perjantai 14. kesäkuuta 2019

Luonnonkasvit puutarhassa

Luin keväällä jostakin puutarhalehdestä luonnonkasvien hyödyntämisestä puutarhassa, ja nyt alkukesän aikana olen eri tavalla kiinnittänyt huomiota asiaan omassakin puutarhassa. Meillä nimittäin on säästetty luonnonkasveja alkuperäisille paikoilleen, mutta puutarhakasveja miettiessä harvemmin näitä kasveja tulee ajateltua tai mainittua. Suurin osa puutarhamme luonnonkasveista sijoittuu luontevasti metsäpuutarhan puolelle.

Alvejuuren tyvellä kukkivat ketunleivät toukokuussa. Taustalla kevätkaihonkukkaa sinisenä mattona.

Varjoryhmän olen perustanut metsänpohjalle, josta olen poistanut aivan pintakerroksen ja vähän lisännyt tilalle multaa. Ryhmä on perustettu metsässä valmiiksi kasvaneiden alvejuurien ympärille, jotka siis kasvavat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Alvejuurien tyvellä kasvava ketunleipä on minusta todella kaunis lisä Varjoryhmän ilmeeseen.

Varjoryhmä

Rinnepenkeissä meillä kasvaa metsäimarretta, joka on levinnyt alueelle itsestään. Periaatteessa kasvia voisi kai ajatella "rikkaruohonakin", mutta minusta kivien rakosista pilkottavat saniaistupsut ovat hauskan näköisiä. 

Rinnepenkissä metsäimarretta kasvaa mm. vasemmalla olevan kiven katveessa. Se sopii kivasti kaveriksi kääpiövuorimännyille, lamohietakirsikalle, tuiviolle ja maksaruohoille.

Metsämansikka ilahduttaa Sydänpolulla maanpeitekasvina. Se on levinnyt alueelle pääasiassa omin voimin tontin laidalta, mutta olemme jonkin verran myös avittaneet sitä siirtämällä taimia parempiin kohtiin ja poistamalla muuta kasvillisuutta sen tieltä.

Sydänpolulla metsämansikka kukkii taka-alalla, edessä kukassa ovat mesimarja ja jalomaarain.

Sammalet ovat myös kauniita luonnonkasveja. Turveharkoista tehdyn O-penkin toivon sammaloituvan kokonaan vihreäreunaiseksi. Sammalta olen yrittänyt suosia ja varjella myös metsäpuutarhan muilla alueilla, ja nyt siirsin sitä etupihalta poistamaltani sammaloituneelta nurmelta pieninä levyinä metsäpuutarhaan.

Nokkostakin olen tontin laitamilla suojellut, sillä sitä tykkäämme käyttää ruoanlaitossa. Yleisimpiä luonnonkasveja puutarhassa ovat sen sijaan varmastikin puut. Meillä tontille on jätetty koivuja ja pihlajia tuomaan korkeuseroja ja toisaalta myös suojaisuutta.

Onko sinun puutarhassasi luonnonkasveja?

Iloista viikonloppua!

17 kommenttia:

  1. minustakin luonnonkasveilla on oma sijansa puutarhassa. olen ilokseni huomannut viime vuosina yhä enempi artikkeleita alan lehdissä luonnonkasvien puolesta.
    puutarhassanne luonnonkasvit sijoittuvat kauniisti osaksi pihamaan kokonaisuutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luonnonkasvit tuntuvat tosiaan viime vuosina nousseen enemmän esille puutarhassakin hyödynnettävinä.

      Poista
  2. Ketunleivät näyttävät todella kauniilta varjoryhmässäsi. <3
    Minunkin mielestäni luonnonkasvit kuuluvat ja saavat kuulua puutarhaan. Meillä puutarhassa kasvaa mm. erilaisia saniaisia, peurankelloa, ahomansikkaa ja puolukkaa. Sammalet koristavat kauniisti kalliota ja tuijan ympärille kietoutuneen hiirenvirnankin jätin kitkemättä, kun tuija näyttää niin hauskalta siinä kukkiessaan :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo hiirenvirnan koristama tuija kuulostaa ihanalta, ja paljon hienoja luonnonkasveja muutenkin puutarhassanne kasvaa. Mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  3. Paljon tuttuja kasveja. Kaihonkukka on minulle puutarhakasvi, sillä en ole koskaan tavannut sitä täysin "luonnossa".

