4. luukku: Unelmana omavaraisempi elämä: DIY-joululahjoja

Näin joulukuun ensimmäisenä maanantaina postaillaan taas omavaraisuusaiheisen yhteispostaussarjan merkeissä. Tällä kertaa aiheena ovat mm. DIY-joululahjat. Lisäksi postaukseni lopusta löytyy lyhyesti juttua omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Helmikuuset  ovat suloisia koristeita.

Näitä itse koristeltavia joulupalloja hankimme viitisen vuotta sitten. Osaan lapset saivat maalata koristeita pintaan, osa jäi kirkkaiksi ja niihin laitan vuosittain esimerkiksi käpyjä, pieniä havunoksia, puolukanvarpuja tai muita luonnonmateriaaleja.

Soodataikinasta tehdyt joulukoristeet olemme tehneet lasten kanssa. 

Lumihiutaleita hamahelmistä askartelimme myös koko perheen voimin viime vuonna.

Helpot oksatähdet valmistuvat pääosin luonnonmateriaaleista.

Lankatontut kuuluvat meillä jouluun.

Paperitähdet sopivat esimerkiksi lahjapakettien koristeeksi.

Huurteiset tuikkukupit on helppo tehdä.

Mehiläisvahakynttilöiden tekoa omasta, sulatetusta mehiläisvahastamme harjoittelimme ensimmäistä kertaa viime vuonna.

Hauskat valopaketit sopivat myös joululahjaksi.

Lasten kanssa olemme tehneet lahjaksi monenlaista myös tekstiilitusseilla koristellen, esimerkiksi tyynyliinoja, jotka on näppärä ja nopea surauttaa ompelukoneella.

Oman maan antimet, esimerkiksi kuivatut yrtit, sopivat hyvin joululahjaksi.

Erilaisiin ruokalahjoihin kuuluvat myös itse tehdyt, appelsiinilla maustetut joulupiparit, jotka on pakattu koristeltuun lasipurkkiin.

Vessanpönttöpommit kauniisti pakattuna voivat olla yksi joululahjan osa.

Ruusuiset jalkakylpypommit ovat arjen luksusta...

..., samoin saunatuoksupussit. Näitä molempia varten kerään kesäisin mm. ruusun terälehtiä kuivattavaksi.

Sytykeruusut ovat meillä ahkerassa käytössä, mutta annamme niitä myös lahjaksi.

Tähän lopuksi kirjoittelen vielä lyhyesti omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä. Täälläpäin talvi tuli tänä vuonna jo varhain, ja viimeisen kuukauden aikana omassa puutarhassamme ei ole tapahtunut paljoakaan. Nyt puutarhan hommat koostuvat nimittäin ihan perinteisistä talvipuuhista, esimerkiksi lumen luomisesta poluilta ja poistamisesta kasvihuoneen katolta sekä jänisverkkojen tarkastamisesta. Pieni maakellarimme ei ehtinyt ihan valmiiksi, kun talviset kelit tulivat tosiaan jo lokakuun lopulla. Sen viimeistely jäikin nyt sitten ensi kevääseen. Loppusyksyllä otimme nuotiopaikan luona mittoja laavuprojektia varten ja nyt talven aikana teemme niiden perusteella tarkemmat suunnitelmat ja piirustukset laavun suhteen. Tässä kuussa aion käydä läpi siemenvalikoimani ja tehdä jo suunnitelmia ensi vuoden kylvöjen suhteen. Metsäpalstoilla olemme edelleen käyneet säännöllisesti niin puusavottapuuhissa kuin keräämässä esimerkiksi kuusenhavuja ja käpyjä kransseihin ja muihin joulun ajan koristeisiin.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Marraskuu: Sähkön säästöä
- Lokakuu: Syyskylvöt ja omavaraisuuskoulutuksia
- Syyskuu: Varautuminen elämänmuutoksiin
- Elokuu: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?
- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Apilankukka, Jovela

Vyöhyke 2: Äärelä, Pilkkeitä Pilpalasta, Oma tupa ja tontti

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo, Rakkautta ja maan antimia, Sininen tupa

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 6: Farmescape

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

 Iloista joulukuuta!

