torstai 13. helmikuuta 2020

Palmut ja muut siemenestä kasvatetut eksoottiset huonekasvit

Kylvin pari vuotta sitten Teneriffalta ostamiani palmujen ja traakkipuun siemeniä. Lisäksi olen viime talvien aikana kylvänyt kaupan hedelmätiskiltä ostamieni granaattiomenoiden, klementiinien, sitruunoiden, satsuman ja avokadojen siemeniä. Näistä olen saanut hauskoja huonekasveja, jotka kaikki ovat erityisiä, sillä jo siementen keräysvaiheeseen ja kylvöihin liittyy rakkaita muistoja. Esimerkiksi satsuman siementä metsästimme pitkään, mutta kaikki ostamamme satsumat olivat siemenettömiä. Sitten jo asian unohdettuamme esikoisemme sattui jälleen kerran syömään yhtä ja huomasi siemenen suussaan, jolloin pääsimme kylvöhommiin.

Takana vasemmalla isompi avokadopuu, kasvipöydällä mm. sitruunat, klementiinit, satsuma ja granaattiomenat. Keskellä joulutähti, joka on viihtynyt meillä hyvin huonekasvina.

Siemenestä kylvämäni palmut ja traakkipuut ovat kasvaneet tosi hyvin, ja tarkoituksenani olisikin siirtää piakkoin ainakin kanariantraakkipuut isompaan ruukkuun.

Kanariantraakkipuut, vasemmalla avokadon lehtiä.

Avokadoja minulla on kaksi ja ne ovat jostain syystä (onko eri lajike?) kasvutavaltaan erilaiset. Toinen kasvaa vain korkeutta ja lehdet tulevat suoraan rungosta, oksia ei ole. Toisessa sen sijaan on oksat, mutta tämä kasvaa kituisammin. Sitruspuut ovat viihtyneet saviruukuissa ja ne tuntuvat olevat kastelun suhteen melko tarkkoja. Pari kertaa niistä osa on pudottanut lehtensä kuivahdettuaan lomareissun aikana, mutta ovat sitten kuitenkin toipuneet siitä. Granaattiomenat pudottavat lehtensä talveksi, joten tällä hetkellä niistä on jäljellä vain pelkät oksakiemurat. Toivottavasti ne vihertyvät taas kevään tullen.

Granaattiomenat ovat tällä hetkellä vain kiemuraisia varsia, mutta kevään tullen ne puhkeavat lehteen. Vasemmalla joulutähti, edessä sitruunapuu.

Pari vuotta sitten kylvin myös kaktuksen siemeniä, mutta niiden kasvatus epäonnistui täysin. Siemenistä vain pari iti ja nekin taimet jäivät vain parin millimetrin kokoisiksi, kunnes ne näivettyivät pois. Tänä vuonna ajattelin kokeilla kaktuksen kylvöä uudestaan.:)

Oletko sinä kokeillut kasvattaa jotain hedelmä- ja vihannesosastolta hankkimastasi siemenestä? Miten onnistuit? 

Leppoisaa loppuviikkoa!

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Lukijan toive: Kesäkukkien talvetus ja talvetettavien kuulumisia

Syksyllä postasin talvetettavista kasveistani ja ajattelinkin nyt käydä vähän läpi niiden kuulumisia. Aprikoosi- ja persikkapuut olivat ensin loppusyksyllä kasvihuoneessa ja pakkasten tultua ne pääsivät autotalliin. Ne eivät kuitenkaan tällä kertaa oikein älynneet syksyn tuloa, vaan ruska jäi niillä kokonaan välistä ja lopulta lehdet vain kuivuivat pois. Autotallissa ne viihtyivät aluksi lehdettöminä ihan hyvin, mutta alkoivat sitten puskea hiirenkorvia jo joulun aikoihin. Vuosi sittenhän niillä oli syksyllä ruska, sitten ne olivat lepotilassa pari kuukautta ja puhkesivat seuraavaksi kukkimaan, jonka jälkeen vasta tulivat lehdet. Tällä kertaa lepotila näyttää jääneen välistä, samoin kukinta. Kun lehdet puhkesivat, toimme ne autotallista sisälle kasvivalojen alle. Aprikoosi on viihtynyt sisällä hyvin, mutta persikat ovat kituvan oloisia, vaikka olen ahkerasti niitä sumutellut ja yrittänyt pitää mullan kosteuden sopivana. Saa nähdä, miten niiden kanssa käy, sillä puiden ulosviemiseen on vielä pitkä aika.

