme toivottavasti ensi kesänä kukkii runsain mitoin:

Näitä löytyy ensi kesänä Liljarinteestä: Darwin-tulppaanit 'Salmon van Eijk', 'Mystic van Eijk', 'Van Eijk', tulppaanit 'Carnaval de Rio', 'Purple Prince' ja 'Playgirl' sekä narsissi 'Thalia'.

Porraspenkki täyttyy ensi kesänä Triump-tulppaaneista ja Kohopenkki Darwin-tulppaaneista. Hollanninkurjenmiekkoja istutin muutaman pussillisen Angervorinteeseen.

Onko sinulla jo syksyn kukkasipulit hankittuna tai kenties jo istutettunakin? Mitä sipuleita ostit/aiot ostaa?

Aurinkoista viikkoa!

Tietopaketti mehiläistarhauksesta

Meille tuli puutarhaan ensimmäiset mehiläispesät tänä kesänä, kuten aiemmin kerroinkin. Lupasin silloin kertoa syksyn kuluessa mehiläistarhauksesta tarkemmin, ja vastata esittämiinne kysymyksiin. Tässäpä nyt tiivistetysti tietoa mehiläisiin ja niiden tarhaukseen liittyen. Kiitos vielä kaikille kysymyksistä! Niitä tuli mukavasti, ja aihe vaikuttaa kiinnostavan monia. :)

Yhdessä mehiläispesässä on yleensä kymmeniätuhansia mehiläisiä, joista yksi on munimisesta vastaava kuningatar. Muillakin mehiläisillä on kullakin oma tehtävänsä, esimerkiksi osa vartioi pesää, osa hoitaa toukkia ja toiset keräävät mettä ja siitepölyä. Mehiläispesiä voi yhdessä paikassa olla jopa 15 aivan vierivieressä, jos vain mesikasveja riittää alueella. Seuraavat pesät voi laittaa tästä noin 2-3 kilometrin etäisyydelle. Meillä puutarhassa on vierekkäin kaksi pesää ja niiden ympäristöstä on lapsilta rauhoitettua aluetta n. 5 metrin säteellä.  Pesien luona mehiläisillä käy kuhina, mutta muualla puutarhassa näkyi kesällä vain yksittäisiä yksilöitä, sen verran laajalle alueelle ne hajaantuvat. Mehiläiset keräävät mettä noin kahden kilometrin etäisyydeltä pesästä. Niiden suosiossa olevia luonnonkasveja ovat mm. maitohorsma, vadelma, pajut ja apila.

Kaksi pesää mahtuu vierekkäin esim. yhden kuormalavan päälle.

Keväällä säiden lämmettyä talvimehiläiset lentävät puhdistuslentonsa eli käyvät ulostamassa talven jäljiltä. Kun pesän lämpötila nousee, käynnistyy muniminen ja lopulta kuoriutuvat kevään työläiset, jotka ensin hoitavat toukkia ja pesää ja myöhemmin lähtevät meden ja siitepölyn keräyshommiin.

Kesällä mehiläispesillä on hyvä käydä viikon tai parin välein tarkistamassa tilannetta. On tärkeää tarkkailla, että pesässä on keväästä alkaen koko kesän ajan munintaa, koska muutoin pesästä todennäköisesti puuttuu kuningatar. Parveilun riski on suurin juhannuksen aikoihin, ennen meden ja siitepölyn pääsatoa. Tuolloin osa yhdyskunnasta saattaa lähteä etsimään uutta pesää ja löytyä sitten esimerkiksi savupiipusta tai puun oksalta. Parveilua voi ehkäistä tarkistamalla kennoista, ettei pesään ole syntymässä toista kuningatarta, sillä tällöin vanha kuningatar yleensä lähtee ja vie mukanaan osan pesästä. Toisaalta myös luontaista emonvaihtoa tapahtuu, joten on tärkeää tunnistaa, onko kyse emon vaihtamisesta vai parveilutarpeesta. Parveilun uhkan ollessa kyseessä voidaan pesästä tuhota kuningatarkennoja. Hallitsematonta parveilua voi myös ehkäistä keinotekoisella parveilutuksella, jolloin vanha kuningatar ja osa pesästä siirretään uuteen pesään ja loput pesän mehiläisistä jäävät hoitamaan syntyvää, uutta kuningatarta. Tällöin saadaan kaksi pesää, jotka kuitenkin ovat heikompia kuin yksi alkuperäinen.

