Lokakuun puutarhapuuhia

Lokakuu toi jo pakkaspäivät meillekin, joten pääasiassa lokakuun puutarhapuuhamme rajoittuivat puutarhan valmistamiseen tulevaa talvea varten. Jänissuojaverkot viritimme taas pitkäkorville maistuville puuvartisille ja merkitsimme polkujen kulkureittejä niistä kohdista, jossa ne on tarkoitus pitää auki läpi talven. Myös syksyn kukkasipulit istutin lokakuussa. Viime tingassa aloitimme myös etupihan kivialueen päivittämisen, johon istutimme alennusmyynnissä vastaan tulleita perennoja ja puuvartisia. Tästä etupihan päivityksestä postailinkin jo aiemmin.

Kasvihuone sai taas kausivalonsa ja sen takana omenapuut jänisverkkonsa. Valkoiset kepit auttavat talvella hahmottamaan polkujen kulkureittejä.

Myös ihan yleistä puutarhan siivousta ja siistimistä on mahtunut lokakuuhun ja esimerkiksi puutarhakoristeet ja aurinkokennovalot keräsimme varastoon talveksi. Lisäksi talvetettavat kasvit pääsivät alkukuusta sisälle odottamaan ensi kevättä. Kausivalot taas saavat tuoda iloa alkaneeseen pimeään vuodenaikaan. Nyt ennen lumien tuloa oli myös hyvä hetki tehdä jälleen mittauksia ja ottaa kuvia niiltä alueilta, joille talven aikana laadimme suunnitelmia seuraavan kesän puutarhaprojekteja ajatellen.

Iloa päivääsi!

Puutarhan syystöitä ja syksyn puutarhaprojektien kuulumisia

Loka-marraskuun aikana olemme taas vähitellen tehneet puutarhan syystöitä. Aurinkokennovalaisimet keräsin varastoon talvisäilytykseen ja niiden tilalle laitoin polkujen varsille merkkikepit helpottamaan polkujen hahmottamista lumenluontia ajatellen. Myös syksyn viimeiset kukkasipulit istuttelin marraskuun alussa. Kasvihuoneet siivosimme lokakuun loppupuolella ja ruukkupuutarhan ruukut on siistitty talvisäilytykseen. Istutuslaatikoihin silppusin kasvien jämät ja lämpökompostoreista tyhjensimme kompostimultaa laatikoihin kasvisilpun päälle. Nyt lämpökompostoreissakin on taas hyvin tilaa talven biojätteitä varten. Perennojen annan olla sellaisenaan talven yli ja keväällä lumien sulettua silppuan kukkapenkkeihin sen, mitä niistä on jäljellä. Mies on viritellyt ahkerasti jänisverkkoja puutarhan puuvartisten ympärille. Myös ensimmäiset kausivalot pääsivät jo takapihalle tuomaan iloa pimeisiin iltoihin.

Puutarhan polut merkitsin jälleen valkoisilla kepeillä helpottamaan lumienluontia poluilta.

Pikkuinen maakellari jää meillä kesken. Sen päälle maamassoja olemme kaivelleet kesäkeittiön edustalta, johon on tulossa aikanaan maahan ainakin osittain upotettava uima-allas. Näistä projekteista pääsemmekin jatkamaan sitten ensi keväänä.

Kesäkeittiön edustalla uima-altaan kaivamistyöt jäävät kesken. Tällä hetkellä kuopalla on kokoa noin 2.5 x 4 metriä ja syvyyttä puolisen metriä.

Vähitellen puutarhapuuhat alkavat lähestyvän talven edessä hiipua ja tilalle tulee sen sijaan jouluvalmisteluja ja tulevan kasvukauden suunnittelua. Kuitenkin jo puolentoista kuukauden päästä aion tehdä taas ensimmäiset kevätkylvöt, joten kovin pitkäksi ei tauko mullan kuopsuttelusta jää.:)

Aurinkoista tiistaita!