Unelmana omavaraisempi elämä: Sähkön säästöä

Nyt marraskuussa omavaraisuusaiheisissa yhteispostauksissa kirjoitellaan mm. sähkön säästämisestä. Postaukseni lopusta löytyy lisäksi lyhyesti juttua omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Aurinkopaneelit hankimme noin viisi vuotta sitten.

Sähkön säästäminen on varsin ajankohtainen aihe, joka etenkin viime talven korkeilla sähkön hinnoilla konkretisoitui. Sähkön säästämiseen on tullut kiinnitettyä meilläkin vielä aiempaa enemmän huomiota. Aurinkopaneelit me hankimme jo viisi vuotta sitten, ja niistä löytyy tarkemmin juttua aiemmista postauksistani. Silloin, kun paneelit eivät ole lumen peitossa, pyrimme käyttämään kaiken niiden tuottaman sähkön itse eli aurinkoisella kelillä yritämme mm. pestä pyykit ja tiskit ja tehdä uuniruoat. Yleensä aurinkopaneeleiden sähköntuotto loppuu talvella lumen ja jään vuoksi, ja monesti sitten helmikuun loppupuolella vähitellen alkaa. Olemme pyrkineet pitämään tuon sähköä tuottamattoman jakson mahdollisimman lyhyenä ja mies onkin ahkerasti aina poistanut lumia paneelien päältä.

Talossamme on sähkölämmitys, ja viileään vuodenaikaan sähköä säästämme lämmittämällä takka-leivinuuniyhdistelmää, johon polttopuut saamme omasta metsästämme. Yleensä takan lämmityksen yhteydessä laitamme leivinuuniin hautumaan yön yli seuraavan päivän lämpimän ruoan, esim. jonkin laatikko- tai pataruoan. Leivinuunissa valmistuvat talvisaikaan myös mm. herkulliset pitsat, pataleivät, sämpylät ja uunipuurot.

Sähkön säästämiseen liittyy toki myös se, että esim. uusien kodinkoneiden suhteen olemme huomioineet yhtenä ostokriteerinä laitteita valitessamme energiatehokkuuden. Valaisimissa taas käytämme niukasti energiaa kuluttavia led-lamppuja. Lisäksi pyrimme välttämään ns. turhaa sähkönkäyttöä eli esim. televisiota ei jätetä päälle, jos kukaan ei ole sen ääressä, valoja ei pidetä päällä huoneissa, joissa ei kukaan sillä hetkellä ole, suihkussa käydään pesulla, mutta ei jäädä sinne huvin vuoksi norkoilemaan jne. Myös huonelämpötilaan kiinnitämme huomiota, tavoitteenamme on 18-20 astetta.

Meillä on pörssisähkösopimus, joten sähkölaskussa säästämiseen kuuluu meillä myös esim. pyykinpesukoneen, astianpesukoneen, lieden ja uunin käytön ajoittaminen edullisimmille tunneille silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi esimerkiksi verhot, talvi- tai kesäsäilöön menevät kausivaatteet ja muun sellaisen pyykin, jota ei ole pakko pestä ihan lähipäivinä, pesen silloin, kun sähkö on mahdollisimman edullista. Vaikka sähkö on yleensä öisin halvempaa, emme kuitenkaan jätä/ajasta pyykin- tai astianpesukonetta yöksi päälle ilman valvontaa.

 

Lokakuussa ennen hallaöitä keräsin talteen mm. viimeiset kesäkurpitsat, pinaatit ja avomaankurkut. Myöhemmin oli vuorossa vielä loppujen porkkanoiden, palsternakkojen, perunoiden ja punajuurien nosto.

Sitten vielä omavaraisuuskuulumistemme pariin, jotka ovatkin tällä kertaa varsin lyhyet. Lokakuun alkupuolella keräsimme kauden viimeiset herkut oman pihan lavatarhasta ja mökkipalstan kasvimaalta. Talvivalkosipulin kynnet istutin ja tein myös syyskylvöt mm. porkkanan, pinaatin, tillin ja palsternakan osalta. Täällä maa jäätyi ja lumi tuli varhain, joten maa-artisokkia en ehtinyt nostaa lainkaan, mutta kaivelen niitä sitten keväällä. Riistan makuun olemme taas päässeet, kun olemme vaihtaneet omaa hunajaa ja osin myös ostaneet miehen työkaverin pyydystämiä jäniksiä ja riistalintuja. Sienestämässä kävimme niin pitkään lokakuussa kuin kelit sallivat. Mökki- ja metsäpalstalla olemme käyneet muutamia kertoja taas harvennushommissa. Vähitellen tässä talven aikana ajankohtaiseksi alkavat tulla myös ensi vuoden suunnitelmat niin kylvöjen kuin muidenkin pihahommien osalta. 