Lisäksi kesällä tarkkaillaan kennostoissa jäljellä olevaa tilaa. Tilaa täytyy olla meden ja siitepölyn keräämistä varten, mutta sitä ei saa olla liikaakaan. Liian ahtaissa tiloissa parveilun riski lisääntyy. Toisaalta, jos tilaa on liikaa, voi kylmänä kesänä pesän lämmön ylläpitäminen olla mehiläisille haasteellista. Pesälaatikoita lisätään tarpeen mukaan päällekkäin. Laatikoita kertyy kesän aikana yhteen pesään päällekkäin yleensä useita riippuen pesän vahvuudesta ja mesi- ja siitepölysadosta.

 Yhdessä laatikossa on kymmenen kehää, joihin kuningatar munii ja työläiset keräävät mettä valmistaakseen siitä hunajaa. Laatikoita lisätään pesään tarpeen mukaan päällekkäin.

Sadonkorjuun aika on loppukesällä. Tuolloin pesistä kerätään hunajaa sisältävät kehät linkousta varten. Valmiit hunajakennostot mehiläiset ovat peittäneet mehiläisvahalla. Hunajan sadonkorjuun yhteydessä pesistä poistetaan kesän aikana lisätyt laatikot, jolloin talvea ajatellen yhteen pesään jää yhdestä kahteen laatikkoa. Me toimitamme valmiit kehät lingottavaksi läheiselle hunaja-alan yritykselle. Kehät voi myös lingota itse, jos hankkii siihen tarvittavat tilat ja välineet. Yksi pesä tuottaa hunajaa kesän aikana keskimäärin n. 30-40kg, mutta parhaimmissa paikoissa voi olla jopa 100 kg:n pesiä. Hunajan lisäksi mehiläiset tarjoavat toki suuren hyödyn pölyttäjinä niin puutarhan hyötykasveille kuin luonnonkasveillekin.

 Puiseen kehään on keskelle kiinnitetty mehiläisvahalevy, johon mehiläiset muodostavat ensin kuppirakennetta munimista ja hunajan varastoimista varten. Kuvassa vasemmalla valkeat alueet ovat valmista, peitettyä hunajakennoa, muualla hunajankeruu on vielä kesken.

Valmis kehä, jossa vaaleat alueet ovat mehiläisvahalla peitettyä hunajakennorakennetta. Edessä vielä peittämätöntä kennoa.

Peittämättömissä kennoissa näkyy hunajaa.

Valmista, lingottua hunajaa

Kun pesistä on kerätty hunajat, täytyy tilalle laittaa sokerilientä, jonka turvin yhdyskunnat selviävät talven yli. Kyseessä on siis vaihtokauppa, jonka ansiosta mehiläiset eivät kärsi hunajankeruusta. Sokeriliemi laitetaan pesiin erillisissä syöttökaukaloissa, joista mehiläiset keräävät sen talteen ja varastoivat kennostoihinsa. Yhteen pesään tarvitaan sokerilientä n. 30 litraa/talvi.

Sokeriliemi on kätevä kuljettaa pesille muovikanistereissa.

Säiden viilennyttyä mehiläiset vetäytyvät pesäänsä ja muodostavat vähitellen talvipallon, jossa talvimehiläiset tuottavat lämpöä pesään räpyttämällä siipiään. Tämä on talvimehiläisten ainoa tehtävä. Talvipakkasillakin pesän sisälämpötila on tämän ansiosta noin 34 astetta, joka mahdollistaa kuningattaren selviytymisen talven yli. Keväällä muninnan käynnistyttyä lämpö on tärkeää myös munien kehittymiselle ja toukkien kuoriutumiselle. Keväällä täytettyään tehtävänsä talvimehiläiset kuolevat, ja kuoriutuneet mehiläiset aloittavat jälleen vartioinnin, toukkien hoidon ja meden keräämisen.

Mehiläisten tärkeimpiä tauteja ja tuholaisia ovat mm. esikotelomätä, varroapunkit ja erilaiset virustaudit, joiden torjunnasta tarhaajan täytyy huolehtia. Myös karhut voivat vierailla mehiläistarhoilla aiheuttamassa tuhoa.