Metsäkauriit puutarhassa

Meillä ei aiemmin ole metsäkauriita näkynyt puutarhassamme, vaan ainoat talvituhoja silloin tällöin aiheuttaneet eläimet ovat olleet jäniksiä ja niidenkin tuhot ovat jääneet talvisuojauksen ansiosta pieniksi. Olen kuitenkin myötätunnolla kuunnellut ja lukenut muiden kokemuksia kauriiden herkuksi joutuneista puista, pensaista, kevätkukkijoiden nupuista ja kaikista muista puutarhan ihanista kasveista. Mielessä on myös käynyt näissä yhteyksissä huoli siitä, jos metsäkauriit löytävät tiensä meidänkin puutarhaamme. Mitään merkkejä niistä emme kuitenkaan ole koskaan lähistöllämme nähneet, kunnes viime viikolla huomasimme niiden käyneen puutarhassamme.

Kauriiden jäljet kiemurtelevat metsästä. Tämä kuva on otettu tonttimme takarajan luona olevan puutarhavarasto-polttopuuyhdistelmän takaa.

Tonttimme rajautuu takaosastaan metsään, ja nyt alkuvuodesta alueella oli päätehakkuu. Tonttien taakse jäi kuitenkin onneksi kapea metsäkaistale. En tiedä, oliko hakkuulla mitään tekemistä kauriiden liikkeiden kanssa, mutta sen jälkeen kauriit tosiaan ovat ilmestyneet puutarhaamme. Ne olivat tulleet metsän puolelta ja kierrelleet ja tutkineet läpi koko metsäpuutarhan alueen ja käyneet myös kasvihuoneen vieressä omenapuiden luona. Jäljistä päätellen eläimiä oli ainakin kaksi, mahdollisesti kolme. Syötäväksi ne ovat toistaiseksi kelpuuttaneet vain näsiän oksia ja lisäksi vuosi sitten sillastamamme omenapuun 'Vuokko' sillasteita oli syöty. 

Saman puutarhavarasto-polttopuuyhdistelmän nurkalta puutarhaan päin. Tähdenlennon polun rinteillä on kauriiden sorkkien jälkiä, mutta elävään pajumajaan ne eivät ole koskeneet ainakaan vielä.

Myös Sydänpolun alueella jälkiä on runsaasti ja esimerkiksi kärhöt on käyty tutkimassa tarkkaan.

Metsäkauriiden torjunta puutarhasta tulikin nyt meille ajankohtaiseksi. Olemme jäniksien varalta suojanneet puuvartiset kasvit ja monivuotisilla versoilla kasvavat kärhöt verkolla ja myös ahkerasti poistaneet lumet näiden ympäriltä. Niinpä osa puuvartisista on näiden suojissa. Kuitenkin esimerkiksi osaan puiden oksista kauriit ylettyvät näiden yli ja omenapuiden "aitaukseen" yksi niistä oli hypännyt verkkosuojauksen yli. Vanhoja cd-levyjä, joita olen kesällä käyttänyt esim. kirsikkapuissa, sekä muutamia ylimääräisiä heijastimia ja lapsille pieniksi jääneitä kirkkaankeltaisia heijastinliivejä kävimme ripustelemassa nyt metsäpuutarhaan ja omenapuihin. Myös harjaan jääneitä hiustuppoja veimme sinne vanhoista sukkahousuista tehtyihin pussukoihin laitettuina. Jostain luin, että keltainen riistanauha tonttia ympäröimässä voisi olla kokeilemisen arvoinen ja sitäkin nyt virittelimme. Lisäksi lisäsimme tontin takaosan valaistusta, jotta heijastimet ja cd-levyt välkkyisivät kunnolla tuulenvireessä ja toisaalta itse näkisimme paremmin, jos eläimiä on tontin takaosassa liikkeellä. Nyt sen jälkeen muutaman päivän aikana uusia merkkejä metsäkauriista ei ole puutarhassamme näkynyt. Näistä keinoista tuskin kuitenkaan kunnon pitkäaikaista apua on, sillä luulen eläimien pian tottuvan näihin karkottimiin. Kaksi metriä korkea aita taitaakin olla ainut pysyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Aidan rakentamiseen pääsemme kuitenkin vasta, kun lumet ja routakin on sulanut, joten siihen asti täytyy kokeilla kaikki mahdolliset muut konstit kauristuhojen ehkäisyksi. 

Suurimman tuhon on tähän mennessä kärsinyt vuosi sitten jäniksen runtelemaksi joutunut omenapuu 'Vuokko', jonka sillasteita metsäkauris oli järsinyt. Onneksi osa sillasteista (kuvassa rungon takana) oli vielä ehjiä.

