Unelmana omavaraisempi elämä: Mitä muuttaisin omassa omavaraistelussani?

Tänään on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen vuoro. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Tällä kertaa lähden lyhyesti mukaan pieneen ajatusleikkiin, jossa pohditaan, minkä yhden asian muuttaisin omassa omavaraistelussani. Lisäksi tuttuun tapaan postauksen lopusta löytyy juttua omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä.

Kotipihan hyötytarhamme sai uuden ilmeen tänä kesänä. Muutama viikko sitten saimme alueen valmiiksi köynnöstunnelin viimeistelyn myötä.

Mietin pitkään, että jos voisin muuttaa ainoastaan yhden asian omavaraistelussamme, mikä se voisi olla. Parannettavia tai kehitettäviä asioita kun olisi kuitenkin niin monia. Aiemmin olisin varmasti vastannut tähän säilönnän lisäämisen, jotta omaa satoa riittäisi vielä entistä paremmin ja monipuolisemmin talven varalle. Nyt meillä kuitenkin on maakellariprojekti jo sellaisella mallilla, että toivon saavamme sen valmiiksi lähiviikkoina ja intoa säilönnän lisäämiseenkin löytyy, joten ehkäpä tämä asia on jo meillä riittävästi työn alla. Sen sijaan kalastuksen lisääminen on meillä edelleen jäänyt pelkästään haaveeksi. Tähän olen jo useana vuotena toivonut saavamme muutosta, mutta aika ei vain tahdo riittää kaikkeen, ja kalastamaan lähteminen on se, mistä sitten tulee karsittua. Edelleen silloin tällöin käymme kesäisin ongella narraamassa ahvenia ja talvella pilkillä. Haluaisin kuitenkin ottaa käyttöön myös muita kalastusmenetelmiä, kuten virvelöinti, uistelu, verkkokalastus ja katiskat, jotka sinänsä ovat meille kyllä tuttuja, mutta pitkään, pitkään aikaan emme ole niitä tehneet.

Ahvenien lisäksi olisi kiva jatkossa saada myös vähän isompaa kalansaalista.

Miehen työkaveri harrastaa kalastusta ja tänä kesänä olemme välillä sitten ostaneetkin häneltä ylimääräisiä ahvenia ja kuhia. Tällä hetkellä arkemme on sen verran hektistä, että kalastustilanteemme tuskin vielä muuttuu. Toivon kuitenkin, että lähivuosina jossain vaiheessa tulee sekin hetki, että ehdimme asiaan taas paneutua enemmän.

Ilmasipuleita, silpoydinherneitä, kirsikkatomaatteja, puutarhamansikoita, mangoldia ja lehtikaalia

Omavaraisuussuunnitelmiemme rintamalla meille kuuluu näin elokuun alussa oikein hyvää. Kotipihamme lavatarha, kasvihuoneet ja marjapensaat tuottavat maistuvaa satoa, jota on riittänyt taas jo säilöttäväksikin. Satoa tulee tänä kesänä jälleen aiempia vuosia enemmän, sillä alkukesällä päivitimme lavatarhamme ilmettä, jolloin samalla saimme sinne lisätilaa kolmen neliömetrin verran. Kuvasin viime kuussa lavatarhamme kuulumisista videon, josta näkyy tarkemmin myös sen uusi ilme. Mökkipalstankin kasvimaalta olemme korjanneet jo mm. sipulia. Siellä varastoporkkanoiden ja perunoiden tilanne näyttää myös lupaavalta. Laajensimme mökkipalstan kasvimaatakin keväällä, joten sekin tulee kasvattamaan satomääriämme aiempiin vuosiin nähden.

