Unelmana omavaraisempi elämä: Puutarhamme maatiaiskasveja

Tänään kirjoitellaan taas useissa blogeissa omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Nyt elokuussa aiheena ovat luonnon monimuotoisuus ja/tai maatiaiskasvit, joista itse valitsin jälkimmäisen. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Kaskinauris 'Enon Kanta' on yksi puutarhassamme vuosittain kasvattamistani maatiaishyötykasveista.

Maatiaiskasvit ovat vanhoja kasvikantoja tai -lajikkeita, jotka ovat osa elävää kulttuuriperintöä. Ne ovat tärkeitä mm. luonnon ja maa- sekä puutarhatalouden  monimuotoisuuden, geneettisen potentiaalin ja kulttuurihistorian kannalta. Maatiaiset ovat ajan kuluessa sopeutuneet siihen ympäristöön ja olosuhteisiin, jossa niitä on kasvatettu, ja ne ovatkin täällä sen vuoksi yleensä kestäviä kasveja. Maatiaiskasvien säilyttäminen ja suojelu on tärkeää, ja Suomikin on sitoutunut tähän osaltaan mm. geenipankin ja maatiaiskasvien kenttäkokoelmien avulla. 

Itse en ole mitenkään erityisesti kerännyt nimenomaan maatiaiskasveja puutarhaamme, mutta siltikin niitä meiltä löytyy useita. Tässäpä niistä muutamia:

- Kaskinauris 'Enon Kanta': Tämä on naurislajike, johon olen ihastanut. Muitakin olen kokeillut, mutta 'Enon Kanta' on onnistunut meillä parhaiten ja myös sen maku on ollut meistä paras. Kaskinauris on ollut aiemmin erittäin yleinen viljelykasvi, jonka suosio kuitenkin väheni perunan kasvatuksen yleistyttyä 1800-luvulla. Viime vuosikymmeninä nauriin viljelyä on pyritty elvyttämään.

- Omenapuu 'Huvitus': Puutarhassamme kasvaa neljä omenapuuta, joista yksi on 'Huvitus'. Se tuli meillä satoikään jo varhain ja tuottaa runsaasti maukkaita punaposkisia omenoita. 'Huvitus'-lajikkeen emopuu on kylvetty jo vuonna 1895 tuntemattomasta ulkomaalaisen omenapuulajikkeen siemenestä.

Omenapuu 'Huvitus' kasvaa kasvihuoneen vieressä Kivikkolaakson alueella.

- Ruusupapu:  Ruusupapua kasvatan nyt kolmatta kesää ja olen ihastunut sen monikäyttöisyyteen. Ruusupapu on nimittäin todella kaunis ja helppohoitoinen köynnöskasvi ja se tarjoaa lisäksi maukasta satoa. Itse olen kasvattanut ainoastaan lajiketta 'Firestorm', mutta olisi hauska kokeilla joskus muitakin lajikkeita.

- Euroopanpähkinäpensas: Ensimmäisen pähkinäpensaan hankimme metsäpuutarhaamme noin kuutisen vuotta sitten. Pähkinäpensas on ristipölytteinen ja vaatiikin siksi kaverin. Toisen pensaan hankimme ensimmäisen viereen muutama vuosi sitten. Näistä kumpikaan ei vielä ole kukkinut, joten satoakaan emme ole vielä ehtineet saamaan. Toiveikkaana kuitenkin odotan, että joskus pääsisin keräämään pähkinöitä omasta puutarhastamme. Euroopanpähkinäpensas on valittu Suomessa vuoden maatiaiskasviksi vuonna 2016.

- Harjaneilikka: Harjaneilikka on vanha, kaksivuotinen koristekasvi, joka leviää siemenistä ja voi uusiutua myös tyviversoistaan. Kylväytymisen seurauksena harjaneilikasta voi saada puutarhaansa upeita, erilaisia tumman- ja vaaleanpunaisen sävyisiä ja kirjaviakin kaunottaria. Meillä harjaneilikoita on kasvanut nyt kolmen vuoden ajan Porraspenkissä, jossa ne itse asiassa kukkivat parasta aikaa. Harjaneilikka on Suomen maatiaiskasvi vuodelta 2013.

Harjaneilikka ohotanmarunan 'Nana' syleilyssä

Sitten vielä omavaraisuuskuulumisiemme pariin! Osallistumme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Avoimiin Puutarhoihin, joten niihin valmistautuminen on etenkin viimeisen kuukauden aikana ollut prioriteettilistamme kärjessä, jotta saisimme keskeneräiset puutarhaprojektit päätökseen ennen tapahtumaa. Kuitenkin myös omavaraisuusasioiden parissa olemme ehtineet jonkin verran puuhastella.

Etualalla monivuotiset yrtit ovat hyvässä kasvussa, taustalla hyötykasvit rönsyilevät lavoissaan. Oikealla takana omenapuut kasvattelevat omaa satoaan.

Hyötytarhastamme tulee satoa pöytään taas päivittäin ja sen kuulumisia pääsee itse asiassa kurkistamaan tarkemmin viimeviikkoisesta YouTube-videostani  (Hyötytarhan kuulumisia). Mehiläistarhoilla hunajasato vaikuttaa varsin lupaavalta ja hunajan sadonkorjuu on meillä edessä lähiaikoina. Palaan mehiläiskuulumisiimme silloin vielä perusteellisemmin. Mökkimetsäpalstallamme laajensin edelleen kasvimaata ja istutin sinne mm. ruohosipulia ja ilmasipulia. Lisäksi perustin sinne mansikkamaan, jossa on tällä hetkellä 44 taimea, mutta jatkossa sen ala on tarkoitus vielä kaksinkertaistaa. Myös polttopuusavottaa olemme tehneet palstoilla ja hankimme myös parille aukealle alueelle kuusentaimia, jotka mies istutti.

Kuusentaimia istuttamassa

Villiyrttiherkkuja olemme tehneet edelleen, ja niistä olenkin postaillut nyt viikoittain. Mesiangervonkukkiin ihastuin niin, että kuivasin niitä myös syksyä ja talvea varten. Säilöntäasiat alkavat muutenkin olla ajankohtaisia. Mustikoita ja puna- sekä valkoherukoita olen jo pakastanut. Mustaherukat odottavat vielä poimimista, ja niistä olisi tarkoitus tehdä ainakin hyytelöä ja mehua. Avomaankurkkuja alkaa olla niin paljon, että niistä pitäisi aivan lähiaikoina tehdä taas suolakurkkuja.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Heinäkuu: Paras säilöntäohjeeni
- Kesäkuu: Villiyrttisuosikkejani
- Toukokuu: Inspiraatiota omaan puutarhaan
- Huhtikuu: Kasvimaan TOP5
- Maaliskuu: Miten lisätä omavaraisuutta?
- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Caramellia, Villa Varmo, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää elokuuhusi!