    VastaaPoista
  4. Aika pitkälti samoilla kasveilla mennään täälläkin. Lisänä valkovuokkoa, mesiangervoa, metsäkurjenpolvea, puolukkaa, päivänkakkaraa, ojakellukkaa, (luonnonvaraista) ketoneilikkaa ja poimulehteä. Suurin osa näistä on tontin laitamilla ja perustamillani niityillä, osa ihan kukkapenkeissä perennojen seassa. Monesta luonnonkasvista kasvaa kunnon mullassa komeasti kukkivia kasveja. Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meilläkin on nykyisin valkovuokkoa, sen unohdin mainita, samoin kielon. Ihania luonnonkasveja teillä! Mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  5. Toden totta,kyllä vain luonnonkasvit ovat yksi osa ainakin minun puutarhaani.
    Tänä kesänä, osittain ihan tarkoituksella ja myöskin tilanteen niin mennen minun pihaltani löytää myös voikukkaa. Voikukka on yksi alkukesän tärkeä hyönteisten kasvi ja miksi se ei voisi kasvaa minunkin nurmikollani.Niitä voikukan höytyjä tosin olen heti nyhtämässä pois.
    Ketunleipä ja poimulehti ne ovat minun ihastuksiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin nurmikolla kasvaa voikukkaa, vaikka sitä yritämmekin voikukkaraudalla saada aina pois. Ketunleipä ja poimulehti ovat tosi kauniita minustakin.

      Poista
  6. Luonnonkasvit sopivat hyvin isoihin puihin rajoittuvaan pihaanne. Moni perenna on käytännössä samalla myös luonnonkasvi.
    Meillä on runsaasti kotkansiipeä, josta pidän kovasti. Valkovuokko ja kielo ovat levinneet tontillemme omia aikojaan, sinivuokkoa olen istuttanut ja vuosien aikana levittänyt eri paikkoihin. Ketoneilikkaa, päivänkakkaraa, poimulehteä, nokkosta, puna-ailakkia, sudenmarjaa (joka myrkyllisenä ei ehkä ole hyvä lapsipihassa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita luonnonkasveja kasvaa teillä! Puna-ailakki on yksi lempiluonnonkukistani.

      Poista
  7. Puutarhanne sulautuu hienosti luontoon.
    Hienoa, että teillä osa luonnonkasveista on saanut jäädä kasvusijoilleen.
    Sammaloitumista voi edesauttaa piimällä. Kokeilin konstia saadakseni vanhan kiviaidan sammaloitumaan.
    Osa puutarhastamme on ollut asumuksen pihana jo vuodesta 1865. En tiedä ovatko sini-, ja valkovuokot, kielot, kurjenpolvet, terttuseljat ja kotkansiivet edellisten sukupolvien siirtämiä vai alkuperäisellä kasvupaikallaan.
    Hyvää viikonloppua sinulle ja kaikille puutarhahenkisille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teidän puutarhallanne onkin kunnioitettavan pitkä historia. Kiitos piimävinkistä! Sitä taidankin kokeilla. Hyvää sunnuntai-iltaa!<3

      Poista
  8. Vuokkoja ja kieloja löytyy meiltä, kalliokieloa pitäisi vielä siirtää. Vähän varovainen olen ollut sillä esim. puna-ailakki meinasi valloittaa koko luumulehdon kun laitoin sitä kaksi taimea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuokot ja kielot ovat ihania! Puna-ailakki taitaa tosiaan levitä hyvin viihtyessään.

      Poista
  9. Juu, löytyy monenmoista luonnonkasvia.
    Alussa nykein niitä pois, mutta jo vuosia ovat saaneet kasvaa jopa kukkapenkeissä. Välillä joitakin täytyy kuitenkin rajoitaa.
    Meiltä löytyy ainakin puna-ailakkia, kissankelloa, saniaisia, metsämansikkaa, ketunleipää, jotain heinätupsuja, pieniä kuusia:)

    VastaaPoista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...