perjantai 28. syyskuuta 2018

Uudet istutusalueet: Angervorinne ja Pionirinne

Kuluneena kesänä olemme perustaneet viisi uutta istutusaluetta, mikä on kyllä ehdottomasti ennätysmäärä verrattuna aiempiin kesiin. Alunperin suunnitelmissa oli vain kaksi, joista terassin istutusalueen esittelin jo aiemmin, mutta kesän edetessä ilmeni pakottava tarve tehdä vielä kolme lisää. :D

Angervo- ja Pionirinne ovat molemmat näitä vasta kesän aikana ideansa saaneita penkkejä, ja ne syntyivät nuotiopaikan ympärille Liljarinteen inspiroimina. Puutarhaportit, joita pitkin kiipeilevät sekä köynnösruusut että kärhöt, erottavat nämä rinneistutukset reilusti suuremmasta Liljarinteestä.

Angervorinteessä kasvaa herkullisen värinen köynnösruusu.

Angervorinne on kuvassa etualalla. Juurimaton reuna minulla on vielä siistimättä ja kasvien vieressä on vielä nimikyltit, sillä en ole ehtinyt lopullista huolittelua tekemään enkä piirtämään istutusalueen kaavakuvaa. Toivottavasti viikonloppuna saisin nekin hoidettua. Takana kaartuu vasemmalle uusi Liljarinne, jonka keskelle tulevan polun alueelta minulla on vielä nurmi paikoitellen poistamatta.

Asteri 'Kesseler'

Loistokärhö 'Blue Angel' teki sinnikkäästi vielä pari kukkaa.

Pionirinne on nuotiopaikan toisella puolella lähes vastapäätä Angervorinnettä.

Edessä Pionirinnettä reunustavat kuunliljat, keskellä kasvavat pionit. Portin puoleinen reuna on puistolemmikkien aluetta.

Aivan Pionirinteen keskellä nousee tähtimagnolia, joka tarvitsee tujakan talvisuojauksen. Toivon mukaan magnolia sen turvin pärjäisi kevääseen, paikka ainakin on suojainen. Etualalla maata pääsee peittämään vuorikonnantatar 'Darjeeling Red'.

Vuorikonnantatarin 'Darjeeling Red' kukat ovat ensin valkeat ja muuttuvat vähitellen punaisiksi kukinnan edetessä.

Tässä vielä näiden istutusalueiden kasvilistaukset:

Angervorinne:
- loistokärhö 'Nelly Moser', 'Blue Angel' (Clematis)
- köynnösruusu, puna-oranssi (Rosa)
- pisamakello 'Rubrifolia' (Campanula punctata)
- tarhapäivänlilja 'Bertie Ferris' (Hemerocallis)
- puistolemmikki (Myosotis sylvatica)
- tarhajaloangervo 'Brautschleier' (Astilbe arendsii)
- asteri 'Kesseler' (Aster)

Pionirinne:
- suklaakirsikka 'Chokoladnaja' (Prunus cerasus)
- punaherukka 'Punahilkka' (Ribes rubrum)
- tähtimagnolia (Magnolia stellata)
- loistokärhö 'Ville de Lyon' (Clematis)
- mantsuriankärhö (Clematis)
- tarhaviinikärhö 'Polish Spirit' (Clematis)
- köynnösruusu, punainen (Rosa)
- huopakaunokki (Centaurea dealbata)
- puistolemmikki (Myosotis sylvatica)
- särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis)
- pihakäenkaali (Oxalis fontana)
- kellopeippi, valk. (Physostegia virginiana)
- jaloritarinkannus 'Blue Bird' (Delpihinium)
- kiinanpioni 'Wladyslawa', 'Marechall Mac Mahon', 'Festiva Maxima', 'Sebastian Maas' (Paeonia lactiflora)
- tarhapioni 'Alba Plena', 'Multabilis Plena' (Paeonia x festiva)
- hybridipioni 'Buckeye Belle' (Paeonia)
- jalokuunlilja 'Wide Brim', 'Fragrant Blue', 'Queen Josephine', 'Sum and Substance' (Hosta)
- vuorikonnantatar 'Darjeeling Red' (Bistorta (Persicaria) affinis

Tällä viikolla olen pikku hiljaa päässyt jo aloittamaan puutarhan syyspuuhiakin ja niitä jatkan viikonloppuna. Kukkasipulit odottavat varastossa istutusta ja kasvihuoneen siivousta aloitin eilen. Lisäksi tarkoituksenani olisi viimeistellä nämä uudet istutusalueet, jolloin pääsisin postaamaan Liljarinteestäkin ehkä jo ensi viikolla.

Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Minä puutarhurina -haaste

Sain tämän Kukka & Kaali -blogin Pauliinan alulle laittaman hauskan haasteen Sirkulta Kukkia & Haaveita -blogista. Haasteen tarkoituksena on pysähtyä hetkeksi pohtimaan, minkälainen puutarhuri itse on. Haasteeseen voi osallistua valitsemalla kuhunkin aihepiiriin liittyen erilaisista vastausvaihtoehdoista itseään kuvaavat tai kertomalla ja kuvailemalla vapaasti, joista valitsin jälkimmäisen.

Puutarhasuunnittelu
Tykkään suunnitella asioita etukäteen mm. erilaisten listojen ja kaavakuvien avulla. Yleensä talven aikana mietin ahkerasti seuraavan kasvukauden pihaprojekteja ja hion suunnitelmia valmiiksi, jotta lumien sulettua pääsemme heti hommiin. Suunnitelmia käyn läpi myös mieheni kanssa, ja toisinaan yhdessä pähkäilyn myötä lopullinen ratkaisu vielä kohenee ja jalostuu. Toisaalta innostun myös herkästi, ja esimerkiksi tänä kesänä toteutui muutama alue, jota en ollut talven aikana ajatellutkaan tänä vuonna työstettäväksi. Kuitenkin näissäkin tapauksissa ennen lapion varteen tarttumista annan suunnitelmien kypsyä mielessä vähintäänkin viikon tai pari. Suuret linjat pohdin hyvin valmiiksi etukäteen, mutta esim. kasvivalinnat määräytyvät osin tarjonnan mukaan, ja yksittäiskasvien paikat toisinaan selkeytyvät vasta ostamisen jälkeen.

Porraspenkin aluekin vaati pitkällisen suunnittelun mittailuineen ja laskeskelemisineen. Kuitenkin kasvivalinnoista osa kirkastui vasta puutarhamyymälässä.

Ostokset
Taimisto- ja puutarhamyymäläkierrokset ovat kesällä suurta huviani. Minulla on lista kasveista, jotka ehdottomasti joskus haluan puutarhaamme, ja niitä ostan silloin, kun niitä tulee vastaan. Täälläpäin kasvitarjontaa on rajallisemmin kuin esim. Lounais- ja Etelä-Suomessa, joten yleensä kesälomareissuilta tuleekin aina kasveja kotiin tuliaisina kontin täydeltä. Tykkään hyödyntää myös alennusmyyntejä, sillä esim. uusia istutusalueita perustaessa taimimäärät saattavat olla kovinkin suuria, jolloin alesta ostaminen on kannattavaa edellyttäen toki, että valikoimissa on mieluisia kasveja.

Heinäkuun alussa taimia terassilla odottamassa istutusta.

Työkalujen säilytys
Työkaluja haluaisin säilyttää nykyistä paremmin, ja toiveenani tälle kesälle oli pienen pihavaraston rakentaminen säilytysongelman korjaamiseksi. Valitettavasti varaston teko joutui lopulta antamaan tilaa muille projekteille, joten saan odottaa sen valmistumista ensi kesään. Yhden lisähaasteen työkalujen säilytykseen tuovat lapset, jotka ihailevat äidin kivannäköisiä puutarhavälineitä ja nappaavat ne leikkeihinsä, jos vain jostain ne käsiinsä saavat. Lapsilla on omatkin puutarhatyökalunsa, mutta jostain syystä ne minun välineeni ovat kiinnostavampia, tottakai. Niinpä välillä löydän työkalujani esim. herukkapensaiden alta tai hiekkalaatikkoon hautautuneena.