Kevättä odotellessa...

Edelleen otan mielelläni kysymyksiä vastaan, ja tarvittaessa teen niihin pohjautuen vielä toisen vastaavanlaisen postauksen.:)

Kaunista, värikästä viikonloppua!

Vähän erilaisen sadon korjuuta

Tähän aikaan vuodesta puutarhan sadosta suurin osa on jo korjattu. Kukkien siemeniä voi vielä napata talteen, ja ainakin itselläni on osa juureksista vielä maassa. Tämä on kuitenkin hyvää aikaa kerätä puutarhasta myös vähän erilaista satoa loppusyksyn ja talven varalle.

Meillä askarrellaan paljon, ja näin syksyisin keräämme puutarhasta usein esimerkiksi kauniita ruskan värjäämiä lehtiä, pieniä kiviä, käpyjä, kasvien koristeellisia siemenkotia, sammalta jne. syksyn ja talven näpertelyjä varten. Materiaalin keräämisessä omasta pihasta on oikeastaan vain mielikuvitus rajana, luonnossa liikkuessa täytyy sen sijaan muistaa jokamiehenoikeudet.

Tällä kertaa pihalta mukaan tarttui mm. pioniunikon siemenkotia, punavärimintun kuivuneita kukintoja, tarhaneidon siemenkotia ja persikkapuun sekä pihlajan räiskyvän värisiä lehtiä...

... sekä sileitä, harmaita kiviä, käpyjä ja ruusunmarjoja. Näistä paria jälkimmäistä aion käyttää jälleen ainakin avattavien, läpinäkyvien joulupallojen sisällä koristeena. Niiden seuraksi napsin myöhemmin vielä kääpiövuorimännyistä lyhyitä neulastupsuja.

Esimerkiksi tarhaneidon koristeelliset siemenkodat sopivat niin kuivakukka-asetelmiin kuin kransseihinkin.

 Keräätkö sinä luonnosta askartelumateriaaleja? Jos keräät, mitä?

Aurinkoista keskiviikkoa!

Syksyinen puutarhakierros

Syksyllä puutarhan ilme muuttuu nopeasti, ja jo parin päivän aikana puutarha on saattanut muuttua ihan toisennäköiseksi. Meillä on nyt parin viikon aikana ollut jo useita pakkasöitä, kylmimmillään -6 astetta, mikä on jättänyt jälkensä kasveihin. Esimerkiksi katvio, isoinkarvillea ja syyskimikki 'Brunette' ovat jo lakastumassa. Kuitenkin sitkeimmät kasvit kukkivat yhä, pakkasöistä ja hallasta huolimatta. Viime perjantaina meillä satoi itse asiassa myös tämän syksyn ensimmäinen, ohut lumipeite, joka tosin suli päivän aikana vähitellen pois. Kävin lauantaina kiertelemässä kameran kanssa puutarhassa ja kuvaamassa tämän hetken tunnelmia. Tervetuloa mukaani syksyiselle puutarhakierrokselle!:)

Syksyn matalalta tulevat auringonsäteet valaisevat pihaa kauniisti. Porraspenkissä talveen valmistautuvat mm. myskimalva 'Rosea', kultahelokki, syyshortensia 'Grandiflora' ja keltamaljakataja 'Lime Glow'.

Kohopenkissä hopeatäpläpeippi 'Beacon Silver' kukkii sinnikkäästi pakkasista huolimatta.

Purppuraheisiangervo 'Lady In Red' ja viiruhelpi tuovat kontrastia Kivikaaren luona. Taustalla vasemmalla heisiangervo 'Amber Jubilee' kupariin vivahtavine lehtineen.

Kirsikkasorvarinpensaassa loistavat jälleen kirkkaanväriset siemenkodat.

Mantsuriankärhön koristeelliset siemenhahtuvat heiluvat kevyessäkin tuulenvireessä.

Nuotiopaikalta Ruusuryhmän ja Keltaisen pisteen yli Sydänpolulle päin. Kärhöt viheriöivät vielä tukipylväissään.

Loistokärhö 'John Paul II' ei pakkasista ja lumesta hätkähtänyt, vaan avaa yhä uusia nuppuja.

Myös terassilla amppelissa petuniat ja kiinanasterit ovat vielä voimissaan. Nämä ovat olleet ulkona suojaamattomina pakkasyötkin.