Ananaskirsikat viihtyvät sisällä hyvin talven yli.

Tomatillot, ananaskirsikat ja chilit toin myös syksyllä sisälle talvehtimaan. Tomatillot tekivät satoa joulukuulle asti, mutta sen jälkeen ne vähitellen näivettyivät pois. Ananaskirsikat sen sijaan viihtyvät sisällä hyvin. Leikkasin ne sadonkorjuun jälkeen marraskuulla n. 15 cm pituisille tapeille ja uutta kasvua on jo runsaasti. Chileihin iskivät kirvat ja osan kasveista heitinkin sadonkorjuun päättymisen jälkeen pois. Kolme ruukkua jätin, leikkasin kasvit n. 10cm tapeille ja ne voivat kohtalaisen hyvin. Uutta kasvua on tullut ja kirvatkin ovat nyt pysyneet kurissa.

Kesäkukista talvetan tällä kertaa pelakuuta, lumihiutaletta, tulikruunua, koruköynnöstä ja murattia. Pari pelakuuta menetin, loput voivat toistaiseksi hyvin ja niistä otan taas pistokkaita. Tulikruunu ja muratti ovat myös viihtyneet huoneenlämmössä kasvivalojen alla ihan mukavasti, samoin koruköynnös. Lumihiutale sen sijaan pääsi kuivahtamaan ja sen jouduin heittämään pois.

Pelakuut siirsin syksyllä pienempiin ruukkuihin, joissa on reiät pohjassa, ja toin ne sisälle kasvivalojen alle. Meillä ei ole ikkunalautoja, eikä muutoinkaan kunnolla tilaa ikkunoiden edessä talvetettaville, joten kasvivalot ovat tarpeen. Pelakuut ja muut kesäkukat ovat hyllykössä muovitarjottimilla, joiden kautta altakastelen ne. Tarjottimien ansiosta myös kasvien siirtely on helppoa.

Vasemmalla aprikoosipuu, sen vieressä oikealla koruköynnös, etualalla yksi chileistä.

Talvetatko sinä hyötykasveja tai kesäkukkia?

Ihanaa päivää!

maanantai 10. helmikuuta 2020

Puutarhatuliaisia Portugalista

Vietimme viime viikon lomaillen Etelä-Portugalissa, ja tarttuipa sieltä mukaan myös puutarha-aiheisia tuliaisia. Kiersimme lisäksi muutamia mielenkiintoisia puutarhakohteita, joista sain taas uusia ideoita omaan puutarhaamme. Näiden puutarhakohteiden esittelyt ovat luvassa myöhemmin, kunhan ehdin käydä valtavaa kuvasaalista läpi.:) Tässäpä Portugalin puutarhatuliaisiamme:

Portugalista tuliaisina toimme suloisen, pikkuisen hyönteishotellin, siemeniä sekä lasipullosta ja simpukoista tehdyn tuulikellon.

Siementuliaisina tällä kertaa ovat vaaleanpuna-valkokirjava tarhapapu, kelloköynnös, vesimeloni, kaktussekoitus, mesembriantemum-sekoitus, violetti tuoksupielus ja matalakasvuinen kirjokiertosekoitus.

Reissun vuoksi minulla ovat kommentoinnit niin omaan kuin teidän muidenkin blogeihin laahanneet jäljessä, mutta yritän kiriä niitä kiinni taas lähipäivien aikana. Helmikuun kylvöt jätin tehtäväksi vasta matkan jälkeen, joten mukavaa puuhaa on nyt luvassa myös niiden parissa.