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Lokakuu: Syyskylvöt ja omavaraisuuskoulutuksia
- Syyskuu: Varautuminen elämänmuutoksiin
- Elokuu: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?
- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Kakskulma, Jovela

Vyöhyke 2: Päivänpesän elämää, Oma tupa, tontti ja lupa, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Evil Dressmaker, Villa Varmo, Harmaa torppa, My CO2 Quota

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

 Kaikkea hyvää marraskuuhun!

Mökkipalstan kuulumisia

Viikonloppuna kävimme taas mökkipalstallamme, jossa vuorossa oli viimeisten perunoiden ja porkkanoiden nostaminen. Olemme korjanneet sieltä satoa loppukesästä lähtien, ja kokonaisuutena tämän kasvukauden satomäärä oli ihan hyvä. Osa porkkanoista jäi mökkipalstalla jostain syystä vähän pieniksi, mutta toisaalta sitten taas esimerkiksi valkosipulit onnistuivat siellä paremmin kuin kotipihallamme koskaan. Myös perunat ja sipulit tekivät palstalla hyvän sadon, mutta herneiden satomäärä jäi sen sijaan selvästi pienemmäksi kuin kotona.

Yöllä oli satanut jo vähän lunta, joka suli nopeasti pois.

Viimeiset perunat nostimme viikonloppuna...

... samoin porkkanat, joista osa jäi palstan kasvimaalla tänä vuonna vähän pieniksi.

Näin sadonkorjuun jälkeen valmistelimme kasvimaan talvea varten. Istutin myös muutamia ilmasipulin latvasipuleita, jotta ilmasipulikasvusto olisi ensi vuonna taas vähän laajempi. Talvivalkosipulinkin kynnet pääsivät tällä reissulla maahan. 

Myös ruusunmarjoja keräsin palstalta. Näistä aion keitellä tänään sosetta.

Palstan lähellä on erinomaiset sienestysmaastot ja yleensä käymmekin samalla reissulla myös sienestämässä. Tämän kerran sienisaaliina oli kolmisenkymmentä litraa suppilovahveroita ja lisäksi  muutamia lampaankääpiä ja mustatorvisieniä.

Vaikka kasvimaa ja hedelmä- ja marjatarha onkin nyt valmisteltu talvea varten, palstalla riittää silti tekemistä. Seuraavalla kerralla vuorossa on mm. raivauspuuhia ja askartelumateriaalien keräämistä kransseihin ja muihin loppuvuoden koristeisiin.

 

Mukavaa uutta viikkoa!

Unelmana omavaraisempi elämä: Syyskylvöt ja omavaraisuuskoulutuksia

Päivät ovat menneet todella nopeasti ja tuntuu kyllä ihan uskomattomalta, että nyt on jo lokakuu. Niinpä vain kuitenkin on jälleen vuorossa omavaraisuusaiheinen yhteispostaus, jonka koordinoijina ovat Tsajut ja Korkeala. Tässä kuussa aiheena ovat mm. syyskylvöt ja omavaraisuuskoulutukset.

