Mehiläistarhausta

Meillä mehiläispesiä on ollut nyt vuoden ajan, ja paljon uutta ja mielenkiintoista on siihen mahtunut. Pesistämme 86 % säilyi hengissä talven yli, ja osa pesistä oli nyt keväällä niin virkeitä ja suuria, että ostimme lisää kuningattaria ja jaoimme suurimpia pesiä kahtia. Pesien määrä onkin tämän myötä vähitellen lisääntynyt. Omassa puutarhassamme mehiläispesiä on tällä hetkellä vain yksi, muut ovat ystävien ja tuttujen mailla.

Kovin lämpimien kelien aikana mehiläispesissä on parveilemaan lähtemisen riski korkea, ja pesiä onkin täytynyt tarkkailla sen varalta. Ennen parveilua pesiin ilmestyy muita suurempia, pitkulaisia kuningatarkennoja, joista ajallaan kuorituisi uusia kuningattaria, ja vanha kuningatar ja osa mehiläisyhdyskunnasta lähtisi tällöin etsimään uutta pesäpaikkaa. Parveilua voidaan estää tuhoamalla kyseiset kuningatarkennot, ja myös huolehtimalla, että pesässä on riittävästi tilaa (= sopiva määrä pesälaatikoita päällekkäin), sillä ahtaissa oloissa parveilemiskuume nousee. Pesiä onkin tähän aikaan vuodesta käytävä katsomassa viikoittain.

Meidän puutarhassamme mehiläisten suosiossa näin alkukesän kukkijoista ovat olleet mm. mesimarjat ja jalomaaraimet, omenapuut ja helmililjat. Unikoiden nuput suurenevat lupaavasti ja vadelmakin on pian kukassa, joten erityisen mieluisia kasveja on mehiläisille jatkossakin luvassa. Viime vuonna hunajasato oli kohtalaisen hyvä, vaikka saimme pesät vasta juhannukselta. Onkin jännä nähdä, minkä verran hunajaa kertyy nyt, kun mehiläiset pääsevät ahkeroimaan koko kesän. Palailen mehiläiskuulumisiin taas kesän edetessä.:)

Hauskaa keskiviikkoa!