Minä hyötytarhurina
Hyötypuutarhurina olen vielä monessa suhteessa harjoittelija, mutta kovinkin innokas kokeilemaan ja oppimaan uutta. Tykkään testata itselleni uusia lajeja ja lajikkeita, ja näiden kokeilujen myötä jatkoon valikoituvat ne parhaimmat seuraavia vuosia ajatellen. Istutuslaatikoita meillä on ollut nyt muutaman vuoden ajan, ja vuosi vuodelta niiden määrä on vähitellen lisääntynyt positiivisten kokemusten kannustamana. Kasvihuoneviljelyä olen harjoitellut nyt ensimmäisen kokonaisen kesän, ja olen kokenut senkin todella palkitsevana. Toki epäonnistumisia tulee joka kesä ainakin jonkin hyötykasvin kanssa, mutta oman sadon kantamista ruokapöytään ei voita mikään.

29.7.2018 istutuslaatikoissa rehevässä kasvussa olivat mm. porkkanat, kurpitsat, kukkakaalit, herneet ja mangoldit.

Kitkeminen
Kitkemistä inhosin aiemmin, mutta tänä kesänä se on ensimmäistä kertaa ollut jopa ihan mukavaa. Joka tapauksessa sitä saisin kyllä useamminkin tehdä.


Puutarhapuuhat
Kesällä vietämme puutarhassa lähes kaiken mahdollisen ajan, jonka vain olemme kotosalla. Puutarhasta tulee ikään kuin toinen olohuoneemme, minkä kyllä huomaa sisällä, sillä kotitöille aikaa jää kesällä tämän vuoksi normaalia vähemmän. Puutarhassa touhuamista riittää pitkälle syksyyn, ja kiva siellä on käydä talvellakin. Puutarhatöiden vastapainona mm. käymme piknikillä takapihan nurmikolla, paistamme nuotiopaikalla makkaraa tai tikkupullaa, ihmettelemme lasten kanssa lintuja, ötököitä, kasvien kasvamista ja keräämme omasta pihasta luonnon materiaaleja askartelua varten.

Uusi terassi on ollut kesän ajan toinen olohuoneemme ja myös ruokailutilana ahkerassa käytössä.

Kasvivalikoima
Kasvien suhteen tunnustaudun ”järkeväksi” hamstraajaksi. Tykkään keräillä eri lajeja ja lajikkeita, mutta yritän pitää ostoksissa myös maltin mukana. Esimerkiksi erilaisia perennalajikkeita meiltä löytyy tällä hetkellä arviolta n. 350-400. Syksyn aikana tarkoituksenani on päivittää puutarhamme kasvilistat ajantasaisiksi, jolloin tarkat lukumäärätkin taas varmistuvat. Selkeästi suurin osa hankinnoistani lähtee siitä, että minulla on valmisteilla istutusalue, johon tarvitsen kasveja. Kuitenkin toisinaan mukaan tarttuu myös sellaisia, joiden paikka selviää vasta, kun kuljen puutarhassa katselemassa ja miettimässä niille lopullista istutuspaikkaa. Minusta on hauska toisinaan kokeilla myös harvinaisuuksia tai eteläisempien vyöhykkeiden kasveja, ja onnistumiset näiden suhteen palkitsevat, vaikka toki menetyksiäkin tulee. Meiltä löytyykin useita I-II –vyöhykkeen puuvartisia kasveja, joille IV-vyöhykkeellä sijaitsevasta puutarhastamme on löytynyt suotuisa mikroympäristö.  

Kirsikkasorvarinpensas on yksi puutarhamme "arkajaloista", mutta se on viihtynyt todella hyvin ja ilahduttaa syksyisin upeilla siemenkodillaan.

Minä ja sää
Sään suhteen en ole nirso. Sopivissa varusteissa voi puutarhassa touhuta lähes säällä kuin säällä. Toisaalta, jos tiedän, että kyseessä on viikon ainoa kaatosadepäivä ja koko loppuviikon on ennustettu auringon paistavan, siirrän suosiolla puutarhapuuhailuni seuraavalle päivälle.