 

Jos sinulla on vielä joitakin kauriiden karkotusvinkkejä, joita emme ole kokeilleet, kuulisin niistä mielelläni!

Iloa päivääsi!

Lokakuun puutarhapuuhia

Vielä lokakuukin on meillä ahkera puutarhakuukausi, jos vain kelit sallivat. Tällä viikolla on ollut pari sateista päivää ja keskiviikkona tuli kymmenisen senttimetriä luntakin, joka tosin suli seuraavana päivänä. Tämän syyslomaviikon puutarhapuuhat ovatkin jääneet melko vähäisiksi, mutta edellisviikolla saimme aikaiseksi enemmänkin.

Jäniksille maistuvat puuvartiset saavat jälleen talveksi ympärilleen verkot.

Jänisverkkoja olemme viritelleet ja myös talvisuojausta tarvitseville aremmille kasveille olemme jo laittaneet valmiiksi verkkotötteröt, joiden ympäri kieputamme pakkassuojat, kunhan kelit vielä viilenevät. Kasvihuoneen siivosin talvea varten ja esimerkiksi ruukkuja vein sinne talvisäilytykseen, sillä meillä on tarkoitus käyttää jatkossa sen sijaan kesäkeittiötä talvisiin tunnelmointihetkiin. Myös yleistä pihan siivousta ja puutarhavälineiden siirtämistä talvisäilöön on ollut ohjelmassamme, samoin polttopuuhommia. Lintujen talviruokinnan aloitimme tällä viikolla.

Puutarhamme arimmat puuvartiset saavat ympärilleen verkkotötterön, jonka päälle laitamme myöhemmin kelien viilettyä pakkassuojakankaan.

Puutarhavarasto sai jo ovensa, ja viherkatonkin rakenteiden kanssa olemme edistyneet. Viherkaton kehikko on nimittäin jo valmis ja patolevy asennettu, mutta poikkipuut vielä puuttuvat. Ne yritämme saada paikoilleen nyt viikonlopun aikana.

Puutarhavaraston oven saranat ovat takorautaiset.

Hyötytarhan laitoin myös jo talviteloille. Silppusin ylimääräiset kasvinosat laatikoihin ja sekoitin niitä pintamultaan maatumaan talven yli. Pari laatikkoa varasin syyskylvöille, jotka aion tehdä lähipäivinä. Postailen niistä sitten vielä lisää tarkemmin, kunhan saan ne tehdyksi. 

Hyötytarhakin alkaa olla valmiina talvea varten, enää syyskylvöt puuttuvat.

Väkisin mieli alkaa jo olla lähestyvässä talvessa, ja toisaalta ensi kasvukausikin jo käy mietteissä. Mm. alustavia kylvösuunnitelmia olen jo tehnyt ja jonkin verran olemme jo suunnitelleet ensi vuoden puutarhaprojekteja. 

Mukavaa viikonloppua!

Omenapuun jänisvauriot ja pelastusoperaatio

Olisin toivonut, että tähän puutarhahommaan emme koskaan joutuisi ryhtymään, mutta niinhän siinä tänä talvena kävi, että jänis pääsi yhden omenapuumme kimppuun oikein kunnolla. Joka talvi jotain pientä jänistuhoa on meilläkin tullut, mutta ne ovat yleensä olleet ruusujen tai muiden puuvartisten pensaiden yksittäisten oksien lyhennystä, josta sen suurempaa haittaa ei ole ollut. Olemme päässeet jänistuhojen vuoksi vähällä, sillä olemme vuosittain suojanneet kaikki jäniksille maistuvat puuvartiset 120cm korkealla jänisverkolla talveksi ja käyneet viimeistään vuodenvaihteesta lähtien viikoittain kiertämässä suojaukset ja kaivamassa lumet niiden ympäriltä, etteivät pitkäkorvat vain pääsisi hangen päältä kurkottelemaan puihin ja pensaisiin. 