 Aurinkoista uutta viikkoa!

lauantai 8. helmikuuta 2020

Puutarhavierailulla: Slottsträdgården, Malmö, Ruotsi, osa 3/4

Pari viikkoa sitten alkoi blogissani puutarhavierailu kauniissa Malmön Slottsträdgårdenissa. Ensimmäisessä osassa esittelin teemapuutarhoista mm. japanilaisen puutarhan, kuivan paikan puutarhan sekä muotopuutarhan. Toisessa osassa vuorossa olivat mm. puna-vihreä puutarha ja metsäpuutarha. Nyt kierros jatkuu hyötytarhan alueella, joka on varmaankin kaunein, mitä olen koskaan nähnyt. Tervetuloa viivähtämään kanssani hetki viime kesässä Malmön linnapuutarhan alueella!<3

Hyötytarhassa kukkivat runsaina mm. ruiskaunokit, unikot ja kehäkukat. Pajua on hyödynnetty monessa kohdassa, myös elävänä punoksena. Osaa hyötytarhasta ympäröivät taustalla näkyvät pajukaaret, jotka toimivat köynnöstukina. Mm. vasemman reunan kurpitsa on istutettu kohopenkkiin, joka on reunustettu paksuhkoista pajuista tehdyllä punoksella.

Tässä kuvassa erottuu hyötytarhan tämän päädyn yleisilme ehkä vielä paremmin. Yksivuotisia kukkijoita on kauniisti käytetty hyötykasvien seassa.

Olkikatteiset polut kiemurtelevat kukkaloiston keskellä.

Hyötytarhassa kasvaa myös salkoruusuja.

Lasten keinutelineitä muistuttavat tuet on viritetty köynnöstäville tai muuten tukea vaativille kasveille.

Mm. kaalit ovat päässeet verkotettujen "mökkien" suojiin. Olkikate reunustaa istutuksia.

Tässä kuvassa keinumaiset kasvituet erottuvat ehkä vielä paremmin. Aluetta rajaa vasemmassa reunassa köysiaita, takana puukepeistä tehty aita. Vasemmassa reunassa on raudoitusverkosta taivutettu köynnöskaari.

Pajusta on tehty myös oviaukollinen maja köynnöskasveja varten. Oikealla kasvavat komeat parsapuskat.

Hyönteishotellin teossa on käytetty mielikuvitusta.

Osa hyötykasveista kasvaa lavakauluksissa. Seassa on myös kauniita kukkijoita.

Tässä hyötytarhassa silmä lepää ja satoakin tulee varmasti todella hyvin.

Seuraavalla kerralla linnapuutarha-vierailun viimeisessä osassa ihastelemme alueen upeita perennapenkkejä. Tervetuloa mukaan kuvakierrokselle silloinkin!

Oikein hyvää viikonloppua!

torstai 6. helmikuuta 2020

DIY: Kynttelikkö tuikuille puupölkystä

Löysin viime syksynä tonttimme takaosaa raivatessani komean näköisen puupölkyn, jonka ajattelin sopivan hyvin tuikkukynttelikön pohjaksi. Puu sai odotella vuodenvaihteen yli autotallissa, että ehdimme kynttelikön tekoon tarkemmin paneutua. Lopulta kynttelikkö oli kuitenkin varsin nopea valmistaa, vain parin tunnin juttu.

Kynttelikköön tuli paikat neljälle tuikulle.

Tarvikkeet:
- puupölkky
- neljä lasista, pyöreää tuikkukippoa
- muutamia ruuveja
- pätkä heinäseivästä

Lähtötilanne

Puuhun tehtiin sopivan kokoisella reikäsahalla paikat tuikkukipoille. Keskelle jääneet pyöreät puukappaleet irrotettiin taltalla. Reikiä syvennettiin vähitellen, jotta kipot saatiin sopivasti upotettua. Tämän jälkeen puulle tehtiin pienet tukijalat aiemmista nikkaroinnista ylijääneestä heinäseipään päästä.

