Unelmana omavaraisempi elämä: Puutarhan marjat

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina jatkuu jälleen omavaraisuusaiheinen yhteispostaussarja, jonka aiheena ovat tällä kertaa puutarhan marjat ja tälle vuodelle tehtyjen omavaraisuussuunnitelmien eteneminen.

Meillä marjoja kuluu paljon, ja haluaisimmekin saada niistä kasvatettua mahdollisimman ison osan itse. Puutarhastamme löytyy perinteisten omiin tarpeisiin kasvatettavien marjojen, esimerkiksi herukoiden, karviaisten ja mansikoiden, lisäksi vähän harvemmin kotona viljeltäviä marjalajeja, kuten mesimarjaa, lakkaa ja karpaloa. Osa marjoista on selkeästi omilla alueillaan puutarhassa, mutta toisaalta monet kasvavat myös muiden istutusten ja koristekasvien lomassa.

Kuukausimansikka 'Rügen' sopii erinomaisesti kukkapenkin reunuskasviksi. Aivan vieressä on lasten leikkipaikka, josta touhujen lomassa on kiva piipahtaa napsimaan mansikoita.

Mustaherukka 'Mikael', punaherukka 'Katri' ja valkoherukka 'Valkoinen Hollantilainen' kasvavat nuotiopaikan vieressä Herukkakaarena, joka toimii samalla matalahkona tilanjakajana metsäpuutarhaan päin. Lisäksi yksi punaherukka, 'Punahilkka', tuo rehevyyttä Pionirinteen yläosaan, ja kultaherukka taas Liljarinteen yläosaan. Kultaherukan marjat tosin eivät mielestäni ole kovin kummoisen makuisia, mutta nekin meillä tulevat syötyä esimerkiksi muiden marjojen seassa.

Herukkakaari

Kultaherukka on kaunis peittyessään keltaisiin kukkiin ja se tuoksuukin hyvälle. Vaaleanpunaisten tulppaanien ja patjarikon sekä kaunokaisen kanssa se muodostaa mielestäni kivan yhdistelmän.

Karviaiset 'Hinnonmäen Keltainen' ja 'Lepaan Punainen' olemme sijoittaneet talon päätyyn lyhyeksi rivistöksi viherherukoiden 'Venny' ja 'Vilma' kanssa. Tällä reunalla isotuomipihlajoista kasvatettuun pensasaitaan tulee myös runsaasti marjoja vuosittain, ja olen kerännyt niitäkin, sillä niistä tulee esimerkiksi omenan kaverina hyvää sosetta ja marjapiirakassakin ne ovat maistuvia toisten marjojen seassa. Itse tykkään syödä niitä ihan sellaisenaankin aamupuuron päällä.

Puutarhamansikat 'Polka' ja 'Bounty' meillä kasvavat matalissa lavoissa kasvihuoneen läheisyydessä, ja nyt yksi lava pn valmistumassa kasvihuoneen pikkupation kylkeen. Kuukausimansikkaa  'Rügen' taas löytyy kukkapenkistä reunuskasvina. Viime viikonloppuna istutin myös kuukausimansikkaa 'Alexandra' uuden monivuotisten yrttien alueen reunuskasviksi laventelin kanssa. Kyseinen alue on tulossa mansikkamaan viereen. Kasvihuoneen edustalla olevassa Kukkivassa Penkissä pienen sadon antaa rungolliseksi kasvattamani marja-aronia 'Viking'.

Viime kesänä istutimme mansikat mataliin lavoihin.

Vaikka marjoja löytyykin monesta paikasta puutarhassamme, suurin osa niistä on kuitenkin Sydänpolun alueella. Siellä maanpeitekasvina hedelmäpuiden ja alppiruusujen alla kasvaa metsämansikkaa, mesimarjaa 'Pima' ja 'Susanna', jalomaarainta 'Beata' ja 'Sofia' sekä puolukkaa 'Otson Karkki' ja pensaspuolukkaa 'Red Candy'. Lapsia varten (ja miksei aikuisiakin :) ) on polun laitaan laitettu iso kivi, Mansikkakivi, toimittamaan penkin virkaa. Sen päällä on kiva istuskella ja napostella poimittuja herkkuja. Saman polun varrella on pensasmustikoita 'Aino', 'Alvar', 'Jorma', 'North Blue' ja 'Patriot', useaa eri lajiketta pölyttymisen ja paremman sadon varmistamiseksi. Alueen toisesta reunasta löytyvät vadelmat 'Ottawa', 'Muskoka', 'Fallgold' ja 'Maurin Makea', jotka on tuettu T-muotoisilla tuilla. Vadelmista leikkaamme aina syksyllä marjoja tehneet versot maata myöten pois. Karhunvatukka 'Sonja' rönsyilee myös siellä, ja viime kesänä istutin alueelle lisäksi teivadelmaköynnöksen, joka on ilokseni selvinnyt talvesta ja lähtenyt kasvuun. Siitä toivon meidän saavan tänä vuonna ensimmäiset maistiaiset. 

Mesimarja 'Pima' ja 'Susanna'. Mesimarjaa meillä on kahta eri lajiketta ristipölyttymisen varmistamiseksi, samoin jalomaarainta.

