Kirjaesittely: Heinäopas, Koristeheinien käyttö viheralueilla

Minulla on koristeheiniä puutarhassa vielä kovin vähän, yhteensä kuutta lajia, mutta haluaisin käyttää niitä istutuksissa paljon enemmän. Jotenkin olen kuitenkin kokenut sopivien heinälajikkeiden valinnan haasteellisempana kuin esimerkiksi perennojen. Toisaalta myös heinien talvehtiminen mietityttää. Sainkin Viherympäristöliitto ry:ltä esiteltäväksi erittäin mielenkiintoisen teoksen, Heinäopas, Koristeheinien käyttö viheralueilla (Katja Orrainen, 2015, Viherympäristöliitto ry, 160 sivua), jonka myötä olen päässyt perehtymään koristeheinien ihmeelliseen maailmaan. Kirjaa voi halutessaan tilata Viherympäristöliitto ry:n verkkokaupan sivuilta.

Kirjan ensimmäisessä luvussa käydään lyhyesti läpi koristeheinien käytön hyötyjä ja haasteita, jonka jälkeen käsitellään koristeheinien luokittelua, rakennetta ja kasvutapaa, allergisoivuutta sekä muotoa ja luonnetta mm. värityksen, liikkeen ja tuntoaistimusten osalta. Lisäksi esitellään koristeheinien mahdollisuuksia ja haasteita eri vuodenaikoina havainnollisten, samasta istutusalueesta eri vuodenaikoina otettujen esimerkkikuvien avulla. Kirjasta löytyy listaus myös hyviksi talventörröttäjiksi sopivista heinistä.

Seuraava luku keskittyy koristeheinien käyttöön yhdessä muiden kasvien kanssa. Ohjeita annetaan istutuksen rakenteen ja kasvien yhdistelyn osalta. Sopivia kumppaneita koristeheinille esitetään niin kukkasipulien, perennoiden, puiden kuin pensaidenkin joukosta.

Kirjassa on kerätty tärkeimpiä tietoja kivasti tiivistelmälaatikoihin. Tässä on esimerkkinä listaus heinien kaveriksi erityisen hyvin sopivista pensaista.

Seuraavaksi kirjassa käsitellään kasvupaikan ja kasvualusta merkitystä ja annetaan vinkkejä niin liiallisen märkyyden torjumiseen, juurimaton käyttöön kuin oikeanlaisen ksvualustan valintaan. Tämän jälkeen kirja kertoo kattavasti koristeheinien istuttamisesta ja hoidosta aina kasvualustan muotoilusta kasteluun, leikkaamiseen ja heinien erilaisiin lisäystapoihin saakka. 

Kirjasta löytyy havainnollisia kuvasarjoja, jotka helpottavat monivaiheisen tehtävän hahmottamista.

Suuri osa kirjasta koostuu kymmenien, viheralueille suositeltavien koristeheinien esittelyistä kuvineen. Esittelyt on jaettu kolmeen eri kategoriaan: puisto- ja piha-alueille sopiviin lajeihin, taajama-alueiden vesi- ja hulevesiaiheiden lajeihin ja luonnonmukaisten alueiden lajeihin. Kustakin heinästä kerrotaan lyhyesti tärkeimmät tiedot, mm. ominaisuudet, kasvupaikkavaatimukset ja hoitovinkit.

Koristeheinien lajikohtaiset esittelyt helpottavat kuhunkin paikkaan sopivimman heinän valintaa.

Suositeltavien lajien jälkeen on listattu vältettävät ja tarkkaan harkittavat heinälajit. Lisäksi kirjassa on esitelty kuvien ja tärkeimpien tietojen kera lähes neljäkymmentä uutta, kokeilemisen arvoista lajia, joista kokemukset ovat vasta karttumassa. Lyhyt luku on myös astioihin, kansirakenteisiin ja kausikasvi-istutuksiin sopiville lajeille.