Heinäseipään kapeasta, halkaistusta päästä tuli siistit jalat tuikkukynttelikölle.

Nyt tammi-helmikuussa olemme joinakin iltoina poltelleet tuikkuja kynttelikössä olohuoneessa, mutta tarkoituksenani olisi siirtää tuikkukynttelikkö kesällä ulos puutarhapöydälle.

 Aurinkoista loppuviikkoa!

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Lukijan toive: Maatrampoliini

Kyselin Sinun toiveesi –postauksessani teille lukijoille mieluisia postausaiheita. Yksi kysymyksistänne koski maatrampoliiniamme, joka aiemmin on vain vilahdellut kuvissani jossakin taustalla. Kerronkin nyt siitä tarkemmin.

Maatrampoliini on koottu noin metrin syvyisen kuopan päälle.

Maatrampoliinimme on asennettu metsäpuutarhaan nelisen vuotta sitten. Kaivoimme alueelle ensin noin metrin syvyisen, maatrampoliinin kehikkoa aavistuksen pienemmän, mahdollisimman pystyreunaisen kuopan. Maatrampoliinisetissä tuli mukana kuopan ympärille asennettava metallikehikko, joka ankkuroitiin paikoilleen.

Kuoppa ja maatrampoliinin pohjakehikko valmiina.

Tämän jälkeen trampoliini koottiin normaaliin tapaan, mutta lisäksi sen alapuolelle tuli oma suojaverkkonsa, joka estää esimerkiksi jalkaa lipsahtamassa vahingossa pieneen trampoliinin reunan alle jäävään tilaan. Tuo verkko pilkottaa esimerkiksi ensimmäisessä kuvassa trampoliinin vasemmassa reunassa vihreän reunuksen alapuolella.

Kun trampoliini oli koottu, piti vielä testata, että se varmasti on tukevasti paikoillaan.:D

Maatrampoliinia ympäröivän alueen olemme tasoittaneet, sillä paikka on loivaa rinnettä. Musta-vihreä trampoliini sulautuu hyvin ympäristöönsä.

Salaojitusta tms. trampoliinikuopassamme ei ole. Keväällä lumien sulaessa vettä kertyy hieman kuopan pohjalle, mutta kuitenkin sen verran vähän, että trampoliinin käyttöön se ei ole vaikuttanut. Meillä paikka on metsänpohjaa, josta vesi imeytyy melko hyvin pois. Lisäksi alue viettää tontin takareunaa kohden, joten senkin ansiosta sulamisvedet valuvat edelleen eteenpäin. Kovin savisessa maassa salaojitus voi kuitenkin olla tarpeen.

Kesällä maatrampoliini maastoutuu lähes täysin Kohopenkin ja Varjoryhmän taakse.

Valitsimme maahan upotettavan trampoliinin tavanomaisen sijasta useastakin syystä. Toki turvaverkot trampoliinissa tulee aina olla, mutta jos jostakin syystä niistä huolimatta putoaisi trampoliinista, pudotusta ei nyt juurikaan ole. Myös se, ettei trampoliinin alle voi mennä toisten hyppiessä, on hyvä juttu etenkin aivan pikkulapsiperheessä. Näiden lisäksi maatrampoliini on tavallista trampoliinia huomaamattomampi ja kätkeytyy melko hyvin puutarhaamme eikä sitä tarvitse siirrellä ruohonleikkuun tieltä. Trampoliiniamme ei myöskään tarvitse purkaa talveksi, vaan sitä voi käyttää ympäri vuoden. Lumet siitä tosin täytyy muistaa käydä poistamassa, jotta trampoliinimatto ei veny. Aikanaan, kun lapsemme eivät enää tarvitse maatrampoliinia ja se voidaan purkaa pois, haaveilen alueelle tulevasta pienestä puutarhalammesta, jolle on nyt jo hyvä kuopan alkukin olemassa.:)

Mukavaa keskiviikkoa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...