Parin vuoden takaisia syyskylvöjäni

Itse tykkään syyskylvöistä ja olen niitä ennenkin blogissani hehkuttanut. Niiden myötä kevätkiireitä saa vähennettyä, kun osa kasveista on jo kylvetty valmiiksi, ja ainakin itselleni tulee hyvä mieli, kun ajattelen, että osa tulevan vuoden sadosta on jo valmisteltu odottamaan vain lumien sulamista ja itämistä. Lisäksi meillä osa kasviksista, esimerkiksi palsternakka ja pinaatti, ovat onnistuneet paremmin syys- kuin kevätkylvöinä. Omiin syyskylvöihini ovatkin kuuluneet hyötykasvien osalta porkkanat, palsternakka, pinaatti ja tilli. Myös retikkaa, mustajuurta ja kaurajuurta olen kylvänyt syksyllä. Lisäksi talvivalkosipulien kynnet piilottelen multiin syksyllä. Aiemmin kylvin myös kesäkukkia, kuten kehäkukkaa, mutta nykyään olen antanut niiden kylväytyä itsestään aiemmalle kasvupaikalleen, josta kevään tullen siirrän osan taimista parempiin paikkoihin ja ylimääräiset kitken pois. Myös esimerkiksi ruiskaunokit, unikot ja kurkkuyrtti sopivat hyvin syyskylvöihin. Kylmäkäsittelyn vaativat perennat taas olen usein kylvänyt vasta talvella hankikylvöinä.

Syksyllä kylvetyt siemenet itävät varhain keväällä kelien lämmetessä. Kuvassa edellissyksynä kylvettyä porkkanaa ja valkosipulia.

Syyskylvöt olen tehnyt lokakuun loppupuolella, kun kelit ovat viilenneet riittävästi, sillä siemenet eivät saa itää syksyllä. Ihan joka paikkaan syyskylvöt eivät kuitenkaan välttämättä sovi. Meillä ne ovat toimineet tosi hyvin lavatarhassa. Sen sijaan mökkipalstamme kasvimaa, joka on vasta perustettu vanhaan peltomaahan, puskee vielä sen verran keväisin kitkettäviä rikkakasveja, että niiden seasta on vaikea erottaa toivottuja ja ei-toivottuja taimia.

Syyskylvetyt palsternakat ja porkkanat ovat meillä onnistuneet tosi hyvin.

Ennen omavaraisuussuunnitelmiemme etenemistä mainitsen tähän vielä lyhyesti muutamista tärkeimmistä meidän omavaraisteluumme vaikuttaneista koulutuksista. Yksi näistä on Sakkyn Omavaraisuutta luonnosta ja kasvimaalta -koulutus, jonka sain loppuun toissa kesänä. Toinen merkittävä koulutus on mieheni muutamia vuosia sitten käymä mehiläistarhauskurssi, jonka myötä pystyimme aloittamaan mehiläistarhauksen. Myös villiyrtti- ja niihin liittyvät poimijakorttikoulutukset voivat olla omavaraistelijalle erittäin hyödyllisiä. Itse opiskelin villiyrttejä ja suoritin poimijakortin tuohon Sakkyn omavaraisuuskoulutukseen liittyen, mutta niitä järjestetään myös ihan omina kursseinaankin. Mieheni on suorittanut lisäksi Sakkyn metsätalousyrittäjäkurssin ja hirsirakentamiskurssin, joista ensimmäinen loi perustan omien metsäpalstojemme hoidolle ja jälkimmäisellä opittujen taitojen myötä olisi tarkoitus saada veistettyä mm. pikkuinen laavu omalle pihallemme. Omilla metsäpalstoillamme touhuamisen myötä mieheni päätti suorittaa myös metsurin ammattitutkinnon, joka tarjosi runsaasti vielä lisätietoa metsätalousyrittäjäkurssiin nähden.

Syyskuun yhden päivän satoa: luumuja, porkkanoita, lanttu, parsakaalin sivukukintoja, mangoldia, lehtikaalia

Sitten on vuorossa vielä omavaraisuussuunnitelmiemme eteneminen! Syyskuumme kului suurelta osin sadonkorjuun merkeissä. Ihanaa satoa olemme saaneet niin kotipihan kasvihuoneista, lavatarhasta, hedelmäpuista, mökkipalstan kasvimaalta kuin sieni- ja marjametsästäkin. Purnukat, kaapit ja pakastin ovat täyttyneet iloisella tahdilla, ja sadonkorjuuherkuista olemme nauttineet päivittäin myös lautasella. Yrttejä kaivelin pihalta sisälle jatkamaan eloaan keittiön ikkunalla ja tästä pikkuisesta yrttitarhasta postailinkin tarkemmin viime viikolla. Talvetettavia kesäkukkiakin otin jo joitakin sisälle, mutta osa pitäisi vielä ruukuttaa ihan lähipäivinä, ennen kuin kelit kylmenevät. Siemeniä olen keräillyt talteen tulevien vuosien kylvöjä varten. Maakellariprojektimme näytti ensin valmistuvan juuri syyskuun loppuun mennessä, mutta sitten törmäsimme ongelmaan kellarin etuseinän ja oven kanssa. Niinpä tämä projekti ottaa kuitenkin vielä hetken, mutta jospa kuitenkin saisimme sen valmiiksi ennen talven tuloa.

