maanantai 3. kesäkuuta 2019

Unelmana omavaraisempi elämä: Puutarhan marjat

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina jatkuu jälleen omavaraisuusaiheinen yhteispostaussarja, jonka aiheena ovat tällä kertaa puutarhan marjat ja tälle vuodelle tehtyjen omavaraisuussuunnitelmien eteneminen.

Meillä marjoja kuluu paljon, ja haluaisimmekin saada niistä kasvatettua mahdollisimman ison osan itse. Puutarhastamme löytyy perinteisten omiin tarpeisiin kasvatettavien marjojen, esimerkiksi herukoiden, karviaisten ja mansikoiden, lisäksi vähän harvemmin kotona viljeltäviä marjalajeja, kuten mesimarjaa, lakkaa ja karpaloa. Osa marjoista on selkeästi omilla alueillaan puutarhassa, mutta toisaalta monet kasvavat myös muiden istutusten ja koristekasvien lomassa.

Kuukausimansikka 'Rügen' sopii erinomaisesti kukkapenkin reunuskasviksi. Aivan vieressä on lasten leikkipaikka, josta touhujen lomassa on kiva piipahtaa napsimaan mansikoita.

Mustaherukka 'Mikael', punaherukka 'Katri' ja valkoherukka 'Valkoinen Hollantilainen' kasvavat nuotiopaikan vieressä Herukkakaarena, joka toimii samalla matalahkona tilanjakajana metsäpuutarhaan päin. Lisäksi yksi punaherukka, 'Punahilkka', tuo rehevyyttä Pionirinteen yläosaan, ja kultaherukka taas Liljarinteen yläosaan. Kultaherukan marjat tosin eivät mielestäni ole kovin kummoisen makuisia, mutta nekin meillä tulevat syötyä esimerkiksi muiden marjojen seassa.

Herukkakaari

Kultaherukka on kaunis peittyessään keltaisiin kukkiin ja se tuoksuukin hyvälle. Vaaleanpunaisten tulppaanien ja patjarikon sekä kaunokaisen kanssa se muodostaa mielestäni kivan yhdistelmän.

Karviaiset 'Hinnonmäen Keltainen' ja 'Lepaan Punainen' olemme sijoittaneet talon päätyyn lyhyeksi rivistöksi viherherukoiden 'Venny' ja 'Vilma' kanssa. Tällä reunalla isotuomipihlajoista kasvatettuun pensasaitaan tulee myös runsaasti marjoja vuosittain, ja olen kerännyt niitäkin, sillä niistä tulee esimerkiksi omenan kaverina hyvää sosetta ja marjapiirakassakin ne ovat maistuvia toisten marjojen seassa. Itse tykkään syödä niitä ihan sellaisenaankin aamupuuron päällä.

Puutarhamansikat 'Polka' ja 'Bounty' meillä kasvavat matalissa lavoissa kasvihuoneen läheisyydessä, ja nyt yksi lava pn valmistumassa kasvihuoneen pikkupation kylkeen. Kuukausimansikkaa  'Rügen' taas löytyy kukkapenkistä reunuskasvina. Viime viikonloppuna istutin myös kuukausimansikkaa 'Alexandra' uuden monivuotisten yrttien alueen reunuskasviksi laventelin kanssa. Kyseinen alue on tulossa mansikkamaan viereen. Kasvihuoneen edustalla olevassa Kukkivassa Penkissä pienen sadon antaa rungolliseksi kasvattamani marja-aronia 'Viking'.

Viime kesänä istutimme mansikat mataliin lavoihin.

Vaikka marjoja löytyykin monesta paikasta puutarhassamme, suurin osa niistä on kuitenkin Sydänpolun alueella. Siellä maanpeitekasvina hedelmäpuiden ja alppiruusujen alla kasvaa metsämansikkaa, mesimarjaa 'Pima' ja 'Susanna', jalomaarainta 'Beata' ja 'Sofia' sekä puolukkaa 'Otson Karkki' ja pensaspuolukkaa 'Red Candy'. Lapsia varten (ja miksei aikuisiakin :) ) on polun laitaan laitettu iso kivi, Mansikkakivi, toimittamaan penkin virkaa. Sen päällä on kiva istuskella ja napostella poimittuja herkkuja. Saman polun varrella on pensasmustikoita 'Aino', 'Alvar', 'Jorma', 'North Blue' ja 'Patriot', useaa eri lajiketta pölyttymisen ja paremman sadon varmistamiseksi. Alueen toisesta reunasta löytyvät vadelmat 'Ottawa', 'Muskoka', 'Fallgold' ja 'Maurin Makea', jotka on tuettu T-muotoisilla tuilla. Vadelmista leikkaamme aina syksyllä marjoja tehneet versot maata myöten pois. Karhunvatukka 'Sonja' rönsyilee myös siellä, ja viime kesänä istutin alueelle lisäksi teivadelmaköynnöksen, joka on ilokseni selvinnyt talvesta ja lähtenyt kasvuun. Siitä toivon meidän saavan tänä vuonna ensimmäiset maistiaiset. 

