Nyt
kuukauden ensimmäisenä maanantaina jatkuu jälleen omavaraisuusaiheinen yhteispostaussarja, jonka aiheena ovat tällä kertaa puutarhan
marjat ja tälle vuodelle tehtyjen omavaraisuussuunnitelmien eteneminen.
Meillä marjoja kuluu
paljon, ja haluaisimmekin saada niistä kasvatettua mahdollisimman
ison osan itse. Puutarhastamme löytyy perinteisten omiin tarpeisiin
kasvatettavien marjojen, esimerkiksi herukoiden,
karviaisten ja mansikoiden, lisäksi vähän harvemmin kotona viljeltäviä
marjalajeja, kuten mesimarjaa, lakkaa ja karpaloa. Osa marjoista on
selkeästi omilla alueillaan puutarhassa, mutta toisaalta monet kasvavat myös
muiden istutusten ja koristekasvien lomassa.
 |
| Kuukausimansikka 'Rügen' sopii erinomaisesti kukkapenkin reunuskasviksi. Aivan vieressä on lasten leikkipaikka, josta touhujen lomassa on kiva piipahtaa napsimaan mansikoita. |
Mustaherukka 'Mikael',
punaherukka 'Katri' ja valkoherukka 'Valkoinen Hollantilainen' kasvavat nuotiopaikan vieressä
Herukkakaarena, joka toimii samalla matalahkona tilanjakajana
metsäpuutarhaan päin. Lisäksi yksi punaherukka, 'Punahilkka', tuo
rehevyyttä Pionirinteen yläosaan, ja kultaherukka taas Liljarinteen
yläosaan. Kultaherukan marjat tosin eivät mielestäni ole kovin kummoisen
makuisia, mutta nekin meillä tulevat syötyä esimerkiksi muiden marjojen seassa.
 |
| Herukkakaari |
 |
| Kultaherukka on kaunis peittyessään keltaisiin kukkiin ja se tuoksuukin hyvälle. Vaaleanpunaisten tulppaanien ja patjarikon sekä kaunokaisen kanssa se muodostaa mielestäni kivan yhdistelmän. |
Karviaiset 'Hinnonmäen Keltainen' ja 'Lepaan Punainen' olemme
sijoittaneet talon päätyyn lyhyeksi rivistöksi viherherukoiden 'Venny' ja 'Vilma' kanssa. Tällä reunalla isotuomipihlajoista kasvatettuun
pensasaitaan tulee myös runsaasti marjoja vuosittain, ja olen
kerännyt niitäkin, sillä niistä tulee esimerkiksi omenan kaverina hyvää
sosetta ja marjapiirakassakin ne ovat maistuvia toisten marjojen seassa. Itse tykkään syödä niitä ihan sellaisenaankin aamupuuron päällä.
Puutarhamansikat 'Polka' ja 'Bounty' meillä
kasvavat matalissa lavoissa kasvihuoneen läheisyydessä, ja nyt yksi lava pn valmistumassa kasvihuoneen pikkupation kylkeen.
Kuukausimansikkaa 'Rügen' taas löytyy kukkapenkistä reunuskasvina. Viime viikonloppuna istutin myös kuukausimansikkaa 'Alexandra' uuden monivuotisten yrttien alueen reunuskasviksi laventelin kanssa. Kyseinen alue on tulossa mansikkamaan viereen. Kasvihuoneen edustalla olevassa Kukkivassa Penkissä pienen sadon antaa rungolliseksi kasvattamani marja-aronia 'Viking'.
 |
| Viime kesänä istutimme mansikat mataliin lavoihin. |
Vaikka marjoja
löytyykin monesta paikasta puutarhassamme, suurin osa niistä on kuitenkin
Sydänpolun alueella. Siellä maanpeitekasvina hedelmäpuiden ja
alppiruusujen alla kasvaa metsämansikkaa, mesimarjaa 'Pima' ja 'Susanna', jalomaarainta 'Beata' ja 'Sofia' sekä puolukkaa 'Otson Karkki' ja pensaspuolukkaa 'Red Candy'.
Lapsia varten (ja miksei aikuisiakin :) )
on polun laitaan laitettu iso kivi, Mansikkakivi, toimittamaan penkin
virkaa. Sen päällä on kiva istuskella ja napostella poimittuja herkkuja.
Saman polun varrella
on pensasmustikoita 'Aino', 'Alvar', 'Jorma', 'North Blue' ja 'Patriot', useaa eri lajiketta pölyttymisen ja paremman
sadon varmistamiseksi. Alueen toisesta reunasta löytyvät vadelmat 'Ottawa', 'Muskoka', 'Fallgold' ja 'Maurin Makea',
jotka on tuettu T-muotoisilla tuilla. Vadelmista leikkaamme aina syksyllä marjoja tehneet
versot maata myöten pois. Karhunvatukka 'Sonja' rönsyilee
myös siellä, ja viime kesänä istutin alueelle lisäksi
teivadelmaköynnöksen, joka on ilokseni selvinnyt talvesta ja lähtenyt
kasvuun. Siitä toivon meidän saavan tänä vuonna ensimmäiset maistiaiset.
 |
| Mesimarja 'Pima' ja 'Susanna'. Mesimarjaa meillä on kahta eri lajiketta ristipölyttymisen varmistamiseksi, samoin jalomaarainta. |
Sydänpolulla kasvatan myös lakkoja ’Nyby’ ja karpaloita niitä
varten tehdyssä ”pikkusuossa”, joka on 50 senttimetrin syvyyteen asti
upotettu puinen kehikko. Kehikko on pohjia ja reunoja myöten vuorattu
paksulla suodatinkankaalla, joka auttaa pidättämään kosteutta. Kehikon
olen täyttänyt rhodomullalla. ”Pikkusuo” on varsin
pieni, noin 0.5 neliömetriä, joten suuria satoja siitä ei saada.