Viime viikkoina olemme löytäneet mukavasti mm. mustatorvisieniä, kantarelleja ja vaaleaorakkaita. Myös suppilovahverokausi on jo alkanut.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Syyskuu: Varautuminen elämänmuutoksiin
- Elokuu: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?
- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Kakskulma, Jovela

Vyöhyke 2: Päivänpesän elämää, Pilkkeitä Pilpalasta, Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat

Vyöhyke 3: Tsajut, Harmaa torppa, Villa Varmo, Rakkautta ja maanantimia, Evil Dressmaker

Vyöhyke 4: Mustikkamaitoa

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

Kauniita syyspäiviä!

Unelmana omavaraisempi elämä: Varautuminen elämänmuutoksiin

Syyskuun omavaraisuusaiheisessa yhteispostauksessa kirjoitellaan mm. elämänmuutoksiin varautumisesta, ja itse lähestyn aihetta nyt mehiläistarhauksen kannalta. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Meillä on mehiläispesiä tosiaan yhteensä noin 50 kuudella eri tarhalla. Sairastumista tai muuta yllättävää ikävää varten, joka estäisi meitä hoitamasta mehiläisiä, meillä on tarhojen sijainnista lista tarkkoine koordinaatteineen. Toisaalta olemme kesäisin käyneet tarhoilla noin parin viikon välein, joten ihan heti hoitotarvetta mehiläisille ei välttämättä olisi ellei edellisestä käynnistä olisi jo yli viikkoa. Myymme hunajamme linkoamattomana paikalliselle hunaja-alan yrittäjälle, jonka tarhaajarinkiin kuuluu useita muitakin mehiläistarhaajia. Niinpä, jos itse olisimme jostain syystä hetkellisesti estyneitä hoitamaan mehiläispesiämme, toivomme, että joko tutuista tarhaajista tai tämän ringin kautta löytäisimme sijaisen, kunnes asiaa saisi mietittyä pidemmälle. Pysyvämmän ongelman tullessa mehiläispesät tottakai pitäisi sitten myydä, mutta tutuista tarhaajista niille saattaisi löytyä myös ostajia.

Mökkipalstan satoa elokuun puolivälistä: kelta-, puna-, ilma- ja valkosipulia sekä nauriita ja pikkuisia kesäporkkanoita.

Tähän lopuksi kirjoittelen taas vielä lyhyesti omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä. Elokuun alkupuoliskolla olleen parin viikon Keski-Euroopan kesälomareissumme ja koulujen alun vuoksi kuukauden takaiseen tilanteeseen nähden emme ole edistyneet kovinkaan paljon. Reissusta ostin muutamia itselleni uusien hyötykasvilajien/-lajikkeiden siemeniä, joista postailinkin aiemmin. Sadonkorjuuta ja säilömistä niin omalta pihalta, kasvihuoneesta kuin mökkipalstaltammekin on riittänyt, ja myös sienestämässä olemme käyneet ahkerasti. Omenoista suurimman osan veimme jälleen mehustamolle, ja tuloksena oli herkullista, pastöroitua omenatuoremehua, joka riittää meillä taas pitkälle syksyyn.

Suurin osa omenoistamme päätyi taas mehuksi.

Pikkuinen maakellariprojektimme oli elokuun ensimmäiset viikot kokonaan tauolla, mutta nyt parin viikon ajan olemme sitä taas vähitellen tehneet ja toivon saavamme sen valmiiksi tämän kuun aikana. Hunajan sadonkorjuu on tehty ja kuten aiemmin epäilimme, sato jäi varmasti paria viime vuotta huonommaksi kuivan alkukesän ja viileän juhannuksen seudun vuoksi. Tarkan hunajamäärän tiedämme sitten, kun hunajat on lingottu.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Elokuu: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?
- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela, Kakskulma

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo

Vyöhyke 7: Korpitalo

Satoisaa syyskuuta!