Marjastus- ja sienestyskauden aloitimme viime kuussa ja näitä metsän herkkuja olemme säilöneet myös talven varalle. Mustikoita pitäisi käydä vielä keräämässä lisää, sillä niitä emme ehtineet ennen lomareissua kerätä kuin piirakkatarpeiksi. Sienien osalta erityisesti kantarelleja ja herkkutatteja olemme löytäneet ilahduttavan paljon, mutta myös punikkitatteja ja vaaleaorakkaita on päätynyt niin lautaselle kuin säilöön talven varallekin.

Herkkutatteja ja vaaleaorakkaita

Mehiläistarhauksen kannalta tämän kesän säät ovat olleet haastavat. Alkukesän viileä jakso ja nyt parhaimman mesikasvien kukinta-ajan sateet ovat vaikuttaneet hunajamääriin, jotka jäänevät tavanomaista pienemmiksi. Meillä hunajan sadonkorjuu on edessä lähipäivinä, joten sen jälkeen tiedämme hunajan määrän tarkemmin.

Maakellariprojektimme tosiaan etenee nyt myös. Osallistuimme heinäkuun alkupuolella ensin valtakunnallisiin Avoimiin Puutarhoihin ja viikkoa myöhemmin vielä paikalliseen vastaavaan tapahtumaan. Niiden jälkeen pääsimme vihdoin aloittamaan muurauspuuhia ja toivonkin pikkuisen maakellarimme valmistuvan lähiviikkoina. Postailen siitä vielä myöhemmin tarkemmin, kunhan asia etenee.

Maakellariprojektimme on taas Avoimia Puutarhoja edeltäneen tauon jälkeen nytkähtänyt eteenpäin, kun pääsimme muuramaan kiviseinämiä.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Heinäkuu: Satokauden pidentäminen syksyyn
- Kesäkuu: Monimuotoisuutta puutarhassa
- Toukokuu: Kasvihuoneen monipuolista käyttöä
- Huhtikuu: Sadeveden kerääminen hyötykäyttöön
- Maaliskuu: Siemenet kiertoon ja juttua omavaraisuudesta
- Helmikuu: Esikasvatuksen iloja
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2023
Aiempien vuosien omavaisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1:Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2023, Kakskulma https://kakskulma.com/mita-haluaisin-osata-ja-kesan-raksakuulumiset, Krutbacken https://www.krutbacken.fi/ankat-ja-kanat-suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023/

Vyöhyke 2: Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/07/kotitarpeilun-suuret-ilot.html

Vyöhyke 3: Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-8/, Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-8.html, Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/07/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023.html, Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023.html, Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelo-asioita-kalastuksesta-ja-elukoista, Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/08/kotitarvekalastus-koko-perheen-yhteinen.html

Vyöhyke 4: Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-kotitarve-elaimet/, Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/oman-sadon-sailonta-ja-sadeveden-keruuta-vihdoinkin-suuntana-omavaraisuus/

Vyöhyke 7: Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/08/07/elokuu-23-evasta-koko-talven-varalle/

Kaunista, satoisaa elokuuta!

Unelmana omavaraisempi elämä: Esikasvatuksen iloja

Näin helmikuun ensimmäisenä maanantaina on aika kirjoitella taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen merkeissä. Tämän päivän aiheena ovat esikasvatus ja taloudellinen kannattavuus. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Viime vuonna esikasvattamani taimet pääsivät kasvihuoneeseen harsojen ja pakkasvahdilla varustetun lämmittimen turvin toukokuun alussa.

