Unelmana omavaraisempi elämä: Pölyttäjät + omavaraisuussuunnitelmien eteneminen

Nyt toukokuun ensimmäisenä maanantaina on taas uuden omavaraisuuteen liittyvän yhteispostauksen aika. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa aiheena ovat pölyttäjät ja omavaraisuussuunnitelmien eteneminen.

Tällä puutarhamme krookuksia kiertäneellä mehiläisellä on jo aikamoiset määrät siitepölyä kerättynä jalkoihin.

Pölyttäjät ovat todella tärkeitä, sillä jopa 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteisiä pölyttyäkseen. Pölyttäjillä on suuri merkitys puutarhassakin esim. marjojen ja hedelmien sadon kannalta, mutta myös eliöstön monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi ainakin meillä niiden touhuja seurataan mielenkiinnolla koko perheen voimin, lapsetkin ovat niistä kiinnostuneita. Olenkin pyrkinyt jatkuvasti lisäämään pölyttäjille mieluisia kasveja puutarhassamme. Meillä suurin kuhina käy perennoista esim. värimintuissa, päivänhatuissa ja maksaruohoissa. Kesäkukista kasvatan vuosittain mm. jättiverbenaa, joka on myös perhosten mieleen. Samoin esimerkiksi kehäkukka ja auringonkukka kuuluvat pölyttäjiä houkuttelevista kesäkukista jokavuotisiin kylvöihini. Pikkuisen niityn kasvattaminen minulla on haaveissa ja toivon, että sekin toteutuisi lähiaikoina. Puuvartisista esimerkiksi pajut ovat pölyttäjille tärkeitä, sillä ne tarjoavat niille ravintoa jo varhain keväällä, kun muita kukkijoita ei vielä juurikaan ole.

Sitruunaperhonen syysleimussa 'Osmo Heikinheimo'

Nokkosperhonen pääskynmaksaruohossa

Amiraaliperhonen jättiverbenassa

Pölyttäjäystävällisten kasvien kasvattamisen lisäksi pölyttäjiä voi auttaa rakentamalla hyönteishotellin. Edellä olevasta linkistä löytyy paljon tietoa hyönteishotellin perustamisesta ja sen asukeista #hyönteishotellit2020 -tempauksen muodossa. Myös nurmikon leikkaamatta jättäminen on pölyttäjäystävällinen teko. Meillä on ollut pikkuruinen hyönteishotelli jo vuosia ja suurempi on paraikaa työn alla. Nurmea emme jätä kokonaan leikkaamatta, mutta takapihalla meillä kasvaa sen seassa valkoapilaa, jonka kukinnan aikana leikkaamme nurmikon vain alueilta, joilla apilaa ei ole. Tämän seurauksena valkoapilan kukkiessa nurmikolla on hassuja mutkittelevia polkuja, joilta on ajeltu ruohonleikkurilla, ja polkujen väleissä kukkivat apilat valkoisenaan. Lapsetkin tykkäävät juoksennella näitä polkuja pitkin. Itse taas tykkään kovasti apilan tuoksusta, joten apiloiden kukinnasta on monella tavalla iloa.

Yksi erittäin tärkeä pölyttäjäteko on myös myrkkyjen välttäminen puutarhassa. Kasvien tuholaisia varten käytettävät kemialliset torjunta-aineet ovat puutarhassa haitallisia myös pölyttäjille. Jo oikealla kastelulla, vuoroviljelyllä ja erilaisilla houkute- ja karkotekasveilla voi tehdä paljon ei-toivottujen ötököiden loitolla pitämiseksi, ja tarvittaessa näiden konstien lisäksi voi käyttää kylmää vesisuihkua esim. kirvoille tai nokkoskäytettä, jotka ovat luonnonmukaisia tuholaistorjunnan keinoja.