Pari viikkoa sitten täällä tuprutti lunta yhdessä yössä parisenkymmentä senttimetriä ja lisäksi kova tuuli oli puhaltanut verkkojen ympärille aiemmin kaivetut uomat umpeen. Omenapuiden luona yhteen kohtaan oli kerrostunut tämän seurauksena lunta sen verran paljon, että jänis oli kuin olikin jotenkin päässyt verkon yli. Yhden illan/yön se oli ehtinyt mellastaa ja tuloksena oli, että omenapuu 'Vuokko' oli näistä kaikista suojausyrityksistä huolimatta jyrsitty rungon ympäri. Niinpä jouduimme ryhtymään omenapuun pelastustoimiin.

Lähtötilanne: omenapuun 'Vuokko' runko on jyrsitty kokonaan ympäri.

Heti tilanteen huomattuamme kävimme taas tarkistuskierroksella ympäri puutarhan ja poistamassa lunta muidenkin verkkojen ympäriltä. Hanki on meillä tänä vuonna tavanomaista paksumpi, ja näillä lumimäärillä näköjään yksi tarkistuskierros viikossa ei riitä, etenkin jos on kovin tuulista. Nyt kuitenkin kaikki kasvit pitäisi taas olla turvassa. Onnettoman 'Vuokon' suhteen ostimme haavanhoitoainetta, jolla käsittelimme jyrsityn rungon. Nyt odotamme toukokuulle, jonka alkupuolella suunnitelmissa on yrittää pelastaa puu sillastamalla. Postailen sillastuksesta silloin tarkemmin. Itsekään en ole sitä koskaan ennen kokeillut, mutta toivottavasti saisimme sen avulla 'Vuokon' pelastettua. Puu on nimittäin yhdeksän vuotta sitten istutettu ja viime kesänä se teki ensimmäistä kertaa omenoita enemmän kuin pari. Omenoistamme 'Vuokko' on meistä maultaan paras, ja on todella sääli, jos joudumme ostamaan tilalle toisen, kun satoikään menee näin kauan.

Haavanhoitoaineella käsitelty runko. Jäniksen kaluamat oksat poistimme vielä kuvan ottamisen jälkeen ja käsittelimme niidenkin haavapinnat hoitoaineella.

Omenapuun rungon vaurio on sen verran ylhäällä paksun lumikerroksen vuoksi, että jos sillastus ei onnistu, on vielä mahdollisuus, että puu tekisikin uusia oksia vauriokohdan alapuolelta ja tulisikin pensasmaiseksi. Palaan 'Vuokon' kuulumisiin keväällä sillastuksen aikoihin ja päivitän myöhemmin kesällä, miten sen kanssa kävi.

Onko sinun puutarhasi säästynyt jänistuhoilta?
Entä oletko joskus kokeillut sillastusta, ja jos olet, onnistuiko se? 

 

Hyvää loppuviikkoa!

Kevättalven pihatöitä

Parina viime kuukautena puutarhassa on tullut vietettyä melko vähän aikaa. Kasvihuoneessa olen ajoittain käynyt tunnelmoimassa, ja myös nuotion ääressä olemme välillä istuskelleet. Pihatyöt ovat rajoittuneet lähinnä pakollisiin lumitöihin, jotka mies on hoitanut suurelta osin. Itse taas olen käynyt silloin tällöin tarkistelemassa jänisverkkoja ja poistamassa lunta niiden ympäriltä, etteivät pitkäkorvat ylettäisi nakertamaan kasveja. Nyt ennen plussakelejä kävin rapsimassa lumia pois havujen ja pensaiden päältä, jotta ne eivät vaurioituisi painavan nuoskalumen alla. Lisäksi jänisverkkojen tarkistus oli taas paikoillaan. 

Jänisverkkojen ympäriltä on tänä talvena saanut ahkerasti käydä tamppaamassa ja poistamassa lumia, etteivät pitkäkorvat yllä verkkojen yli jyrsimään puuvartisia.

Yleensä tähän aikaan olen myös suojannut mm. rhodot ja havut säkkikangaspusseilla kevätahavalta, mutta tänä talvena meillä onkin lunta niin paljon, että kaikki alppiruusut ovat hautautuneet sen alle. Jatkossa lumien alettua sulaa täytyykin käydä tarkistelemassa, milloin vihreitä lehtiä alkaa pilkottaa hangessa ja peitellä ne sitten. 