Itse esikasvatan monipuolisesti sekä hyötykasveja että kesäkukkia ja kevään edetessä talo täyttyykin taimipurkeista. Ensimmäiset kylvöt teen perinteisesti jo vuodenvaihteen aikoihin ja keittiön ikkunalla vihertävätkin jo mm. chilien ja paprikoiden taimet. Esikasvatuksessa on monia hyviä puolia, joiden vuoksi tykkäänkin siihen ryhtyä vuosittain, vaikka vaatiihan se toki myös oman vaivansa. Ensinnäkin monet esikasvattamistani kasveista tai lajikkeista ovat sellaisia, ettei niiden taimia löydy puutarhamyymälöistä ainakaan täältäpäin. Esimerkiksi tomatillo, vesimeloni, erilaiset munakoisot ja monet kasvattamani kesäkukat eivät kuulu myymälöiden perusvalikoimaan. Toisaalta hyötykasvien kaikkien lajikkeiden satoa ei löydy ruokakaupoista, joten jos näillä aikoo päästä herkuttelemaan, on kasvit kasvatettava itse. Tykkään myös siitä, että voin jo talvella suunnitella tulevan kasvukauden kesäkukat ja hyötykasvit eikä minun tarvitse odotella, mitä taimia kaupoista mahtaa löytyä. Lisäksi tarvitsemani hyötykasvien ja kesäkukkien taimimäärät ovat sen verran suuria, että esikasvattamisella säästän selvää rahaa. Yksi syy esikasvattamiselle minulla on myös se, että vuoden ensimmäisten siementen kylvämisen jälkeen kevät on jo heti askeleen lähempänä. Kylvöjen tekeminen, itämisen seuraaminen ja pikkutaimien hoivaaminen on yksinkertaisesti ihanaa!

 

Tomatillo kuuluu vakiokylvöihini. Kasvatan sitä aina sen verran reilusti, että satoa riittää käytettäväksi esimerkiksi salsoihin ja kasvispaistoksiin ympäri vuoden.

Tammikuussa kylvin tosiaan jo ensimmäiset siemenet ja mm. chilit, paprikat, munakoisot ja keijunmekot ovat jo lähteneet kasvuun. Tammikuun kylvöistäni postailinkin jo aiemmin. Kylvösuunnitelmat teen tarkasti etukäteen ja tähän mennessä kasvihuoneisiin päätyvien kasvien ja kesäkukkien kylvösuunnitelmat ovat jo valmiina. Kasvimaan ja lavatarhan suunnitelmatkin ovat jo pitkällä ja niistä postailen kohta tarkemmin. Kylvöjen suunnittelua helpottamaan minulla on ollut tapana tehdä aina yhteenvetoa edellisvuonna kasvattamistani kasveista ja viime vuodelta yhteenvetoa olen ehtinyt jo kirjoitella chilien ja paprikoiden, tomaattien ja kesäkukkien osalta. Hyötykasviyhteenvetoa kirjoittelen vielä lähiaikoina. Perennojen hankikylvöt tein viime viikonloppuna.

Yhden pilkkikerran ahvensaalista

Muuten omavaraisuussuunnitelmiemme eteneminen on ollut melko hidasta, niin kuin yleensäkin tähän aikaan vuodesta. Kesän puutarhaprojektien suunnitelmia olemme edelleen hioneet. Myös pilkillä olemme käyneet silloin tällöin ja ahvenia on päätynyt pannulle nyt useammin kuin edellistalvena. Lisäksi keittiön ikkunalaudalta saamme herkullista vihersatoa, sillä kylvimme lasten kanssa pari viikkoa sitten siemeniä versotusta varten. Helmikuun kylvöt alkavat olla käsillä ja niitä aion tehdä tehdä ihan lähipäivinä. Lisäksi tammikuun kylvöistä ensimmäiset taimet ovat pian koulintavaiheessa.

Vihanneskrassin, vihannesportulakan, sinapinsiemenen ja herneen versot tarjoavat maukkaan lisän esimerkiksi salaatteihin ja leivän päälle.

Lisää omavaraisteluaiheisia postauksiani muutaman viime vuoden ajalta löydät internet-version sivupalkista tunnisteella "omavaraisuus".

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela, Apilankukka, Krutbacken

Vyöhyke 2: Päivänpesän elämää, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo, Rakkautta ja maanantimia, Harmaa torppa, Evil Dressmaker, Sininen tupa, Torpan tyttö

Vyöhyke 7: Korpitalo

Oikein hyvää helmikuuta!