Hankin viime kevättalvena kumkvattipuun, jossa oli ostohetkellä raakileita, ja pääsimmekin keväällä herkuttelemaan sen ensimmäisellä sadolla. Kesän kumkvatti vietti isommassa kasvihuoneessamme, jossa se näytti viihtyvän erittäin hyvin. Se nimittäin kasvoi ja tuuheutui ihan silmissä ja loppukesällä se puhkesi kukkaan. Kun otin puun sisälle talvehtimaan, se otti vähän nokkiinsa ja kasvivaloista ja sumuttelusta huolimatta tiputti yhtä lukuun ottamatta kaikki raakileensa ja myös osan lehdistään. Tuota yhtä hedelmää puu on kuitenkin sitkeästi kasvatellut ja nyt se näyttää olevan syöntikypsä. Niinpä pääsemmekin näin marraskuun keskellä maistelemaan oman kumkvattipuun satoa!
 |
| Kumkvattipuu talvehtii keittiön ikkunalla kasvivalojen alla, jossa sillä on seuranaan pikkuinen yrttitarha pihalta ja kasvihuoneesta sisälle tuomistani yrteistä. |
 |
| Kumkvatti jaksoi tällä kertaa kypsytellä yhden hedelmän, joka kuitenkin on suurempi kuin viimekeväiset. |
Toivon kovasti, että kumkvattipuumme selviää talvesta ja pääsee taas alkukesällä muuttamaan kasvihuoneen lämpöön. Aiemmin meillä on ollut persikka- ja aprikoosipuita, jotka selvisivät muutaman vuoden, ja omia persikoita pääsimme maistelemaankin. Persikka- ja aprikoosipuiden talvettaminen oli kuitenkin ainakin tähänastisen kokemukseni mukaan vaikeampaa kuin kumkvatin, ja ne olivat myös sen verran isoja, että vaativat lattialla reilusti tilaa ympärilleen. Olisikin tosi ihana juttu, jos saisimme nyt kumkvatista pidempiaikaisen eksoottisen hedelmäpuun!
Iloa päivääsi!