Kirjan viimeisessä luvussa käydään vielä esimerkkien avulla läpi koristeheinien käyttöä Suomessa ja ulkomailla. Tässä yhteydessä on esitelty ympäri maailmaa viheralueita, puistoja ja puutarhoja ja niiden istutuksissa käytettyjä heiniä. Lukuisat kauniit ja monipuoliset kuvat istutuksista tarjoavat ideoita kotipuutarhurillekin. Osasta kohteita on listattu käytetyt koristeheinälajit ja -lajikkeet.

Koristeheiniä voi hyödyntää istutuksissa todella monipuolisesti.

Yhden puutarhan osalta kirjasta löytyy myös istutusaluekartta.

Kirjan lopuksi esitellään vielä muutamia kirjasuosituksia, joista voi etsiä vielä lisätietoa. Lisäksi lopussa on taulukot, joihin on tiivistetty perustiedot eri koristeheinälajeista.

Lajitaulukoista on nopea ja näppärä tarkistaa kunkin lajin tärkeimmät ominaisuudet ja vaatimukset.

Onko sinulla koristeheiniä puutarhassasi? Mikä on lempilajikkeesi?

Keväistä loppuviikkoa!

Kesäkukkien pistokaslisäystä

Viime vuonna sain ensimmäistä kertaa talvetettua pelakuuni ja kokeilin myös niiden pistokaslisäystä. Onnistuneesta testistä innostuneena ajattelin lisätä pelargonioita pistokkaasta tänäkin vuonna. Lisäksi minulla on talvetuksessa lumihiutaleita, joita yritän myös nyt lisätä pistokkaista. Pistokaslisäys on halpa ja melko yksinkertainen tapa lisätä kasveja, ja sitä aion yrittää jatkossa hyödyntää entistä enemmän.

Maaliskuussa leikkaamani pistokkaat ennen alimmaisten lehtien poistoa.

Ensimmäiset pelargonian pistokkaat otin jo helmikuun alussa vesilasiin juurtumaan. Tästä pistokkaasta tuli turhankin lyhyt, mutta hyvin se silti lähti kasvuun.

Tässä sama pistokas reilua kuukautta myöhemmin.

Pelargonian pistokkaaksi leikataan n. 10 cm pitkä, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta ja tämän jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen. Täten pistookkaaseen jää lopulta 2-3 lehteä. Nuput ja kukat poistetaan pistokkaista. Pistokkaat voi juurruttaa esimerkiksi kylvömullassa. Tuolloin ruukun päälle laitettu rei´itetty muovipussi pidättää pistokkaalla kosteutta. Itse olen juurruttanut pistokkaani vesilasissa ja istuttanut ne sen jälkeen pieniin ruukkuihin.

Lumihiutaleen pistokkaissa juuret ovat lähes seitinohuet.

Tähän minun oli pakko laittaa vielä kuva ananaskirsikan taimistani, vaikkeivät ne kesäkukkia olekaan. Nämä olen kasvattanut joulukuun lopussa ottamistani pistokkaista ja taimet ovat alkaneet kivasti viime aikoina haaroittuakin.

Kuulin äskettäin, että vesilasissa juurrutetut pistokkaat joutuisivat kuitenkin kasvattamaan multaan siirrettäessä erilaiset juuret, ja että tämän vuoksi mullassa juurruttaminen olisi parempi keino. Itse olen pitänyt vesilasissa juurruttamista todella näppäränä ja pistokaslisäys on onnistunut sillä tavalla todella hyvin. Oletko sinä kuullut, onko vesilasissa ja mullassa kasvaneilla juurilla eroa? Otatko sinä pistokkaista, ja jos otat, kumpaa juurrutustapaa suosit?

Leppoisaa viikonalkua!