Mesimarja 'Pima' ja 'Susanna'. Mesimarjaa meillä on kahta eri lajiketta ristipölyttymisen varmistamiseksi, samoin jalomaarainta.

Sydänpolulla kasvatan myös lakkoja ’Nyby’ ja karpaloita niitä varten tehdyssä ”pikkusuossa”, joka on 50 senttimetrin syvyyteen asti upotettu puinen kehikko. Kehikko on pohjia ja reunoja myöten vuorattu paksulla suodatinkankaalla, joka auttaa pidättämään kosteutta. Kehikon olen täyttänyt rhodomullalla. ”Pikkusuo” on varsin pieni, noin 0.5 neliömetriä, joten suuria satoja siitä ei saada. Kourallinen tai pari marjoja kuitenkin on yleensä tullut vuosittain. Olemmekin miettineet alueen laajentamista, sillä aluksi teimme laatikon ihan vain kokeilumielessä, mutta lakan ja karpalon kasvatus tosiaan näyttää onnistuvan näin ihan hyvin.

Lakka 'Nyby' viihtyy syvässä, kosteahkossa laatikossa happamassa maassa. Meillä lakkojen kukinta alkaa olla loppusuoralla, viimeiset kukat aukesivat viikonloppuna.

Kirsikkapuita meillä on kaksi Sydänpolun alueella, 'Latvian Matala' ja 'Sikkolan Kuulasmarja', joista ensimmäinen on tehnyt hyvän sadon joka kesä heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Toinen ei ole vielä kukkinut koskaan, mutta jospa sekin hetki lähivuosina koittaisi. Lisäksi meillä on pensasmainen suklaakirsikka 'Chokoladnaja' Liljarinteen yläosassa. Sen vieressä kasvaa marjasinikuusama, jonka mustikanmakuisiin marjoihin olen kovasti tykästynyt. Tämän vuoden tehtävänä olisi hankkia sille lajitoveri, jotta sato runsastuisi ristipölyttymisen myötä.

Marjasinikuusama kukkii Liljarinteen reunassa. Taustalla suklaakirsikka 'Chokoladnaja' ja kirsikkapuu 'Latvian Matala' valkeine kukkineen.

Japaninruusukvitteni taitaa kuulua hedelmiin, mutta mainitsen nyt senkin tässä lyhyesti pensasmaisen kasvutavan vuoksi. Japaninruusukvittenit 'Sirius' ja 'Venus' ovat meillä melko uusi hankinta, toinen pensaista on ollut meillä pari vuotta, toisen ostimme viereen kaveriksi viime kesänä. Pensaat kasvavat meillä aurinkoisessa rinteessä ja suojaamme ne talveksi harso-jänisverkkovirityksillä. Satoa emme ole näistä vielä saaneet, mutta nyt kumpikin pensas on täynnä nuppuja, joten toivottavasti tänä vuonna pääsemme maistamaan.

Meillä puutarhan marjat ovat melko pienellä hoidolla. Lannoitan ne keväisin esim. kanankakalla ja syksyllä syyslannoitteella. Pensasmustikat kasvavat happamassa rhodomullassa, ja ne saavat rhodolannoitetta tarvittaessa. Lähinnä lavassa kasvavia mansikoita ja kukkapenkissä olevia kuukausimansikoita kastelemme pitkien kuivien ja kuumien jaksojen aikana kesällä, muut pärjäävät jo omillaan. Syksyllä jänisverkot virittelemme mustikoiden, vadelmien, karhunvatukan, japaninruusukvittenien ja kirsikoiden ympärille. Vadelmista ja karhunvatukasta poistamme syksyisin marjoneet versot, herukoista leikkaan keväisin vanhimpia oksia maata myöten. Metsämansikan, mesimarjan ja jalomaaraimen leviämistä täytyy vahtia ja välillä rajoittaakin. Kaiken kaikkiaan marjakasvien hoitoon käytettyyn aikaan verrattuna niistä saatava sato on varsin runsas. Marjojen suhteen olemmekin lähes omavaraisia vuoden ympäri, vaikka niitä käytetään meillä melkein päivittäin.