Suhtautuminen vuodenaikoihin
Minusta Suomen kaikki neljä vuodenaikaa ovat omalla tavallaan ihania ja kauniita. Toki puutarhaharrastajan kannalta kasvukausi on monella tavalla sitä antoisinta aikaa, mutta paljon hyvää löytyy myös sen ulkopuolisesta ajasta. Kirpeät ja kuulaat syyspäivät ulkoiluineen, talvella lumileikit, lintujen ruokinta, puutarhakirjojen ja -lehtien lukeminen ja seuraavan kesän suunnitelmien laatiminen ja kevään hento lupaus tulevasta kesästä ja kasvukauden alusta ovat kaikki antoisaa, nautinnollista aikaa, ja toisaalta vuodenaikojen vaihtuminen saa aina kulloisenkin ajankohdan tuntumaan erityiseltä.

Myös talvella puutarha vetää puoleensa, ja esimerkiksi pulkkamäen jälkeen on kiva istua nuotiolla ja vaikkapa paistaa makkaraa.

Itse haastan mukaan tähän kivaan pohdiskeluun seuraavat ihanat blogit: Kivisen Vilman piha, Keijunkukkaset ja Rakkautta ja maan antimia.

"Eläköön puutarhojen ja puutarhureiden monimuotoisuus! Meitä kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan!
Haasta muutama blogiystäväsi mukaan. Kerro, keneltä sait haasteen ja voit myös mainita, että alunperin haasteen pani alulle Pauliina blogista Kukka & Kaali. https://kukkaetkaali.blogspot.com/
"

Iloa keskiviikkoosi!

maanantai 24. syyskuuta 2018

Maissin kasvatusta

Tänä vuonna kasvatin ensimmäistä kertaa maissia, ja tämän onnistuneen kokeilun myötä maissi tulee kuulumaan jatkossakin kevätkylvöjeni listalle. 

15.9.2018 ensimmäiset kypsät maissintähkät

Kylvin sokerimaissit 'Golden Bantam' kylvömultaan huhtikuussa, ja ne lähtivät nopeasti vankkaan kasvuun. Toukokuun lopulla istutin taimet ruukkuun, jonka kannoin kasvihuoneeseen. Noin 30 litran ruukkuun laitoin yhteensä viisi taimea, ja mietin kyllä, tulikohan laitettua ne liian tiheään. Kasvu on kuitenkin ollut todella hyvää, ja näistä viidestä taimesta näillä näkymin tulemme saamaan yhteensä kahdeksan, ihan mukavan kokoista maissintähkää. 

22.4.2018 pienet taimet kurkottavat puolikkaista maitotölkeistä.

17.6.2018 kasvihuoneessa maissit ovat päässet jo hyvään kasvuvauhtiin.

11.7.2018 korkeimmat taimet kurkottelevat jo kasvihuoneen kattoa.

11.7.2018 hedekukintoja alkaa näkyä latvoissa.

16.8.2018 varren tyvessä sijaitsevissa emikukinnoissa alkavat tähkät pullistua ja isoimmissa tähkissä päässä olevat "karvat" alkavat jo vähitellen kuivumaan ruskeiksi.

Maissien hoito on ollut todella vaivatonta verrattuna muihin kasvihuoneemme kasveihin. Istutusvaiheessa laitoin varastolannoituksen ja sen jälkeen olen vain huolehtinut kastelusta. Ensimmäiset tähkät keräsin reilu viikko sitten, kun tähkän päässä olevat "karvat" olivat muuttuneet kokonaan ruskeiksi ja tähkän pää tuntui käteen pyöreähköltä. Loput kuusi tähkää ovat sadonkorjuukunnossa aivan lähiaikoina. Söimme maissit keitettyinä, ja yllätyimme siitä, kuinka makeita ne olivat. Ostamme usein, etenkin kesäisin, kaupasta maissintähkiä, mutta kyllä nämä itse kasvatetut veivät niistä voiton.

Oletko sinä kokeillut maissin kasvatusta?