Puutarhavierailulla: Jardín Botánico Molino de Inca, Torremolinos, Espanja, osa 1/5

Lomailimme viime kuussa viikon ajan Etelä-Espanjassa ja vierailimme siellä useassa upeassa puutarhakohteessa. Näistä ensimmäisenä esittelen Torremolinoksessa sijaitsevan kasvitieteellisen puutarhan nimeltään Jardín Botánico Molino de Inca, joka teki minuun erittäin suuren vaikutuksen. Kuvia puutarhasta kertyi todella paljon, joten jaan esittelyn neljään osaan, joista kaksi ensimmäistä keskittyy Molino de Incassa olevaan japanilaiseen puutarhaan. Voi, jos saisin joskus edes osan tästä japanilaisen puutarhan tunnelmasta omaan puutarhaani! Olisin nimittäin voinut jäädä tuonne vaikka koko päiväksi.:)

Japanilaiseen puutarhaan vie portti, jonka luota aukeaa runsas, kutsuva näkymä. Ympäri puutarhaa sirotellut lyhdyt tuovat ripauksen eksotiikkaa ja sopivat hyvin puutarhan tunnelmaan.

Tässä vielä sisäänkäynti japanilaiseen puutarhaan.

Erilaiset lehtimuodot ja -sävyt pääsevät puutarhassa hyvin oikeuksiinsa. Maanpeitekasvina on pikkutalvio.

Muotoonleikatut puut ja pensaat tuovat puutarhaan huolitellun ja viimeistellyn ilmeen.

Puutarhasta löytyy katos, josta voi katsella hiekkaan piirrettyjä kuvioita. Katoksessa viivähtäminen on lähes meditatiivista.

Muotoonleikattujen puuvartisten lisäksi puutarhassa tärkeänä komponenttina on vesi. Pienen puutarhalammen ylittää puinen silta, ja lammen toisessa reunassa on pikkuinen, sisältä jopa teehuonetta muistuttava rakennus, jonka veden ylle levittäytyvältä terassilta voi ihastella maisemia.

Pienet vesiputoukset solisevat lampeen rehevien istutusten välistä.

Lammen reunalla kilpikonnat paistattelevat auringossa.

Rentouttavaa viikonloppua!

DIY: Lintujen pesätarvikeautomaatti

Esittelin aiemmin blogissani kirjan Linnunpöntöt ja lintulaudat, jonka DIY-ohjeista inpsiroiduin kovin. Vanhojen linnunpönttöjen siistiminen meillä on edessä tänä viikonloppuna, ja toivoisin, että jonkin kirjan esittelemistä pönttömalleistakin ehtisimme vielä tässä kevään aikana toteuttaa. Aiemmin tällä viikolla sain kuitenkin jo pihalle kirjan ohjeilla miehen nikkaroiman lintujen pesätarvikeautomaatin. 

Puuhun kiinnittämistä varten pesätarvikeautomaatissa on katossa pienet rengasruuvit, joihin saa pujotettua esim. ketjun tai ohuen köydenpätkän. Automaatti täytetään pohjassa olevasta luukusta.

Pesätarvikeautomaatti on varsin yksinkertainen rakentaa. Siihen tarvitaan vain ohutta rimaa, pari pientä puulevyä pohjaksi ja katoksi ja pienisilmäistä metalliverkkoa.  Automaattiin laitoin jouluistutuksista jäljelle jääneet sammaleet ja lyhytkarvaisen koiramme karvoja. Sen karvanlähtöaika sattuikin nyt sopivasti.

Jouluistutusten sammaleet pääsivät vielä hyötykäyttöön.

Tarkkana täytyy kuitenkin olla, ettei linnuille anna pesätarpeiksi jotakin sopimatonta. Esimerkiksi pitkät koiran karvat, hiukset tai muut vastaavat voivat olla linnuille vaarallisia tarttuessaan niiden jalkoihin.

Oletko sinä jo puhdistanut linnunpöntöt tämänvuotisia asukkaita varten?

Kaunista viikonloppua!