Sydänpolulla kasvatan myös lakkoja ’Nyby’ ja karpaloita niitä varten tehdyssä ”pikkusuossa”, joka on 50 senttimetrin syvyyteen asti upotettu puinen kehikko. Kehikko on pohjia ja reunoja myöten vuorattu paksulla suodatinkankaalla, joka auttaa pidättämään kosteutta. Kehikon olen täyttänyt rhodomullalla. ”Pikkusuo” on varsin pieni, noin 0.5 neliömetriä, joten suuria satoja siitä ei saada. Kourallinen tai pari marjoja kuitenkin on yleensä tullut vuosittain. Olemmekin miettineet alueen laajentamista, sillä aluksi teimme laatikon ihan vain kokeilumielessä, mutta lakan ja karpalon kasvatus tosiaan näyttää onnistuvan näin ihan hyvin.

Lakka 'Nyby' viihtyy syvässä, kosteahkossa laatikossa happamassa maassa. Meillä lakkojen kukinta alkaa olla loppusuoralla, viimeiset kukat aukesivat viikonloppuna.

Kirsikkapuita meillä on kaksi Sydänpolun alueella, 'Latvian Matala' ja 'Sikkolan Kuulasmarja', joista ensimmäinen on tehnyt hyvän sadon joka kesä heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Toinen ei ole vielä kukkinut koskaan, mutta jospa sekin hetki lähivuosina koittaisi. Lisäksi meillä on pensasmainen suklaakirsikka 'Chokoladnaja' Liljarinteen yläosassa. Sen vieressä kasvaa marjasinikuusama, jonka mustikanmakuisiin marjoihin olen kovasti tykästynyt. Tämän vuoden tehtävänä olisi hankkia sille lajitoveri, jotta sato runsastuisi ristipölyttymisen myötä.

Marjasinikuusama kukkii Liljarinteen reunassa. Taustalla suklaakirsikka 'Chokoladnaja' ja kirsikkapuu 'Latvian Matala' valkeine kukkineen.

Japaninruusukvitteni taitaa kuulua hedelmiin, mutta mainitsen nyt senkin tässä lyhyesti pensasmaisen kasvutavan vuoksi. Japaninruusukvittenit 'Sirius' ja 'Venus' ovat meillä melko uusi hankinta, toinen pensaista on ollut meillä pari vuotta, toisen ostimme viereen kaveriksi viime kesänä. Pensaat kasvavat meillä aurinkoisessa rinteessä ja suojaamme ne talveksi harso-jänisverkkovirityksillä. Satoa emme ole näistä vielä saaneet, mutta nyt kumpikin pensas on täynnä nuppuja, joten toivottavasti tänä vuonna pääsemme maistamaan.

Meillä puutarhan marjat ovat melko pienellä hoidolla. Lannoitan ne keväisin esim. kanankakalla ja syksyllä syyslannoitteella. Pensasmustikat kasvavat happamassa rhodomullassa, ja ne saavat rhodolannoitetta tarvittaessa. Lähinnä lavassa kasvavia mansikoita ja kukkapenkissä olevia kuukausimansikoita kastelemme pitkien kuivien ja kuumien jaksojen aikana kesällä, muut pärjäävät jo omillaan. Syksyllä jänisverkot virittelemme mustikoiden, vadelmien, karhunvatukan, japaninruusukvittenien ja kirsikoiden ympärille. Vadelmista ja karhunvatukasta poistamme syksyisin marjoneet versot, herukoista leikkaan keväisin vanhimpia oksia maata myöten. Metsämansikan, mesimarjan ja jalomaaraimen leviämistä täytyy vahtia ja välillä rajoittaakin. Kaiken kaikkiaan marjakasvien hoitoon käytettyyn aikaan verrattuna niistä saatava sato on varsin runsas. Marjojen suhteen olemmekin lähes omavaraisia vuoden ympäri, vaikka niitä käytetään meillä melkein päivittäin.

Tähän lopuksi tiivistän vielä lyhyesti kuulumisemme omavaraisuuden lisäämisen liittyvien suunnitelmiemme suhteen. Kasvihuoneen viereen saimme tosiaan nyt puutarhamansikoille vielä yhden laatikon valmiiksi, ja monivuotiset yrtit olen jo istuttanut niiden uudelle alueelle, jonka laidalle tuli kuukausimansikkaa laventelin kera. Laitan tästä kuvia myöhemmin, kunhan saan aluetta vielä vähän eteenpäin. Yksi suuri istutuslaatikko on valmisteilla esikasvattamiani hyötykasveja varten. Tomaatit, chilit, paprikat, tomatillot, kurkut, vesimelonit ja maissit ovat kasvihuoneessa hyvässä kasvussa. Syyskylvöt onnistuivat hyvin ja satoakin olemme niistä jo saaneet, niistä postailin viime viikolla. Mm. retiisiä, rukolaa, salaattia, pinaattia ja nokkosta on jo päätynyt lautaselle, osaa lisäksi pakastimeen talven varalle. Kokemuksia aurinkopaneeleista postasinkin äskettäin. Kompostorikuulumisia on luvassa lähiaikoina tarkemmin.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- huhtikuu: Suunnitelmat tälle vuodelle ja kirjavinkkejä omavaraisuuteen liittyen

- toukokuu: Kasvimaa ja ruukkupuutarha

Tässä vielä linkit muihin tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuviin blogeihin:

Sorakukka

Sarin puutarhat

Harmaa torppa 

Tsajut

Palokankaan pientila

Kohti laadukkaampaa elämää

Metsäläisten elämää 

Urban Farming 

Elämää korvessa 

Pienen pieni Farmi 

Korkeala

Torpan Tyttö

Riippumattomammaksi 

Maalaiskaupungin piha 

Villa Kotiranta 

Alussa oli Vehkosuo

Laura eli Javis

Iso-Orvokkiniitty

Jovelassa/ Omavarainen

Luomulaakso 

Ku ite tekee

Ihanaa kesäkuun alkua!