Mukavaa syyskuun viimeistä viikkoa!

perjantai 21. syyskuuta 2018

Alkusyksyisen puutarhan kauneutta

Kesän vaihtuessa syksyyn puutarhan ilme vaihtuu taas täysin toisenlaiseksi. Se, mikä kesällä oli raikasta, ehkä hempeää ja herkkääkin, on nyt täyteläistä, räiskyvää ja osin jo parhaat päivänsä nähnyttä. Paikoitellen ilmassa on jo luopumista. Lisäksi ainakin itselläni mielessä alkavat taas jo risteillä orastavat suunnitelmat ensi kasvukautta ajatellen, ensin syksyn sipulikukkien muodossa, mutta pian myös talven aikana pohdittavien puutarhaprojektien valinnan kannalta. Tervetuloa mukaan alkusyksyiselle kierrokselle puutarhaamme!

Uudessa Liljarinteessä jättiverbena houkuttelee vielä perhosia.

Liljarinteessä myös matalat värililjat ovat kukassa, samoin vaaleanpunainen palavarakkaus 'Carnea'...

..., kuten myös orvokit...

..., reunuskasvina tänä kesänä oleva yksivuotinen tuoksupielus...

... ja ihanat pioniunikot.

Liljarinteen lähistöllä oleva Keltainen Piste loistaa vielä keltaisena...

...parinkin eri kukkijan turvin. Olen varmaan jo aiemmin maininnut, että keltainen ei kuulu lempiväreihini puutarhassa, mutta näin syksyisin se näyttää aika kivalta.

Kolmiopenkissäkin riittää vielä kukintaa, kun...

...nepalinhanhikki...

...espanjankurjenpolvi 'Wargrave Pink'...

...ja kääpiöjaloangervo 'Pumila' pistävät parastaan.

Rinnepenkin vieressä olevista japaninruusukvitteneistä 'Sirius' on aloittanut kukinnan vielä uudelleen.

Istutuslaatikossa kukkii hauskan näköisenä parsasalaatti, joka ei maistunut meille, vaan jäi sen sijaan vielä hetkeksi laatikoiden kaunistukseksi.

Terassin edessä neilikkaruusut 'Pink Grootendorst' kukkivat vielä täyttä päätä. Kivan näköinen on mielestäni myös isoauringonkukka, joka nousee kasvihuonettakin korkeammalle ja kukkii valtavan monihaaraisena.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'

Katsellessani näitä kuvia yllätyin, kuinka vaaleanpunavoittoisesti puutarhamme kukkii näin syyskuussa. Jotenkin olen ajatellut keltaisten ja tummemman punaisten sävyjen olevan jo pääroolissa, mutta näin ei olekaan ainakaan tänä vuonna. Mikä on sinun puutarhasi valtaväri nyt syyskuussa?

 Rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Syksyn sävyt -haaste

Syksy on todella kaunista aikaa luonnon pukeutuessa ruska-asuunsa. Toisaalta myös viimeiset sinnikkäät kukkijat ilahduttavat puutarhassa ja luonnossa kulkijaa. Syksyyn liittyy usein voimakkaita, räiskyviäkin värejä, joita katselee ilolla. Tämän luonnon vuosittain tarjoaman piristävän väriterapian kunniaksi ajattelinkin aloittaa tämän Syksyn sävyt -haasteen, jotta pääsisimme lyhenevien päivien virkistykseksi ihailemaan mahdollisimman monia, upeita syksyisiä värejä.

Keltajapaninangervo 'Goldflame' on yksi syksyisistä suosikeistani puutarhassamme.

Kuvien ei ole pakko olla kukista ja puutarhasta, vaan kaikki syksyisiksi sävyiksi mieltämäsi käy. Kerään tämän postauksen loppuun listan kaikista haasteeseen osallistuneista, joten halutessasi postauksesi tuohon listalle, käythän kirjoittamassa sen linkin tuonne alapuolelle kommenttikenttään, niin varmasti löydän sen.

Marja-aronia 'Viking' ja sininen ruiskaunokki olivat viime vuonna todella kaunis yhdistelmä, jota odotan tältäkin syksyltä.

Mongolianvaahteran syysväri on mielestäni yksi upeimmista etenkin auringonvalon osuessa siihen.

Tonttimme rajalla oleva isotuomipihlaja-aita on pian taas kirkuvan keltainen.

Tähän näkymään ei mene enää kauaa. Kasvihuoneen vieressä oleva pihlaja on alkanut jo aivan latvastaan muuttaa väriään.