Unelmana omavaraisempi elämä: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?

Tänään on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen vuoro. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Tällä kertaa lähden lyhyesti mukaan pieneen ajatusleikkiin, jossa pohditaan, minkä yhden asian muuttaisin omassa omavaraistelussani. Lisäksi tuttuun tapaan postauksen lopusta löytyy juttua omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä.

Kotipihan hyötytarhamme sai uuden ilmeen tänä kesänä. Muutama viikko sitten saimme alueen valmiiksi köynnöstunnelin viimeistelyn myötä.

Mietin pitkään, että jos voisin muuttaa ainoastaan yhden asian omavaraistelussamme, mikä se voisi olla. Parannettavia tai kehitettäviä asioita kun olisi kuitenkin niin monia. Aiemmin olisin varmasti vastannut tähän säilönnän lisäämisen, jotta omaa satoa riittäisi vielä entistä paremmin ja monipuolisemmin talven varalle. Nyt meillä kuitenkin on maakellariprojekti jo sellaisella mallilla, että toivon saavamme sen valmiiksi lähiviikkoina ja intoa säilönnän lisäämiseenkin löytyy, joten ehkäpä tämä asia on jo meillä riittävästi työn alla. Sen sijaan kalastuksen lisääminen on meillä edelleen jäänyt pelkästään haaveeksi. Tähän olen jo useana vuotena toivonut saavamme muutosta, mutta aika ei vain tahdo riittää kaikkeen, ja kalastamaan lähteminen on se, mistä sitten tulee karsittua. Edelleen silloin tällöin käymme kesäisin ongella narraamassa ahvenia ja talvella pilkillä. Haluaisin kuitenkin ottaa käyttöön myös muita kalastusmenetelmiä, kuten virvelöinti, uistelu, verkkokalastus ja katiskat, jotka sinänsä ovat meille kyllä tuttuja, mutta pitkään, pitkään aikaan emme ole niitä tehneet.

Ahvenien lisäksi olisi kiva jatkossa saada myös vähän isompaa kalansaalista.

Miehen työkaveri harrastaa kalastusta ja tänä kesänä olemme välillä sitten ostaneetkin häneltä ylimääräisiä ahvenia ja kuhia. Tällä hetkellä arkemme on sen verran hektistä, että kalastustilanteemme tuskin vielä muuttuu. Toivon kuitenkin, että lähivuosina jossain vaiheessa tulee sekin hetki, että ehdimme asiaan taas paneutua enemmän.

Ilmasipuleita, silpoydinherneitä, kirsikkatomaatteja, puutarhamansikoita, mangoldia ja lehtikaalia

Omavaraisuussuunnitelmiemme rintamalla meille kuuluu näin elokuun alussa oikein hyvää. Kotipihamme lavatarha, kasvihuoneet ja marjapensaat tuottavat maistuvaa satoa, jota on riittänyt taas jo säilöttäväksikin. Satoa tulee tänä kesänä jälleen aiempia vuosia enemmän, sillä alkukesällä päivitimme lavatarhamme ilmettä, jolloin samalla saimme sinne lisätilaa kolmen neliömetrin verran. Kuvasin viime kuussa lavatarhamme kuulumisista videon, josta näkyy tarkemmin myös sen uusi ilme. Mökkipalstankin kasvimaalta olemme korjanneet jo mm. sipulia. Siellä varastoporkkanoiden ja perunoiden tilanne näyttää myös lupaavalta. Laajensimme mökkipalstan kasvimaatakin keväällä, joten sekin tulee kasvattamaan satomääriämme aiempiin vuosiin nähden.

Marjastus- ja sienestyskauden aloitimme viime kuussa ja näitä metsän herkkuja olemme säilöneet myös talven varalle. Mustikoita pitäisi käydä vielä keräämässä lisää, sillä niitä emme ehtineet ennen lomareissua kerätä kuin piirakkatarpeiksi. Sienien osalta erityisesti kantarelleja ja herkkutatteja olemme löytäneet ilahduttavan paljon, mutta myös punikkitatteja ja vaaleaorakkaita on päätynyt niin lautaselle kuin säilöön talven varallekin.