Kiinanasteri

 
Yllä olevat kuvat ovat siis lauantailta. Tässä vielä muutama kuva perjantai-iltapäivältä, jolloin näkymä oli aivan toinen.

Lunta oli perjantaina takapihan nurmi valkoisenaan, mutta töistä kotiin tultuani ja kameran kanssa pihalle päästyäni niistä suurin osa oli jo ehtinyt sulaa.

Kivikkokasvialueella mm. lusikkamaksaruoho 'Cape Blanco' on jäänyt lähes kokonaan lumen alle. Vasemmalla euroopanalppitähti.

Onko teilläpäin ollut jo pakkasia tai maa valkeana?

Raikasta uutta viikkoa!

Esittelyssä Liljarinne

Kuluneen kesän yksi suuritöisimmistä projekteistamme terassin lisäksi on ollut uusi istutusalueemme, Liljarinne. Alue on n. 15 x 2 metrin kokoinen, puolikaaren muotoinen rinne, joka reunustaa nuotiopaikkaa talon puolelta. Liljarinne päättyy kummastakin päästään köynnösruusujen ja kärhöjen verhoamaan puutarhaporttiin. Näiden porttien toisella puolella on Porraspenkin lähellä Angervo- ja Kaaripenkin puolella Pionirinne. Kun tähän kaarevaan kokonaisuuteen liittää vielä nuotiopaikkaa metsäpuutarhan puolelta rajaavan Herukkakaaren, tuloksena on lähes ympyränmuotoinen, kasvien muodostama kehä nuotiopaikan ympärillä.

Värililja 'Patricia's Pride' on yksi Liljarinteen pääkasveista kymmenien kukkasipulien ja sivusipulien voimin.

1.5 vuotta vanhasta ilmakuvasta hahmottaa nyt valmistuneiden istutusalueiden paikat parhaiten. Tässä kuvassa kasvihuonekin on vasta perustustentekovaiheessa.

Liljarinteessä kasvoi jo aiemmin yksittäiskasveina mm. kirsikkasorvarinpensas, japaninmagnolia, pari rungollista syreeniä, kultaherukka ja marjasinikuusama, joista osa näkyy yllä olevassa kuvassakin. Näiden ympärille rakentui lopulta runsaslajinen istutusalue, jossa yhtenäisyyttä kuitenkin luovat violetti-valko-vaaleanpuna-sininen värimaailma ja se, että monia kasveja löytyy istutusalueelta useista eri kohdista. Puuvartisten kasvien ja perennojen lisäksi istutin rinteeseen toistasataa liljaa, joista alue sai nimensäkin.

Istutuslaatikoiden takanurkalta leikkimökille päin. Tarhasarviorvokit kukkivat marjasinikuusaman juurella. Penkin etureunassa vuorottelevat useat karpaattienkellon, patjarikon, kaunokaisen ja matalan värililjan 'Disco' muodostamat alueet.

Sikurin vaaleansiniset kukat loistavat auringossa. Sen edessä karpaattienkelloa ja oikealla puolella etelänruusuruoho. Osittain sikurin taakse jää matala japaninmagnolia, joka kärsi pahoin toissa talvesta, mutta näytti nauttivan kuluneesta kesästä. Sen takana, lasten leikkimökin lähellä penkin etureunan täyttää kuukausimansikka 'Rügen', josta on kiva käydä napsimassa marjoja leikkien lomassa.

Leikkipaikalta kasvihuoneelle päin. Tässä vaiheessa esimerkiksi penkin alaosa toiselle puutarhaportille asti on vielä täysin kesken.

Kuluneena kesänä Liljarinteessä kukki myös runsaasti silkki- ja pioniunikoita ja etureunassa yksivuotista tuoksupielusta. Nyt syksyllä leikkasin unikoista siemenkodat hyvissä ajoin pois, ja istutin tilalle loppukesällä-alkusyksystä hankkimiani perennoja.

Matala värililja 'Disco' sulostuttaa penkin etureunaa monessa kohden, vieressä sinistä karpaattienkelloa.

Palavarakkaus 'Carnea'

Etualalla värililja 'Lollypop' availemassa nuppujaan, keskellä pioni- ja silkkiunikot ja taustalla tummanviolettit salkoruusut, joista vain yksi kukki kuluneena kesänä.