Versotusta

Olemme lasten kanssa laittaneet jo muutaman vuoden ajan aina kevättalvisin kasvamaan vähän versotettavaa. Viime vuosina versotettaviksi ovat vakiintuneet sinapinsiemenet, herneet ja valkosipulit. Tänä vuonna versomassa ovat jo kaksi ensin mainittua, valkosipulinkynnet odottavat vielä ostamistaan. Versotuksessa on monia hyviä puolia. Se on meillä yksi ehdottomista keväänmerkeistä, mutta se tarjoaa myös herkkuja lautaselle. Vihreät versot ovat lisäksi kaunista katseltavaa.

Sinapinsiemenen versoja

Tänä vuonna kokeilimme versotusta ensimmäistä kertaa ilman multaa. Laitoimme mataliin astioihin pari palaa talouspaperia, jonka kastelimme läpimäräksi, ja sen jälkeen lapset saivat ripotella siemenet paperin pinnalle. Tämän jälkeen olemme suihkutelleet siemeniä päivittäin. Ainakin herneet ja sinapinsiemenet näyttävät versovan ihan yhtä hyvin tällä tavoin kuin mullan pinnalle siroteltuna. Tämä tapa on kuitenkin paljon siistimpi ja helpompi toteutettavaksi ihan pientenkin lasten kanssa, joten aiomme jatkossakin toteuttaa versotuksen näin ainakin näiden lajien suhteen.

Versotukseen käytettävät herneet ja sinapinsiemenet ovat ruokakaupan hyllyltä peräisin. Lautasella on jo kasteltu talouspaperi valmiina odottamassa.

Tämä on lasten mielestä aina se paras vaihe. Jännää on toki myös itämisen ja versojen kasvun seuraaminen, samoin kastelu.

Sinapinsiemenet alkavat olla jo valmiita lautaselle. Kulhon pohjalla näkyy kostea talouspaperi.

Herneenversosatoa saamme odotella vielä hetken aikaa. Herneenversot ovat koko perheemme suurta herkkua, joten niitä laitamme myöhemmin vielä uuden satsin tulemaan.

Oletko sinä kokeillut versotusta? Mikä on suosikkiversotettavasi?

Iloa päivääsi!

Huonekasvien keväthuolto ja siemenarvonnan voittaja

Nyt on taas hyvä aika huonekasvien keväthuollolle. Viime vuonna panostin siihen vähän paria edellisvuotta enemmän, sillä monella kasvilla ruukut olivat käyneet liian pieniksi ja siirsinkin niitä isompiin ruukkuihin. Tuolloin ajattelin pääseväni tänä vuonna helpommalla, mutta eipähän siinä niin käynyt.:D Esimerkiksi avokadopuu oli vuoden aikana kasvanut niin paljon, että se piti jälleen vaihtaa isompaan ruukkuun, ja sama oli edessä traakkipuillakin. Loput kasveista saivat uuden multakerroksen vanhan päälle, ja kaikkien lehdet pyyhin pölyistä kostealla rätillä.

Mm. fiikus 'Ginseng' pääsi isompaan ruukkuun.

Pölyjen pyyhkiminen raikastaa huonekasvin ilmettä todella paljon. Tuoksutraakkipuun oikeanpuoleiset lehdet on jo pyyhitty puhtaiksi, vasemmanpuoleisten päällä on vielä ohut pölykerros.

Avokadopuu otti aluksi nokkiinsa siirrosta suurempaan ruukkuun ja roikkui aivan nuupallaan. Nyt ylhäältä alkaen lehdet ovat vähitellen alkaneet taas näyttää virkeämmiltä.

Tässä vielä keväthuollon muistilista:

-  Mullanvaihto. Hyvinvoiville ja isoille kasveille riittää kuitenkin uuden multakerroksen lisääminen edellisen pinnalle. Tarvittaessa vanhaa multaa voi ensin poistaa esim. muutaman senttimetrin paksuudelta. Mullanvaihdon yhteydessä kasveja on kätevä myös jakaa.