Herkkutatteja ja vaaleaorakkaita

Mehiläistarhauksen kannalta tämän kesän säät ovat olleet haastavat. Alkukesän viileä jakso ja nyt parhaimman mesikasvien kukinta-ajan sateet ovat vaikuttaneet hunajamääriin, jotka jäänevät tavanomaista pienemmiksi. Meillä hunajan sadonkorjuu on edessä lähipäivinä, joten sen jälkeen tiedämme hunajan määrän tarkemmin.

Maakellariprojektimme tosiaan etenee nyt myös. Osallistuimme heinäkuun alkupuolella ensin valtakunnallisiin Avoimiin Puutarhoihin ja viikkoa myöhemmin vielä paikalliseen vastaavaan tapahtumaan. Niiden jälkeen pääsimme vihdoin aloittamaan muurauspuuhia ja toivonkin pikkuisen maakellarimme valmistuvan lähiviikkoina. Postailen siitä vielä myöhemmin tarkemmin, kunhan asia etenee.

Maakellariprojektimme on taas Avoimia Puutarhoja edeltäneen tauon jälkeen nytkähtänyt eteenpäin, kun pääsimme muuramaan kiviseinämiä.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1:Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2023, Kakskulma https://kakskulma.com/mita-haluaisin-osata-ja-kesan-raksakuulumiset, Krutbacken https://www.krutbacken.fi/ankat-ja-kanat-suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023/

Vyöhyke 2: Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/07/kotitarpeilun-suuret-ilot.html

Vyöhyke 3: Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-8/, Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-8.html, Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023.html, Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023.html, Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelo-asioita-kalastuksesta-ja-elukoista, Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/08/kotitarvekalastus-koko-perheen-yhteinen.html

Vyöhyke 4: Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-kotitarve-elaimet/, Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/oman-sadon-sailonta-ja-sadeveden-keruuta-vihdoinkin-suuntana-omavaraisuus/

Vyöhyke 7: Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/08/07/elokuu-23-evasta-koko-talven-varalle/

Kaunista, satoisaa elokuuta!

Unelmana omavaraisempi elämä: Satokauden pidentäminen syksyyn

Nyt heinäkuun ensimmäisenä maanantaina on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika. Tällä kertaa postauksissa mietitään muun muassa, miten satokautta voidaan pidentää syksyyn. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Kasvihuone auttaa pidentämään kasvukautta niin keväästä kuin syksystäkin etenkin, jos siellä on viileiden öiden varalta lämmitin.

Omassa puutarhassamme satokausi on pitkä. Sen avaavat mm. raparperi, erilaiset yksi- ja monivuotiset yrtit, parsa sekä maa-artisokka. Näistä varhaisimpien satoa pääsemme korjaamaan jo toukokuussa. Toisaalta satokausi jatkuu meillä pitkälle loppusyksyyn, sillä esimerkiksi lehtikaali ei vielä pikkupakkasista hätkähdä ja myös maa-artisokkaa voi nostaa maan jäätymiseen asti. Lisäksi kasvihuoneen asukeista ananaskirsikka sekä osa chileistä siirtyvät aina kypsyttelemään satoaan vielä sisälle. Yksi keino satokauden pidentämiseen onkin monipuolinen hyötykasvivalikoima.

 

Maa-artisokkaa voi nostaa aina maan jäätymiseen asti ja toisaalta keväällä lumien sulettua ennen kasvin kasvuunlähtöä.

Satokautta on mahdollista pidentää myös uusintakylvöillä, joita voi tehdä nopeakasvuisten kasvien osalta pitkin kesää. Esimerkiksi monet salaatit, mangoldi, rukola, tilli ja retiisi tuottavat satoa nopsaan ja niitä on näppärä kylvää kesän aikana myös sadonkorjuun myötä tulleisiin aukkopaikkoihin. Monia muitakin hyötykasveja ehtii vieläkin hyvin kylvää, jolloin niiden sadonkorjuuaika vain tulee myöhemmin kuin touko-kesäkuussa kylvettynä. Itsekin tein viime viikolla esimerkiksi herneiden täydennyskylvöjä, kun rivistössä ihan kaikki kesäkuun alkupuolella kylvetyt siemenet eivät olleet itäneet. Myös ämpäriperunoita olen pistänyt kasvamaan vielä heinäkuun alkupuolella sitä mukaa, kun huhti-toukokuussa parin viikon välein istuttamistani olen korjannut sadon ja ämpärit ovat vapautuneet seuraavia siemenperunoita varten.