Tähän lopuksi tiivistän vielä lyhyesti kuulumisemme omavaraisuuden lisäämisen liittyvien suunnitelmiemme suhteen. Kasvihuoneen viereen saimme tosiaan nyt puutarhamansikoille vielä yhden laatikon valmiiksi, ja monivuotiset yrtit olen jo istuttanut niiden uudelle alueelle, jonka laidalle tuli kuukausimansikkaa laventelin kera. Laitan tästä kuvia myöhemmin, kunhan saan aluetta vielä vähän eteenpäin. Yksi suuri istutuslaatikko on valmisteilla esikasvattamiani hyötykasveja varten. Tomaatit, chilit, paprikat, tomatillot, kurkut, vesimelonit ja maissit ovat kasvihuoneessa hyvässä kasvussa. Syyskylvöt onnistuivat hyvin ja satoakin olemme niistä jo saaneet, niistä postailin viime viikolla. Mm. retiisiä, rukolaa, salaattia, pinaattia ja nokkosta on jo päätynyt lautaselle, osaa lisäksi pakastimeen talven varalle. Kokemuksia aurinkopaneeleista postasinkin äskettäin. Kompostorikuulumisia on luvassa lähiaikoina tarkemmin.
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

Tässä vielä linkit muihin tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuviin blogeihin:
Ku ite tekee

Ihanaa kesäkuun alkua!

34 kommenttia:

  1. En ole tullut ajatelleeksi, että mesimarjaa, lakkaa ja karpaloa voisi tosiaan kasvattaa omassa puutarhassa! Kiitos vinkistä, täytyykin mittailla, jos pienen 'tekosuon' saisi mahdutettua omaankin puutarhaan!
    Aurinkoista kesäkuuta sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Mukavasti ne tosiaan kasvavat, kun paikka on niille suotuisa. Mesimarja on hyvä maanpeitekasvi. Aurinkoista kesäkuuta sinullekin!<3

      Poista
  2. Olen miettinytkin mitä keksisin vettyneelle pelto alueelle. Miksei marjoja jotka viihtyvät kosteassa. �� Kiitos muistutuksesta että metsiemme marjoja voi tosiaan kylvää myös omaan pihaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä, kiva, jos sait tästä idean kyseiselle alueelle!:)

      Poista
  3. Ihania nimiä teidämn puutarhan alueilla :) Ihan älyttömän fiksua laittaa ylös eri lajikkeiden nimiä! Itseäni hieman harmittaa, kun kaikille omille kasvateille ei enää löydy lajikenimiä :( Karpalo on täälläkin ollut ajatuksissa, ja sitä laitellaan ehkä ensi vuonna. Tänä vuonna lisättii kahta uutta marjaa, joten karpalo joutuu odottamaan ensi vuoteen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lajikkeista olen tosiaan yrittänyt pitää kirjaa. Laitan ne yleensä ylös heti taimien istuttamisen jälkeen, mutta välillä siitä tulee lipsuttua, jolloin taimien nimilappuja ehtii kertyä lipaston laatikkoon iso kasa ja sitten joutuu pähkäilemään, mitä tuli laitettuakaan minne.:) Karpalo on lähtenyt meillä leviämään kivasti, saa nähdä, miten kukinnan käy.

      Poista
  4. Voi että... sinullakin lakkaa, mesimarjaa..... siis ihan kaikilla muilla paitsi mulla! 😂 En kyllä ennen ole havahtunut siihen, että oikeastikin niitä voi kasvatella itse. Lähinnä olen ajatellut sen olevan ns. hifistelyä ja tosi vaikeaa. Pitää vähän tutkia asiaa ja ehkäpä ensi vuonna meilläkin......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin mesimarja ja jalomaarain ovat tosi helppoja. Ne kasvavat meillä entisessä metsänpohjassa, jota ei liiemmin ole paranneltu, pinta vain kuorittu pois.

      Poista
  5. Marjat ovat kyllä huippuruokaa. Niitä pitäisi ehdottomasti syödä enemmän eikä ostaa tuontihedelmiä:(. Joku koulukunta on sitä mieltä, että ihmisen kuuluu syödä samankaltaista ruokaa kuin hänen esi-isänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjat ovat tosiaan hyväksi terveydelle ja on hauska, kun niissäkin on paljon valinnanvaraa.

      Poista
  6. Teillä on kyllä ihan huikea määrä erilaisia marjakasveja. Marjat ovatkin yleensä työmäärään nähden satoisia ja vielä terveellisiäkin. Kauniisti kukkivat myös tulppaanit. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Marjat ovat tosiaan kiitollisia kasvatettavia. Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  7. Onpas paljon marjoja teidän pihalla! �� Karhunvatukkaa minäkin erityisesti haluaisin, ehkä joskus tulevaisuudessa.. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhunvatukka on kyllä hyvänmakuinen ja kaunis kukintakin sillä on.