Viime vuonna alppiruusumme kaipasivat tähän aikaan vuodesta jo suojaa kevätahavalta. Nyt ne ovat hautauneet lumen alle. Kuvan vasemmassa reunassa pilkottaa aivan pikkuisen yhtä alppiruusun lehteä.

Hankikylvöistä postasin äskettäin, ja viime viikonloppuna jouduin itse asiassa siirtämään ruukut vielä toiseen, vähän suojaisampaan paikkaan. Takkaan talven aikana kertyneet tuhkat mies levitti taas hangelle nopeuttamaan nyt luvattuina aurinkoisina päivinä lumien sulamista, mutta toisaalta myös lannoitteeksi. Vaihtelemme vuosittain tuhkan levityskohtia, ja tällä kertaa sitä päätyi mm. nurmikolle, istutuslaatikoiden alueelle ja muutamaan perennapenkkiin. Tuhkan käytöstä lannoitteena löytyy hyvää tietoa esim. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta. Lisäksi olemme ahkeroineet saadaksemme lämpökompostorimme, jotka jäätyivät kovilla pakkasilla, taas toimimaan. Kuuman veden lisääminen massan sekaan näytti auttavan, ja nyt ainakin toisessa kompostorissa on taas pöhinä käynnissä.

Valkea hanki on nyt paikoitellen tuhkan värjäämä.

Aurinkopaneelit meillä oli tarkoitus pitää mahdollisimman lumettomina talven yli, sillä vuosi sitten se sujui melko hyvin. Alkutalvesta tämä onnistui tänä vuonnakin, mutta nyt tammi-helmikuun tiuhojen lumisateiden ja kovien pakkasten aikana paneelit hautautuivat nietoksiin. Viime viikolla mies sai paneelit kuitenkin puhtaiksi, ja sähköntuotto alkoi taas. Aurinkopaneeleiden kuulumisiin palailen itse asiassa tarkemmin aivan lähiaikoina.

Oletko sinä jo tehnyt kevättalven pihatöitä?

Iloa päivääsi!

Helmikuinen puutarha

Tämä helmikuu on ollut ainakin meillä päin todella kaunis. Aurinkoisia pakkaspäiviä on ollut runsaasti ja puutarha on kylpenyt ihanassa valossa. Lunta meillä on puolisen metriä, ihan sopivasti talvisiin harrasteisiin ja leikkeihin, mutta enempää ei kyllä tarvitsisi enää tulla. Kävin tarkastamassa puutarhassa, että jänisverkot estävät edelleen pitkäkorvien herkuttelut puuvartisilla kasveilla, ja rapsimassa lumia pois mm. havujen ja joidenkin pensaidenkin päältä. Samalla näpsin kuvia puutarhamme helmikuisesta ilmeestä. Siispä tervetuloa näiden kuvien välityksellä vierailemaan hetki helmikuisessa lumipuutarhassamme!

Metsäpuutarhan puolella lunta on aina vähemmän kuin muualla pihassamme. O-penkki ja puun ympärillä oleva penkki ovat kuin suuria, lumikuorrutteisia donitseja. Jäniksen jälkiä risteilee siellä täällä, mutta suojaverkot ovat ainakin toistaiseksi pitäneet herkuttelijat loitolla puuvartistemme kimpusta.

Sydänpolun alueen reunassa kärhötelineet ovat saaneet lumiset huiput. Jänikset ovat syöneet kärhöjen versot alhaalta, mutta onneksi keväällä maasta nousevat uudet.

Luminen metsä tarjoaa kauniin taustan talviselle puutarhalle.

Nuotiopaikalta kasvihuoneelle päin. Kasvihuone näyttää kinoksiin uponneelta, vaikka todellisuudessa sen eteen tulevat lumipeitteiset istutuslaatikot.

Hyötytarhan aluetta toisesta suunnasta. Istutuslaatikot ovat puoli metriä korkeita, ja lumipeite yltää juuri niiden yläreunan tuntumaan asti.

Kukkiva penkki on saanut kunnon pehmusteet. Jänisten polkuja näkyy taustalla Rinnepenkissä.

Terassin portaiden alla olevat kivipylväät ovat saaneet komeat lumihatut. Kasvihuoneen katolta ja Pisarassa kasvavan rungollisen syreenin päältä poistimme jälleen lumet kuvien ottamisen jälkeen.