Kourallinen tai pari marjoja kuitenkin on yleensä tullut vuosittain.
Olemmekin miettineet alueen laajentamista, sillä aluksi teimme laatikon
ihan vain kokeilumielessä, mutta lakan ja karpalon kasvatus
tosiaan näyttää onnistuvan näin ihan hyvin.
 |
| Lakka 'Nyby' viihtyy syvässä, kosteahkossa laatikossa happamassa maassa. Meillä lakkojen kukinta alkaa olla loppusuoralla, viimeiset kukat aukesivat viikonloppuna. |
Kirsikkapuita meillä on
kaksi Sydänpolun alueella, 'Latvian Matala' ja 'Sikkolan Kuulasmarja', joista ensimmäinen on tehnyt
hyvän sadon joka kesä heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Toinen ei ole
vielä kukkinut koskaan, mutta jospa sekin hetki lähivuosina koittaisi. Lisäksi meillä on pensasmainen suklaakirsikka 'Chokoladnaja'
Liljarinteen yläosassa. Sen vieressä kasvaa marjasinikuusama,
jonka mustikanmakuisiin marjoihin olen kovasti tykästynyt. Tämän vuoden
tehtävänä olisi hankkia sille lajitoveri, jotta sato runsastuisi ristipölyttymisen myötä.
 |
| Marjasinikuusama kukkii Liljarinteen reunassa. Taustalla suklaakirsikka 'Chokoladnaja' ja kirsikkapuu 'Latvian Matala' valkeine kukkineen. |
Japaninruusukvitteni
taitaa kuulua hedelmiin, mutta mainitsen nyt senkin tässä lyhyesti pensasmaisen
kasvutavan vuoksi. Japaninruusukvittenit 'Sirius' ja 'Venus' ovat meillä melko
uusi hankinta, toinen pensaista on ollut meillä
pari vuotta, toisen ostimme viereen kaveriksi viime kesänä. Pensaat
kasvavat meillä aurinkoisessa rinteessä ja suojaamme ne talveksi
harso-jänisverkkovirityksillä. Satoa emme ole näistä vielä saaneet,
mutta nyt kumpikin pensas on täynnä nuppuja, joten toivottavasti
tänä vuonna pääsemme maistamaan.
Meillä puutarhan marjat
ovat melko pienellä hoidolla. Lannoitan ne keväisin esim. kanankakalla
ja syksyllä syyslannoitteella. Pensasmustikat kasvavat happamassa rhodomullassa, ja ne saavat rhodolannoitetta tarvittaessa. Lähinnä lavassa kasvavia mansikoita ja
kukkapenkissä olevia kuukausimansikoita kastelemme
pitkien kuivien ja kuumien jaksojen aikana kesällä, muut pärjäävät jo
omillaan. Syksyllä jänisverkot virittelemme mustikoiden, vadelmien,
karhunvatukan, japaninruusukvittenien ja kirsikoiden ympärille.
Vadelmista ja karhunvatukasta poistamme syksyisin marjoneet
versot, herukoista leikkaan keväisin vanhimpia oksia maata myöten.
Metsämansikan, mesimarjan ja jalomaaraimen leviämistä täytyy vahtia ja
välillä rajoittaakin. Kaiken kaikkiaan marjakasvien hoitoon käytettyyn aikaan
verrattuna niistä saatava sato on varsin runsas. Marjojen suhteen olemmekin lähes omavaraisia vuoden ympäri, vaikka niitä
käytetään meillä melkein päivittäin.
Tähän lopuksi tiivistän vielä lyhyesti kuulumisemme omavaraisuuden lisäämisen liittyvien suunnitelmiemme suhteen. Kasvihuoneen viereen saimme tosiaan nyt puutarhamansikoille vielä yhden laatikon valmiiksi, ja monivuotiset yrtit olen jo istuttanut niiden uudelle alueelle, jonka laidalle tuli kuukausimansikkaa laventelin kera. Laitan tästä kuvia myöhemmin, kunhan saan aluetta vielä vähän eteenpäin. Yksi suuri istutuslaatikko on valmisteilla esikasvattamiani hyötykasveja varten. Tomaatit, chilit, paprikat, tomatillot, kurkut, vesimelonit ja maissit ovat kasvihuoneessa hyvässä kasvussa.
Syyskylvöt onnistuivat hyvin ja satoakin olemme niistä jo saaneet, niistä postailin viime viikolla. Mm. retiisiä, rukolaa, salaattia, pinaattia ja nokkosta on jo päätynyt lautaselle, osaa lisäksi pakastimeen talven varalle.
Kokemuksia aurinkopaneeleista postasinkin äskettäin. Kompostorikuulumisia on luvassa lähiaikoina tarkemmin.
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Tässä vielä linkit muihin tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuviin blogeihin: