Kevätpuuhia puutarhassa ja kauriskuulumisia

Minulla alkaa olla kovasti jo kevättä rinnassa ja sormet syyhyävät puutarhapuuhiin. Vähän tätä kevätinnostusta helpottaa sisällä esikasvatettavien taimien kanssa puuhastelu, mutta nyt aurinkoisina päivinä on ollut ihana touhuta vähän jo puutarhassakin.  

Alppiruusuisuista ja havuista ne, jotka jo ylettyvät hangen pinnalle, saivat juuttikangassäkit suojaamaan kevätahavalta. Takana näkyy tonttiamme kiertävä riistanauha, jonka toivomme estävän metsäkauriita tulemasta puutarhaamme.

Viime viikolla täälläkin oli plussakeliä ja aurinkoisia päiviä, ja mies levitteli talven aikana takasta kertyneet tuhkat hangelle toisaalta nopeuttamaan sulamista, mutta toisaalta myös toimimaan kalkin korvikkeena. Lisäksi kevään edistämishommiakin oli pakko tehdä. Kaivelimme nimittäin esiin muutamien isojen kivien kulmia ja muita tummapintaisia kohtia, jotta lumet lähtisivät sulamaan niiden luota nopeammin. Myös puutarhan ikivihreiden kasvien varjostaminen on nyt ajankohtaista, ja kävinkin levittelemässä juuttikangassäkit kaikille hangen alta esiin pistäville havuille ja alppiruusuille, lukuunottamatta kahta suurta katajaa ja suurinta tuijaa, joita ei enää koon vuoksi saa peitettyä. Linnunpöntöt taas puhdistimme uusia asukkaita varten, ja muutama uusi pönttökin pitäisi vielä hankkia.

Tuhka nopeuttaa lumien sulamista ja toisaalta myös kalkitsee maata ja tarjoaa kasveille ravinteita.

Postailin aiemmin metsäkauriista, jotka olivat löytäneet nyt ensimmäistä kertaa puutarhaamme. Levittelimme ensin puutarhaamme mm. heijastimia, hiuksia sukkahousupussukoissa ja oksissa välkehtiviä cd-levyjä. Niistä ei kuitenkaan ollut kunnolla apua, mutta sen jälkeen, kun ympäröimme tonttimme keltaisella riistanauhalla, kauriit ovat pysyneet poissa. Jälkien perusteella ne ovat käyneet tontin takarajan luona kiertelemässä, mutta jatkaneet sitten matkaansa takaisin metsään. Toivottavasti ne nyt pysyisivätkin edelleen poissa puutarhastamme!

Kesäkeittiömme lämpenee aurinkoisina päivinä jo mukavasti aurinkoilmalämmittimen avulla. Siellä onkin ollut hauska käydä istuskelemassa puutarhassa touhuamisen lomassa ja haaveilla tulevasta keväästä ja kesästä. Kunhan kelit vielä vähän lämpenevät, hankin sinne ruukkuihin tetenarsisseja ja muita kevääntuojia.

Minkä verran lunta teilläpäin on?

Hauskaa loppuviikkoa!

Metsäkauriit puutarhassa

Meillä ei aiemmin ole metsäkauriita näkynyt puutarhassamme, vaan ainoat talvituhoja silloin tällöin aiheuttaneet eläimet ovat olleet jäniksiä ja niidenkin tuhot ovat jääneet talvisuojauksen ansiosta pieniksi. Olen kuitenkin myötätunnolla kuunnellut ja lukenut muiden kokemuksia kauriiden herkuksi joutuneista puista, pensaista, kevätkukkijoiden nupuista ja kaikista muista puutarhan ihanista kasveista. Mielessä on myös käynyt näissä yhteyksissä huoli siitä, jos metsäkauriit löytävät tiensä meidänkin puutarhaamme. Mitään merkkejä niistä emme kuitenkaan ole koskaan lähistöllämme nähneet, kunnes viime viikolla huomasimme niiden käyneen puutarhassamme.