Kimalainen tähkätädykkeessä 'Rotfuchs'

Pölyttäjäkato on vakava asia, johon kaikki voivat osallistua itselleen sopivin keinoin. Tätä tarkoitusta varten on käynnissä myös #pelastapörriäinen -kampanja, joka kannustaa kaikkia ottamaan osaa näihin tärkeisiin, yhteisiin talkoisiin. Kampanjan sivuilla esitellään erilaisia vaihtoehtoja, joilla kukin voi omalta osaltaan auttaa pölyttäjiä. Auttamisteon toteutuksen jälkeen se pyydetään vielä rekisteröimään laskuriin. Kampanjan nettisivuilta (linkki edellä) löytyy paljon myös käytännön tietoa pölyttäjiin liittyen.

Mehiläinen posliinihyasintissa

Luonnon pölyttäjien lisäksi puutarhassamme ahkeroivat mehiläiset, joita meillä on omalla pihalla tällä hetkellä yhden pesän verran, ystävien ja tuttavien mailla sitten vielä lisää. Mies kävi kiertämässä mehiläispesämme parisen viikkoa sitten säiden lämmettyä, ja ne olivat talvehtineet onneksi hyvin, vain yksi pesä oli kuollut. Kevään ensimmäisellä pesäkierroksella joko puhdistetaan pesien pohjat tai vaihdetaan ne, jotta talven aikana kuolleet mehiläiset saadaan pois ja ilma pääsee kiertämään pesässä kunnolla. Samalla lisätään tarvittaessa pesiin sokerilientä, joka meilläkin oli ajankohtaista, sillä täällä IV-vyöhykkeellä ei vielä tuolloin esim. paju tai muutkaan mehiläisten ravintokasvit kukkineet merkittävissä määrin.  Tänä kesänä mehiläisten suhteen meillä haaveena olisi omien emojen kasvattamisen kokeilu. Aiemmin olemme nimittäin tilanneet vahvojen pesien jakamisesta syntyviä uusia pesiä varten emot samasta paikasta, johon hunajat myymme, mutta nyt meillä olisi emojen kasvattamiseenkin tarvittavaa kalustoa ihan omasta takaa.

Kevään ensimmäiset kukkijat ovat erityisen tärkeitä, jotta pölyttäjille riittää ruokaa niiden lähdettyä liikkeelle talven jälkeen. Tässä yhdessä krookuksessa on ruoanhakureissulla kaksi mehiläistä ja oikeassa alareunassa kärkkyy apajia myös kukkakärpänen.

Mehiläishommien lisäksi omavaraisuussuunnitelmamme ovat muutenkin taas edenneet mukavasti. Mies nikkaroi kaksi uutta istutuslaatikkoa lavatarhaan yksivuotisia hyötykasveja varten, ja kolmas vähän pienempi on vielä työn alla. Koko lavatarhan alueelta poistin vanhan koristekivikatteen ja siistimisen jälkeen väliköt saivat hiekkapeitteen. Matalaa aitaa varten sirkkelöin vielä lisää ohuista rangoista pätkiä ja pääsin viikonloppuna aloittelemaan aidan tekoa. Yksivuotisten kukkien alue istutuslaatikoiden vieressä on kylvöjä vaille valmis ja aita tulee sitten sen viereen. Parsan juurakot istutin matalaan uuteen lavaan istutuslaatikkoalueen takaosaan. Maa-artisokka meillä oli suunnitelmissa siirtää aiempaa parempaan paikkaan, ja sillekin syntyi matala lava kasvihuoneen lähelle. Maa-artisokan mukulat istutin viikonloppuna ja postailen siitä touhusta ihan lähipäivinä vielä tarkemmin. Kasvihuoneen edustan istuskelualueelta sai nurmikko lähteä, ja nyt lapiohommat laatoituksen perustuksia varten ovat käynnissä.

Parsan 'Gijnlim' F1 juurakot odottamassa istutusta.