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus sinulle rakkaimmista syksyisistä sävyistä
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Syksyn sävyt -postauksen kommenttikenttään.
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #syksynsävythaaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne.

Itse haastan mukaan seuraavat ihanat bloggaajat: Kruunu Vuokon Puutarhan Lumo -blogista, Kirsti Kaijan Mummon kirja -blogista ja Ansun Tuuliannikantuvassa-blogista.

Jos inspiraatio iskee, sinun ei toki tarvitse odottaa haastetuksi tulemista, vaan voit napata haasteen jo tästä mukaasi!:)

Raikkaita, värikkäitä syyspäiviä kaikille!

Haasteeseen osallistuneet blogit:
Mummon kirja
Puutarhan Lumo
Tuuliannikantuvassa
Vaarin torpan puutarha
Rosanpunaista kultaa
Puutarha on kotini 
Hiidenkiven puutarhassa
Hattaroita
Marja 50+ eloa ja oloa
Lappalainen etelässä
Multaa ja mukuloita
Outi's life
Pihakuiskaajan matkassa
Kukkia ja koukeroita
Kuvakehrääjä
pale red rose
Kuvien tarinaa
Minttulin kuvailuja
Rikkaruohoelämää
Rosanpunaista kultaa
Kukka & kaali
Viikarivartti
Maatiaiskanasen Elämää
Kottikärryn kääntöpiiri
Valkoista salviaa
Valokuvieni kertomaa
la la lilja
Kauniimpaa kuin koskaan
Mirjam-Matilda
Mamma laittaa valkoista...
Sarin kotona
Kristiina K
Koti Saksassa, sydän Suomessa
Villa Tuta
Vuonon kimallus
Kotona Annin kanssa
Merikapteenin Vaimo
Maata näkyvissä - merimiehen vaimon elämää
Luonnon luomaa
Olipa kerran puutarha...
Anun Askareet
Hopeinen Kuunsilta
Vägen till Stormskäret
Oli aika
good to be home 

maanantai 17. syyskuuta 2018

Yllätysten päivä

Viime viikon lopulla minua odotti töistä tullessani postilaatikossa iloinen yllätys, nimittäin Pihan vuosi -blogista liikkeelle lähtenyt siemenkirje. Tätä kirjettä tiesin lähiaikoina odotella, mutta laatikossa oli lisäksi jonkin paketin saapumisilmoitus. Ihmettelin, mistä minulle paketti on tulossa, sillä mitään en ollut tilannut enkä tiennyt kenenkään tutunkaan sitä lähettäneen. Paketti piti tietysti noutaa heti, ja yllätys oli suuri, kun sieltä paljastui toinen siemenkirje! Kyseessä oli Kukkia ja koukeroita -blogin Tuulikin keväällä aloittama kirje, joka on nyt toisella kierroksella. Minulle tulikin siis saman päivän aikana siemeniä ihasteltavaksi ja ihmeteltäväksi sellainen määrä, että en meinannut housuissani pysyä. Kirjeistä paljastui ihania aarteita, joista jälleen vähän jäi minulle tulevia kylvöjä varten, ja tilalle pääsi nyt loppukesällä keräämiäni siemeniä.

Tässä vielä Pihan vuosi -blogin siemenkirjeeseen liittyen toivotut esittelyt kasveista, joiden siemeniä lisäsin mukaan kirjeeseen:

Yksivuotinen ruiskaunokki (värisekoitus) kylväytyy itsestään, ja meillä näitä pukkaa nykyisin mm. tontin laidalla ja sitkeimpiä ihan nurmikollakin.

Valkoinen myskimalva 'Alba' sopii syyskylvöön.

Hopeatäpläpeippi 'White Nancy'...

...ja 'Beacon Silver' sopivat myös syyskylvöön. Nämä ovat levinneet meillä siemenestä mm. nurmikolle, josta olen siirtänyt niitä paremmille paikoille kukkapenkkiin.

Kaksivuotinen rohtosormustinkukka kylväytyy hienosti itse.

Jalopähkämö 'Superba'

Lila-keltainen kirjolupiini

Monivuotinen siperianunikko kukkii valkoisin, keltaisin ja oranssein kukin pitkin kesää.