Talvinenkin puutarha voi olla kaunis. <3

Minkä verran teilläpäin on lunta?

Kaikkea hyvää loppuviikkoosi!

Puutarhan syystyöt

Puutarhan syystyöt ovat meillä jakautuneet tänä vuonna harvinaisen pitkälle ajanjaksolle, sillä loka-marraskuun vaihde on ollut tavanomaista lämpimämpi. Syksyn ruukkuistutuksia tein jo syyskuussa, ja kasvihuone sai syksyisen ilmeensä lokakuussa ja myös syyskylvöt tein silloin. Kukkasipulit pääsivät maahan pääosin jo lokakuussa, mutta viimeiset niistä istutin marraskuun alussa. Jänisverkkojen asentamisen aloitimme jo viime kuussa, mutta jonkin verran verkotettavia jäi vielä marraskuun alkuukin. Myös arat kasvit ovat jo saaneet ympärilleen kehikot, joiden ympärille pakkaspeitot/hallaharsot viritän, kunhan keli vielä vähän viilenee.

Arat kasvit ovat saaneet jo ympärilleen kehikot, joiden päälle myöhemmin kiedomme pakkaspeitteet/hallaharsot. Näihin suojattaviin kuuluvat kuvassa näkyvien komeakotakuusamien lisäksi mm. magnoliat, mustaluumu, katsura, ruusuorapihlaja sekä ruusumanteli. Jänisverkot sen sijaan ovat paljon korkeammat kuin kuvassa näkyvät, ja niitä olemme viritelleet mm. hedelmäpuiden, pensasmustikoiden ja atsaleoiden ympärille.

Ulkoporealtaan vedenvaihto on meillä aina ollut aivan loppusyksyn projekti, jotta veden seuraava vaihtoajankohta tulisi varmasti keväällä plussakelien puolelle. Puiden lehtiä olemme haravoineet ja puhaltaneet kukkapenkkeihin ja pensaiden alle, ensimmäisiä pudonneita silppusimme myös ruohonleikkurilla nurmelle. Perennoja en siisti näin syksyisin, vaan jätän ne maatumaan paikoilleen/talventörröttäjiksi, jotka silppuan keväällä kukkapenkkeihin. Viime viikkoina olen myös yrittänyt jaksaa vielä ahkerasti kitkeä kukkapenkeistä ja hiekkapoluilta rikkakasvit pois, jotta keväällä alueiden ilme olisi siistimpi monivuotisia rikkakasveja ajatellen.

Lavatarha on jo valmiina talveen. Syyskylvöjä tein kolmeen laatikkoon, loput täytän keväällä/alkukesästä suorakylvöillä ja esikasvatetuilla taimilla. Osa lavojen lehtimassasta päätyi kompostoriin, mutta osan silppusin ja sekoitin lavojen pintamultaan.

Puutarhan polut on siistitty lehdistä ja täydennetty uudella hiekalla. Myös kukkapenkit on kitketty, jotta keväällä heti ensimmäisenä ei ainakaan monivuotisia rikkakasveja olisi puskemassa niistä.

Hiekkakuormankin tilasimme vielä reilu viikko sitten, jotta saimme vähän tehtyä uutta polun pätkää metsäpuutarhaan, ja lisättyä hiekkaa vanhoille poluille. Lisäksi ensi kesän puutarhaprojektien suunnittelu on jo ahkerasti käynnissä. Nyt onkin vielä hyvä aika esimerkiksi ottaa mittoja valmiiksi talven aikana tehtäviä suunnitelmia varten, kun lunta ei ole vielä maassa.

Onko sinulla jo kaikki puutarhan syystyöt tehtynä?

Mukavaa tiistaita!

Lumipuutarha

Lunta on tänä talvenakin tullut taas runsaasti, ja sitä on saanut olla poistamassa esimerkiksi kasvihuoneen katolta jo useita kertoja. Itselleni tämä lumimäärä riittäisi jo, sillä kasveille se tarjoaa kuitenkin hyvän suojan, ja hiihtoon, lumileikkeihin ja mäenlaskuun yms. ulkoaktiviteetteihinkin sitä on jo yllin kyllin. Täytyy kuitenkin myöntää, että kyllähän luminen maisema ja puutarha voi olla uskomattoman kaunis. Kävin puutarhassa kiertelemässä ja tarkistamassa, etteivät jänikset pääse suojaverkkojen yli herkuttelemaan ja samalla otin muutamia kuvia. Tervetuloa vierailulle lumipuutarhaamme!