Esimerkiksi mangoldi ja erilaiset salaatit sopivat kylvettäväksi vielä heinäkuussakin.

Jonkin tietyn hyötykasvin kohdalla satokautta voidaan pidentää myös kasvattamalla eri lajikkeita. Sen vuoksi meilläkin kasvaa kasvihuoneissa useita eri tomaatti- ja kasvihuonekurkkulajikkeita. Suurta herkkuamme, parsakaaleja, kasvatan myös vähintään kahta lajiketta, jonka ansiosta pääsemme nauttimaan omista parsakaaleista muutaman viikon pidempään kuin jos kasvattaisin vain yhtä lajiketta. Myös monista juureksista, kuten esimerkiksi porkkanoista, löytyy varhaisempia lajikkeita herkuteltavaksi suoraan kasvimaalta ja myöhäisiä lajikkeita, jotka taas monesti sopivat paremmin varastoitavaksi.

Parsakaaleista kasvatan vuosittain lajikkeita 'Premium Crop' F1 ja punertava 'Miranda', joista ensimmäisen pääkukintojen sadonkorjuu on noin paria-kolmea viikkoa ennen jälkimmäistä. Näin parsakaalien satokausi pitenee. Kuvassa näkyviä sivukukintoja keräilemme kummastakin sen jälkeen aina pakkasiin asti.

Tähän lopuksi kirjoitan vielä lyhyesti kuulumisiamme omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisen suhteen. Lavatarhan päivitys on meillä tosiaan ollut kevään ja alkukesän aikana työn alla ja vielä viimeiset yksityiskohdat pitäisi saada valmiiksi. Postailen lavatarhan uudistuneesta ilmeestä heti, kunhan saan kuvat ihan valmiista kokonaisuudesta. Sieltä saamme kuitenkin jo monenlaista satoa mm. yrttien, ilmasipulin, ryväs- ja punasipulin harvennustaimien, raparperin, pinaatin, salaattien ja papujen ansiosta. Myös marjasinikuusamat ja kuukausimansikat ovat kypsytelleet ensimmäisiä marjojaan. Ämpäriperunoista ensimmäiset nostin juhannusviikolla ja vielä muutamissa ämpäreissä on perunoita sadonkorjuuvalmiina. Täydennyskylvöjä tosiaan tein viime viikolla mm. herneiden osalta ja ämpäriperunoita istuttelen vielä parin viikon aikana lisää syksyn satoa ajatellen. Mökkipalstan kasvimaata laajensimme kesäkuussa vielä lisää. Palstan kuulumisista postailinkin tarkemmin parisen viikkoa sitten.

Mökkipalstan kasvimaan laajennus oli taas kesäkuussa työn alla. Syksyllä tarkoitus olisi suurentaa sitä  vielä lisää jo valmiiksi ensi kevättä varten.

Kasvihuonekuulumisiamme kirjoittelin vasta viime viikolla, joten niitä en nyt tähän erikseen kertaa. Maakellariprojektimme odottelee nyt parempia kelejä kivien muuraamista ajatellen. Villiyrteistä mm. vuohenputkea, nokkosta ja kuusenkerkkiä on meillä päätynyt lautaselle ja myös pakastimeen. Lisäksi tänä kesänä aiomme tutustua paremmin syötäviin koristekasveihin, joista kuunliljoja ja syreeniä olemme jo ehtineetkin testata. Mehiläistarhojen suhteen hoitotoimet rullaavat kuten aiempinakin kesinä. Yhden tarhan paikkaa jouduimme kuitenkin vaihtamaan, sillä karhu oli käynyt apajilla ja rikkonut yhden pesistä. 

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela, Krutbacken

Vyöhyke 2: Finland urban farming, Pilkkeitä Pilpalasta, Sarin puutarhat, Päivänpesän elämää

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

Kaunista ja satoisaa heinäkuuta!