- Huonokuntoisten oksien ja versojen leikkaaminen. Kasvia voi myös muotoilla samalla ja ottaa pistokkaita.

- Pölyjen pyyhkiminen kostealla rätillä. Vaihtoehtoisesti kasvit voi halutessaan käyttää suihkussa.

- Lannoitusta on hyvä lisätä kevään edetessä. Itse lannoitan huonekasveja loka-helmikuussa noin kerran kuukaudessa, mutta kevään aikana lisään sitä vähitellen noin yhteen kertaan 1-2 viikon välein. Mullanvaihdon jälkeen lannoitusta tarvitsee miettiä vasta 1-1.5 kuukauden kuluttua.

Myös pieni tuoksutraakkipuu ja traakkipuu saivat uudet ruukut. Etenkin traakkipuu on alkanut tuuheutua ihan silmissä ruukunvaihdoksen myötä.

Onko sinulla tapana tehdä huonekasvien keväthuolto vuosittain?

Lopuksi on vielä keväisen siemenpakettiarvonnan tulosten aika. Arvontaan osallistui 39 lukijaa yhteensä 70 arvalla. Arvonta toteutettiin tälläkin kertaa perinteisenä lappuarvontana, ja onnettarena toimi vanhin lapsemme. Onnettaren suosiossa oli Unelmia Keltaisessa Talossa KatjaS. Laitathan minulle yhteystietosi osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com, niin siemenet pääsevät postin matkaan.:)

Onnea voittajalle ja kiitos arvontaan osallistuneille!

Iloista uutta viikkoa kaikille!

Aurinkopaneelikuulumisia (+ muistutus siemenarvonnasta)

Hankimme aurinkopaneelit viime vuoden lopulla, ja lupasin palata niiden kuulumisiin, kunhan sähköntuotto on alkanut. Myyjän mukaan joulu-tammikuu on yleensä aikaa, jolloin sähköä ei tule juuri lainkaan, mutta sen jälkeen sähköntuotannon pitäisi lisääntyä.

Mies onkin ahkerasti poistanut paneelien päältä lumia talven ajan, sillä sähköä ei tietenkään voi tulla, jos paneelit ovat täysin lumen peitossa. Kaikkea jäätä ja siihen tarttunutta lunta on kuitenkin ollut vaikea saada pois. Jännittyneinä olemme seuranneet, milloin tuotto alkaisi, ja vihdoin 17.2. tuo päivä koitti. Silloin paneelien päällä oli vielä ohut jääkerros, ja päivä oli harmaa, joten tuotto oli kovin vähäistä, vain 3 kWh, verrattuna sähkönkulutukseemme näin talvisaikaan (n. 50-200 kWh/vrk riippuen paljon ulkolämpötilasta, sillä meillä on sähkölämmitys varaavan takan lisänä). Nyt parin viikon aikana tuotto on jatkuvasti vähitellen lisääntynyt, ja alkuviikon aurinkoisina, plussakelipäivinä se oli parhaimmillaan jopa 20% vuorokauden kokonaissähkönkulutuksestamme.

On mielenkiintoista seurata, miten sähköntuotto lisääntyy kesää kohti mentäessä. Aurinkopaneelien invertterissä on näyttö, josta helposti näemme sähköntuoton kunakin päivänä, ja toisaalta sähköyhtiön verkkosovelluksesta näemme päivittäisen kulutuksen, joten päiväkohtaisia vertailuja sähkön omavaraisuuden suhteen on tämän ansiosta todella yksinkertaista tehdä. Palailen aurinkopaneeliasioihin myöhemmin keväällä, kunhan tuotto tästä edelleen lisääntyy.

Tähän lopuksi muistutan vielä blogissani käynnissä olevasta siemenarvonnasta, jonka osallistumisaika päättyy huomenna. Vielä ehdit mukaan!:)

Aurinkoista viikonloppua!