Liljarinteen toisesta päästä puutarhaportin läheltä alkaa rinnettä koko pituudeltaan kiemurrellen halkova polku, Mörköpolku, joka toisaalta helpottaa kitkemis- ym. hoitotöitä, mutta toimii myös lapsille hauskana, korkeiden perennojen keskelle jäävänä leikki- ja piilopaikkana. Polku päättyy pyöreään alueeseen, "mörköjen kotiin", joka on tarkoitus kattaa. Polku on toistaiseksi hiekkapeitteinen, mutta olemme miettineet siihen alustavasti pitkospuutyyppistä ratkaisua.

Kasvit ovat jo paikoillaan, mutta juurimatot ovat vielä siistimättä. Keskellä rinnettä hahmottuu Mörköpolku, jonka kulkureitiltä tosin on vielä kuvanottohetkellä paikoin nurmikko poistamatta.

Liljarinteen alareunassa nuotiopaikan lähellä kasvaa maanpeitekasvina kauniin kirjavalehtinen kameleonttilehti.

Väriminttu 'Blaustrumpf'

Vaaleanpunaiset pioniunikot värittivät rinteen aukkokohtia kuluneena kesänä, kun moni perenna oli minulla vasta esikasvatuksessa tai ostoslistalla.

Tässä vielä Liljarinteen kasvit:
- puistolemmikki (Myosotis sylvatica)
- vuorikaunokki, sin. (Centaurea montana)
- reunusasteri 'Anneke' (Aster dumosus)
- marjasinikuusama (Lonicera caerulea var. kamtschatica)
- tarhasarviorvokki, vaal.kelt. ja viol-kelt. (Viola Cornuta-ryhmä)
- patjarikko (Saxifraga arendsii)
- varsankello (Campanula trachelium)
- karpaattienkello, sin. (Campanula carpatica)
- palavarakkaus 'Carnea', v.pun. (Lychnis chalcedonica)
- isotähtiputki 'Lars', 'Rosensymphonie' ja v.pun. (Astrantia major) 
- lehtoakileija, sini-viol. (Aquilegia vulgaris)
- kaunokainen (Bellis perennis)
- kultaherukka (Ribes aureum)
- mooseksenpalavapensas 'Albiflorus' (Dictamnus albus)
- lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium)
- salkoruusu, tummanviol. (Alcea rosea)
- puistosyreeni 'Tapanin syreeni', rungollinen, ja  'Tammelan kaunotar' rungollinen (Syringa x henryi)
- tähkätädyke 'Rotfuchs' (Veronica spicata)
- idänunikko 'Perry's White' (Papaver orientale)
- kirjolupiini, vaal.lila ja kelta-viol. ( Lupinus x regalis)
- etelänruusuruoho ( Knautia macedonica)
- sinipallo-ohdake ( Echinops bannaticus)
- sikuri (Cichorium intybus)
- kuukausimansikka 'Rügen' ( Fragaria vesca var. semperflorens)
- syysleimu 'Elli', 'Osmo Heikinheimo', 'Junior Dance', 'Spitfire' (Phlox paniculata)
- pisamakello (Campanula punctata)
- köynnösruusu valk. ja v.pun. (Rosa)
- vuorikärhö 'Rubens' (Clematis montana)
- loistokärhö 'Multi Blue', 'Piilu', 'Comtesse de Bouchaud' (Clematis)
- punapajuangervo (Spiraea douglasii)
- mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala)
- kirsikkasorvarinpensas (Euonymus planipes)
- japaninmagnolia (Magnolia kobus)
- kiinanpioni, v.pun ja pun. (Paeonia lactiflora)
- kaukasianmaksaruoho 'Summer Glory' (Sedum spurium)
- väriminttu 'Blaustrumpf' (Monarda hybride)
- peittoruusu 'The Fairy' (Rosa Peittoruusu-ryhmä)
- koristekastikka 'Karl Foerster' (Calamagrostis acutiflora)
- nyppykurjenpolvi (Geranium renardii)
- noropunatähkä 'Floristan Weiss', valk. (Liatris spicata)
- purppurapunalatva 'Phantom' (Eupatorium purpureum)

- kameleonttilehti 'Chameleon' (Houttuynia cordata)
- punakanadanlilja (Lilium canadense var. coccineum)
- värililja 'Lollypop', 'Patricia's Pride', 'Disco', nimettömät valk., pun., v.pun (Lilium)
- lilja LA-hybridi 'Brindisi' (Lilium)

Rentouttavaa viikonloppua!

Syyspuuhia

Viime viikolla aloitin vihdoin syyspuuhat puutarhassa toden teolla. Jotain pientä olin tehnyt jo aiemmin, mutta nyt oli aika ryhtyä kunnolla toimeen, ja hyvä näin huomioiden viikonlopun pakkasyöt.

Viikko sitten kaivoin kesäkukkaistutuksista pelargoniat ja muratit ylös, ruukutin ne ja toin sisälle talvehtimaan. Myös muutaman lumihiutaleen ja 'Night Sky'-petunian otin nyt ihan kokeilumielessä sisälle. En tiedä, voiko petunian talvetus edes onnistua, mutta olenpahan sitten ainakin kokeillut. Tuo lajike on niin erikoisen kaunis, että toivoisin kovasti edes yhden kasvin saavani hengissä talven yli. Muut petuniat kasvatin tänä vuonna siemenestä ja sama on suunnitelmissa ensi vuonnakin.

Petunia 'Night Sky'

Pelargoniat talvehtivat jälleen huoneenlämmössä kasvivalon turvin. Myöhemmin otan niistä vielä pistokkaita, jotta varmasti keväällä taas olisi omia pelakuita hengissä.

Jostakin luin, että lumihiutalekin voisi talvehtia sisällä, joten sitäkin täytyy kokeilla.:)

Yksivuotisista yrteistä basilikat toin jo aiemmin sisälle. Nyt kaivoin rukolat istutuslaatikoista ja toin nekin keittiöön ruukuissa kasvivalojen alle. Monivuotisista yrteistä leikkasin reilut niput kuivatettavaksi, jonka jälkeen otin ne pois ruukkuistutuksista ja laitoin talveksi istutuslaatikkoon. Talvehtineille yrteille aion ensi kesänä tehdä oman istutusalueensa kasvihuoneen läheisyyteen. 

Iisoppi, venäläinen rakuuna ja timjami...

...sekä sitruunamelissa, viherminttu ja mansikkaminttu päätyivät kuivattaviksi.

Istutuslaatikoista olen lähes kaikista korjannut sadon ja möyhinyt kasvinosat mullan sekaan. Yhdessä laatikossa odottavat vielä loput palsternakat nostamista. Osa laatikoista onkin nyt valmiina tulevia syyskylvöjä varten.

Loput tomaatit keräsin kasvihuoneesta sisälle kypsymään muovipusseihin omenoiden kanssa. Tomaattien, kurkkujen ja maissin ruukut jo tyhjensin ja pesin. Chilit ja paprikat toin kuitenkin vielä ruukuissa sisälle kypsyttämään satoaan. Persikka- ja aprikoosipuut ovat nyt vielä kasvihuoneessa ja tuon ne sitten myöhemmin sisätiloihin talvehtimaan, jonka jälkeen tarkoitus olisi vielä pestä kasvihuone läpikotaisin.

Tomaatteja jäi vielä reilusti kypsytettäväksikin asti. Niiden suhteen olemme olleet omavaraisia jo muutaman kuukauden ja vielä on herkkuja luvassa. Viimeiset kasvihuonekurkutkin keräsin pois.

Myös tämän vuoden toivottavasti viimeistä kitkemiskierrosta aloitin viikonloppuna ja samalla istutin kukkasipulit niihin penkkeihin, jotka sain kitkettyä. Osa kukkasipuleista odottaa vielä istutusta, joka jatkuu, kunhan saan loputkin penkit rikkakasveista vapaaksi. 

Tunnustettakoon, että minulla meinasi jo vähän ahdistus alkaa puskea päälle syystöiden kanssa, sillä tuntui, etten ehdi missään vaiheessa paneutua niihin kunnolla. Nyt ne onneksi ovat jo hyvällä mallilla, etenkin jos saisin tällä viikolla loput kukkasipulit maahan ja mies jänissuojaverkot paikoilleen. Oletko sinä jo aloittanut syyspuuhia?

Iloa keskiviikkoosi!