      Poista
  8. Ihanan marjaisaa kesää sinne!
    Kuulostaa niin mehukkaalle lista kaikista hedelmistä ja marjoista omassa puutarhassa.
    Minun pihastani löytyy vain yksi sitruunapuu, joka antaakin satoa kaksi kertaa vuodessa yllin kyllin naapureille ja ystävillekin jaettavaksi!

    Kesäkuun lempeitä tuulia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oi, oma sitruunasato olisi ihana. Minulla sitruunapuita on muutama siemenestä kasvatettuna, mutta ei niistä taida satoa tulla.:) Ihanaa kesäkuuta!

      Poista
  9. Paljon on teillä kaikkea omasta takaa.
    Näiden puutarhablogien lukeminen on vaarallista, kun tulee kaikenlaisia mielitekoja.
    Onneksi meillä on lakkaa ja mesimarjaa lähimetsässä ja suolla, ettei tule himoa kokeilla niiden kasvatusta.
    Mukavaa maanantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puutarhablogeista löytyy tosiaan vaikka mitä kivoja ideoita. Mukavaa viikkoa!

      Poista
  10. Sikkola tulee myöhään satoikään, voi mennä useampi vuosi ennen kuin se tekee satoa. meillä on samat kirsikkapuut ja sikkola kukki ensimmäistä kertaa kunnolla tänä vuonna. Toivottavasti saadaan myös kirsikoita, ovat herkkua suoraan puusta syötyinä. Lakka kasvaa kivasti meilläkin, tosin tänä vuonna kukki vähänlaisesti. Oletko lannoittanut sitä? Omaani en ole ja mietin nyt olisiko pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva kuulla, että tuo on Sikkolan ominaisuus. Jaksan nyt paremmin odotella sen kukintaa. Lakoille olen ohimennen saattanut rhodolannoitetta vähän sirotella samalla, kun olen lahjoittanut pensasmustikoita. Tänä vuonna taisi kyllä jäädä laittamatta.

      Poista
  11. Onpa huikea kattaus eri marjoja teillä! Ja tosi kauniisti olet niitä asetellut istutuksiin, jo noiden kuvien perusteella. Tykkään tuosta tyylistä, että eri lajikkeita on ajatuksen kanssa istuettu "sekaisin" samaan penkkiin. Tulen ottamaan esimerkkiä täältä sinun blogistasi, sitten jos/kun joskus itse pääsen vähän pidemmälle puutarhuritaidoissani :)

    VastaaPoista
  12. Wau mikä määrä erilaisia marjoja! Innostuin nyt itsekin noista lakoista, niitä onkin useammalla omavaraistelijan la. Täytyypä ruveta katselemaan lakkapenkille paikkaa.

    VastaaPoista
  13. Ihana tuo mini suo idea, se täytyy kopioida itselle :)
    Meillä on pari mesimarjaa, mutta todella heikossa paikassa. Ne täytyy siirtää äkkiä pois, ennen kuin taantuvat kadoksiin. Mahtava nähdä miten ne kasvavat, kun paikka on otollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä mesimarja tosiaan leviää ihan reilusti. Paikka on puolivarjoinen, vanhaa metsänpohjaa, josta pinta maa on kuorittu pois. Toivottavasti löydät mesimarjoillesi paikan, jossa ne viihtyvät!

      Poista
  14. Oletko jossain postsuksessa kertonut mesimarja ja lakkapenkkien teosta? Kiinnostaisi kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En taida olla kertonut niistä tarkemmin kuin tässä postauksessa, mutta laitan aiheen ylös ja vaikka postailen siitä erikseen myöhemmin.

      Poista
  15. Todella paljon teillä tulee marjoja. Ja kauniisti olet laittanut marja-alueita.

    VastaaPoista
  16. Ai elämä että teillä riittää lajikirjoa ja huolella suuniteltuja istutuksia. Minulla ei riittäisi taito, hermo eikä visiot näin hienoihin yksityiskohtiin. Olisi ihana ottaa kävelyretki pitkin poikin pihaasi ja ihailla yksityiskohtia. Erityisen paljon pidän siitä miten yhdistelet hyöty- ja koristekasveja keskenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kauniista sanoistasi! Monet hyötykasvit tosiaan ovat kivan näköisiä ja sopivat koristekasvien sekaan.

      Poista
  17. Miten nerokas idea tehdä nuo kukkapenkin reunat mansikoista! Kiitos vinkistä :) Piha-alueillanne on ihania nimiä <3 Meidän pihamme eri kolkkien nimet ovat tyyliä Se-jossa-on-paljon-vuohenputkee, Marjapuskarytö ja Joutomaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Nimien avulla eri piha-alueista on helpompi jutella. Ihan hauskat nimet on teillä!:)

      Poista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!