Kauriiden jäljet kiemurtelevat metsästä. Tämä kuva on otettu tonttimme takarajan luona olevan puutarhavarasto-polttopuuyhdistelmän takaa.

Tonttimme rajautuu takaosastaan metsään, ja nyt alkuvuodesta alueella oli päätehakkuu. Tonttien taakse jäi kuitenkin onneksi kapea metsäkaistale. En tiedä, oliko hakkuulla mitään tekemistä kauriiden liikkeiden kanssa, mutta sen jälkeen kauriit tosiaan ovat ilmestyneet puutarhaamme. Ne olivat tulleet metsän puolelta ja kierrelleet ja tutkineet läpi koko metsäpuutarhan alueen ja käyneet myös kasvihuoneen vieressä omenapuiden luona. Jäljistä päätellen eläimiä oli ainakin kaksi, mahdollisesti kolme. Syötäväksi ne ovat toistaiseksi kelpuuttaneet vain näsiän oksia ja lisäksi vuosi sitten sillastamamme omenapuun 'Vuokko' sillasteita oli syöty. 

Saman puutarhavarasto-polttopuuyhdistelmän nurkalta puutarhaan päin. Tähdenlennon polun rinteillä on kauriiden sorkkien jälkiä, mutta elävään pajumajaan ne eivät ole koskeneet ainakaan vielä.

Myös Sydänpolun alueella jälkiä on runsaasti ja esimerkiksi kärhöt on käyty tutkimassa tarkkaan.

Metsäkauriiden torjunta puutarhasta tulikin nyt meille ajankohtaiseksi. Olemme jäniksien varalta suojanneet puuvartiset kasvit ja monivuotisilla versoilla kasvavat kärhöt verkolla ja myös ahkerasti poistaneet lumet näiden ympäriltä. Niinpä osa puuvartisista on näiden suojissa. Kuitenkin esimerkiksi osaan puiden oksista kauriit ylettyvät näiden yli ja omenapuiden "aitaukseen" yksi niistä oli hypännyt verkkosuojauksen yli. Vanhoja cd-levyjä, joita olen kesällä käyttänyt esim. kirsikkapuissa, sekä muutamia ylimääräisiä heijastimia ja lapsille pieniksi jääneitä kirkkaankeltaisia heijastinliivejä kävimme ripustelemassa nyt metsäpuutarhaan ja omenapuihin. Myös harjaan jääneitä hiustuppoja veimme sinne vanhoista sukkahousuista tehtyihin pussukoihin laitettuina. Jostain luin, että keltainen riistanauha tonttia ympäröimässä voisi olla kokeilemisen arvoinen ja sitäkin nyt virittelimme. Lisäksi lisäsimme tontin takaosan valaistusta, jotta heijastimet ja cd-levyt välkkyisivät kunnolla tuulenvireessä ja toisaalta itse näkisimme paremmin, jos eläimiä on tontin takaosassa liikkeellä. Nyt sen jälkeen muutaman päivän aikana uusia merkkejä metsäkauriista ei ole puutarhassamme näkynyt. Näistä keinoista tuskin kuitenkaan kunnon pitkäaikaista apua on, sillä luulen eläimien pian tottuvan näihin karkottimiin. Kaksi metriä korkea aita taitaakin olla ainut pysyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Aidan rakentamiseen pääsemme kuitenkin vasta, kun lumet ja routakin on sulanut, joten siihen asti täytyy kokeilla kaikki mahdolliset muut konstit kauristuhojen ehkäisyksi. 

Suurimman tuhon on tähän mennessä kärsinyt vuosi sitten jäniksen runtelemaksi joutunut omenapuu 'Vuokko', jonka sillasteita metsäkauris oli järsinyt. Onneksi osa sillasteista (kuvassa rungon takana) oli vielä ehjiä.

 

Jos sinulla on vielä joitakin kauriiden karkotusvinkkejä, joita emme ole kokeilleet, kuulisin niistä mielelläni!

Iloa päivääsi!