Tomaatit, tomatillot, paprikat, chilit, ananaskirsikat ja maissit ovat nyt viikon ajan olleet päivisin kasvihuoneessa, yöksi toin ne aluksi sisälle. Viikonloppuna kuitenkin vihdoin jätin ne sinne jo ympäri vuorokauden lämmittimen ja harsojen turvin. Tällä viikolla tarkoituksena olisi aloittaa sama ulos-sisälle-kiikuttamisrumba kesäkukkien ja hyötytarhassa/terassilla ruukuissa kasvatettavien hyötykasvien kanssa. Huhtikuun kylvöt ovat jo hyvässä kasvussa ja koulittuina. Lähipäivinä olisi tarkoitus kylvää vielä muutamia toukokuun esikasvatettavia, kuten kurpitsaa ja avomaankurkkuja. Myös lavoihin ajattelin jo tällä viikolla tehdä harsojen turvin varhaisimpia kylvöjä esim. retiisin osalta, jos sääennuste ei muutu kylmemmäksi.

Tomaatit, chilit, paprikat, tomatillot, maissit ja ananaskirsikat muuttivat kasvihuoneeseen. Jo viikossa kasvit ovat terhakoituneet ja vankistuneet entisestään, vaikka sisälläkin ne olivat kasvivalojen alla.

Syyskylvöistä ensimmäisiä pikkutaimia jo pilkistää istutuslaatikoissa ainakin pinaatin ja palsternakan osalta. Mm. porkkanat antavat vielä odottaa itämistään. Postailen lähiaikoina syyskylvöjen kuulumisista vielä tarkemmin. Myös viime kesänä ostamani ilmasipuli on lähtenyt kivasti kasvuun, ja Buried Pot Gardenissa monivuotisista yrteistä ainakin ruohosipuli, venäläinen rakuuna ja viherminttu puskevat jo tuoretta versoa. Myös kasvihuoneen vieressä matalassa lavassa olevat raparperit ovat nousseet.

Sadevesien talteenoton kohentaminen on meillä tämän vuoden omavaraisuussuunnitelmalistalla, ja sitä varten hankimme 1000-litraisen IBC-kontin. Sille pitäisi seuraavaksi valmistella alue, jonka ympärille tulee kaikenlaista kaunista kukkivaa naamioimaan säiliötä. Varasto-polttopuuteline-kompleksi etenee vähitellen muiden hommien lomassa. Tukipuut ovat nyt kokonaan paikoillaan, ja lattian mies nikkaroi aiemmassa kodissamme käytössä olleista terassin ja parvekkeen puulatoista saadusta puutavarasta. Seinien tekeminen onkin sitten vuorossa seuraavana.

Paljon onkin siis tapahtumassa puutarhassamme lähiaikoina ja postailen näistä piakkoin lisää, kunhan projektit etenevät. Näiden omavaraisuussuunnitelmien lisäksi meillä on valmisteilla mm. uusia kukkapenkkejä ja puutarhapolkuja, joten tekeminen ei varmasti lopu kesken.:)

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Tammikuu -20: Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2020
Helmikuu -20: Kylvöt, esikasvatus ja puhdetyöt 
Maaliskuu -20: Esikasvatusta edullisesti  

Huhtikuu -20: Hygienia puutarhassa ja mehiläistarhauksessa
Viime vuoden omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista blogeista kasvuvyöhykkeittäin:

Vyöhyke 1
Laura eli Javis 
Jovela 

Vyöhyke 2 
Sarin puutarhat
Luomulaakso
Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3
Tsajut
Metsäläisten elämää
Luontoannelilifestyle
Caramellia
Avaa silmäsi ja hengitä
Koivun juurella
Rakkautta ja maan antimia
Pienenpieni farmi
Ku Ite tekee 
Villa Kotiranta

Vyöhyke 4
Korkeala

Vyöhyke 5
Sorakukka

Norja
Kalastaja kuivalla maalla

Laitan tähän loppuun vielä viimeviikkoisen hyvän mielen arvonnan tulokset. Arvonta toteutettiin taas perinteisenä lappuarvontana, ja tällä kertaa onnettarena toimi vanhin lapsemme. Ihanan hyötykasvisiemensetin voitti Inkeri Piskunen. Paljon onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Ihanaa toukokuun alkua!