Näistä siemenkirjeistä on iso ilo jokaiselle osallistujalle. Jo aiemmin Kivipellon Saila vertasi siemenkirjeen saamisen tunnetta jouluaaton riemuun, ja yhdyn hänen mielipiteeseensä täysin. Sen vuoksi nämä molemmat ihanaiset siemenkirjeen aloittajat ansaitsevat sydämelliset kiitokset siitä vaivasta, minkä he ovat nähneet meidän siemenkirjeisiin osallistujien yhteiseksi iloksi. Kiitos, Annika ja Tuulikki!<3 Toivottavasti näitä iloisia yllätyksiä kiertää joukossamme jatkossakin.

Ihania hetkiä näiden kirjeiden parissa teille, jotka olette vielä listalla odottamassa niiden saapumista!
Ja mukavaa, iloisia yllätyksiä sisältävää viikkoa kaikille muillekin!

perjantai 14. syyskuuta 2018

Ihanaakin ihanammat kärhöt

Kärhöpostausta lupailin jo aikaa sitten, mutta sen tekeminen on siirtynyt, kun olen odottanut viimeisimmänkin puhkeamista kukkaan. Odotus kannatti, sillä tänä vuonna kyseinen kärhö on lajissaan yksi puutarhamme kauneimmista.

Kärhöjen kukinta alkoi tänäkin vuonna tarha-alppikärhön, mantsuriankärhön ja loistokärhön 'Miss Bateman' johdolla kesäkuussa. Muut ovat sen jälkeen seuranneet perässä heinäkuun lopun ja elokuun aikana, kunnes vihdoin viikko sitten viimeinenkin, loistokärhö 'John Paul II',  avasi nuppunsa.

Tarhaviinikärhöt 'Etoile Violette' ja 'Madame Julia Correvon' ovat kaunis pari Sydänpolun keskimmäisessä kärhöpylväässä.

Suurin osa kärhöistämme kasvaa Sydänpolun reunalla.

Loistokärhöt 'John Paul II' ja 'Jackmanii Purpurea' kukkivat Sydänpolun reunalla ensimmäisessä pylväässä.

Loistokärhö 'John Paul II':n kukat ovat melkein kämmenen kokoiset.

Kolmannessa pylväässä aloitti tarha-alppikärhö 'Albina Plena' kukintansa uudelleen. Muut tarha-alppikärhömme eivät kukkineet tänä kesänä, mutta kasvattivat hyvin uutta versoa, joten toivottavasti vuoden päästä olisi kukintaakin luvassa.

Sydänpolun portissa ilahduttavat edelleen tarhalyhtykärhöt 'Princess Kate'...

...ja 'Princess Diana', jotka ovat kukkineet jo toista kuukautta.

Kesäkuussa kukassa oli ensimmäisten kärhöjen joukossa O-penkissä sen reunalta roikkuva loistokärhö 'Miss Bateman'.

Mantsuriankärhökin kukki Kaaripenkin viereisessä puutarhaportissa kesäkuussa, mutta aloitti nyt uuden kukintakierroksen.

Tämän kesän kärhöhankintoihini kuuluvat mm. loistokärhö 'Justa', joka tässä kuvassa on aivan kukintansa alussa...

...loistokärhö 'Multi Blue'...

...ja loistokärhö 'Piilu'.

Tänä kesänä lisäsin puutarhamme kärhöjen määrää reilusti, sillä ostin noin kymmenen uutta kärhöä. Mies rakensi kaksi uutta puutarhaporttia uuden Liljarinteen päätyihin, ja näiden porttien juurelle istutin suurimman osan uusista kärhöistä. Pari pääsi lisäksi Sydänpolulle johtavan puutarhaportin luo 'Princess Diana':n ja 'Princess Kate':n seuraksi. Lisään tässä syksyn kuluessa kaikki uudet kärhömme kasvilistausten puolelle, samalla kun päivitän sinne muutkin kasvihankintani.

Onko sinulla puutarhassasi kärhöjä? Mikä on sinun suosikkikärhösi?

Iloista viikonloppua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...