Lumikuorrutteinen puutarha on omalla tavallaan todella kaunis ja seesteinen.

Koivujen rungot ovat saaneet jää- ja lumihunnun.

O-penkki ja sen keskellä oleva istuskelupenkki ovat lumen peittäminä kuin suuria, valkoisia donitseja.

Sydänpolun alueella on suurin osa jäniksiltä suojattavista kasveistamme. Lumi muodostaa komean kerroksen puutarhaportinkin päälle.

Isotuomipihlaja-aidan luona terassille vievän luiskan kaiteesta näkyy vain yläosa.

Lumisten puiden koristamaa näkymää jaksaisin ihastella vaikka kuinka kauan. Tämä terassilta kuvattu näkymä avautuu myös olohuoneemme ikkunoista, joten tätä maisemaa tulee katseltua useita kertoja päivässä.

 Kauniita pakkaspäiviä!

Lumen kuorruttama puutarha (ja arvontamuistutus!)

Lumi kaunistaa puutarhan peittämällä alleen lakastuneet kasvit, heijastamalla valoa ja luomalla pehmeitä muotoja. Tänä vuonna lumi tuli iloksemme jo melko varhain, marraskuun puolella, ja ajoittaisista plussakeleistä huolimatta se on säilynyt maassa. Tervetuloa kuvakierrokselle lumihunnun peittämään puutarhaamme!

Näkymä terassilta kivikkokasvialueen yli kohti kasvihuonetta ja sen taakse jäävää Sydänpolkua.

Sydänpolulla alppiruusut peittyvät lumeen. Lumiset oksat luovat kauniita muotoja.

Aurinkonauhus on koristeellinen talventörröttäjä.

Nuotiopaikan takareunaa rajaa herukkakaari. Taustalla O-penkki ja portti Sydänpolulle.

Syyshortensia kantaa oksillaan pehmeitä, pumpulimaisia lumipalloja.

Tähän loppuun muistutan vielä blogissani käynnissä olevasta huonekasvien hoitotuotepaketin arvonnasta, jonka osallistumisaikaa on muutama päivä jäljellä. Jos et ole vielä osallistunut, kannattaa käydä kurkkaamassa arvontapostausta. :)

Mukavaa viikonloppua!

Talvinen puutarha

Talvella puutarha muuttuu aivan toisenlaiseksi sen pukeutuessa lumeen ja jäähän. Lumen alta piirtyvät pehmeät muodot vihjaavat alla piilevästä elämästä, ja esimerkiksi ikivihreiden kasvien ja koristeellisten, kauniinväristen  runkojen ja oksien merkitys korostuu. Myös pystyyn jätetyt perennat ja muut talventörrröttäjät luovat mielenkiintoista vaihtelua valkeuteen. 

Callunat koristavat ruukuissa etuoven portaikkoa.

Etupihan riippahernepensaiden vänkyrät oksat ovat koristeelliset hennon lumipeitteen alla.

Kuuran peittämä luiskan kaide Rinnepenkin ja isotuomipihlaja-aidan välissä.

Purppuraheisiangervo "Lady in Red":n oksat muodostavat hangesta nousevia kaaria.

Hyönteishotelli näyttää jääneen aikalailla tyhjilleen täksi talveksi.

Huurteiset pihlajat ja koivut kurottelevat kohti kuulasta sinitaivasta.

Sydänpolun varrella lumen alla piileksivät mm. alppiruusut, kapealehtikalmia ja suokukka.

Sydänpolun alueella on jos jonkinmoista verkkoa suojaamassa mm. hedelmäpuita ja atsaleoja jänistuhoilta.

Jänis on käynyt kiertelemässä puutarhassa, mutta ainakaan tällä reissulla ei pitkäkorva löytänyt syötävää. Ehkä lähimetsässä sillä on parempi onni...

Tähän postaukseen kertyi kuvia jo sen verran paljon, että säästän valokuvat ihanista talventörröttäjistäni seuraavaa postausta varten. :)
Mukavaa talvista päivää Sinulle!