Unelmana omavaraisempi elämä: Miten lisätä omavaraisuutta?

Näin kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusasioista samanaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tällä kertaa aiheena ovat vinkit omavaraisuuden lisäämiseen.

Meillä omavaraisuuden lisääminen on tapahtunut pikkuhiljaa, kuten varmasti monella muullakin. Ensin keskityimme ainoastaan hyötykasvipuoleen ja sen jälkeen mukaan on tullut monenlaista muutakin omavaraistelun muotoa. Monen eri osa-alueen huomioiminen onkin yksi helppo tapa lisätä omavaraisuuttaan.

Kasvihuoneiden ja lavatarhan satoa

Hyötykasvien osalta on hyvä muistaa, että viljelymahdollisuuksia on monia, ja jo pienelläkin vaivalla voi kasvattaa omaa satoa asumismuodostakin riippumatta. Minusta pienimuotoinenkin omavaraistelu, esimerkiksi omien yrttien kasvattaminen, on jo tosi hieno juttu! Lisäksi arvostan suuresti heitä, jotka kasvattavat pääosan ruoastaan itse. Meillä yksivuotisia hyötykasveja kasvatetaan niin terassin ruukkupuutarhassa, lavatarhassa kuin kahdessa kasvihuoneessakin ja jatkossa myös mökkipalstallemme tulevalla kasvimaalla. Yksivuotisten hyötykasvien lisäksi mukavaa satoa saa monivuotisista hyötykasveista, joiden määrää olemme pyrkineet jatkuvasti lisäämään. Esimerkiksi maa-artisokka ja raparperi ovat tosi helppoja kasvattaa. Hedelmäpuut ja marjapensaat taas tarjoavat runsasta satoa melko vähällä vaivalla. 

Lavatarha ja isompi kasvihuone, etualalla monivuotiset yrtit, oikealle jäävät matalissa lavoissa kasvavat puutarhamansikat ja kasvihuoneen lähistöllä mm. omenapuut, raparperit ja maa-artisokat

Satokauden pidentäminen on myös yksi keino lisätä omavaraisuuttaan. Lämmitetyssä kasvihuoneessa kasvatuksen voi aloittaa varhain ja toisaalta satokautta pystyy jatkamaan pidemmälle syksyyn. Lisäksi kasvivalinnoilla voi pidentää satokautta, ja yksivuotisten hyötykasvien satokautta voi pidentää toistuvilla kylvöillä esimerkiksi retiisin ja lehtisalaatin osalta. Ensimmäiset lehtisalaatit ja muutkin nopeakasvuiset hyötykasvit voi myös kylvää jo varhain keväällä kasvihuoneen lämpöön, samoin esimerkiksi ämpäriperunat. Juureksia taas voi korjata maasta pitkin syksyä, ja meilläkin monesti maa-artisokkaa on nostettu vielä juuri ennen maan jäätymistä. Pientä satoa voi saada myös talvella sisätiloissa versoista ja iduista. Myös jämäkasviksista saa herkullista vihreää vaikkapa leivän päälle ja salaattiin.

Jämäkasviksista saa kasvatettua vihreää esimerkiksi leivän päälle tai salaattiin. Lisäksi oikealla basilikaa, vasemmalla takana pilkottaa herneenversoja.

Hyötykasvien käyttökautta pystyy pidentämään myös säilönnän avulla. Erilaiset säilöntämenetelmät mahdollistavatkin oman sadon käytön myös talviaikaan. Me pääasiassa kuivaamme ja pakastamme satoamme, mutta teemme myös esimerkiksi suolakurkkuja ja kurpitsapikkelsiä. Omenoita taas olemme vieneet mehustamolle, ja tämä pastöroitu, huoneenlämmössä avaamattomissa pakkauksissa säilyvä omenamehu onkin ihanaa herkkua syksyllä ja talvella. Viime vuonna ostimme toisen pakastimen, jotta saisimme entistä enemmän satoa talteen talven varalle. Haaveissamme on myös pieni maakellari saadaksemme vielä lisää säilytystilaa sadollemme.

Suolakurkkuja

Hyötykasvien viljelyyn ja muuhunkin puutarhan kasteluun voi kerätä talteen sadevettä, jotta tähän ei tarvitsisi käyttää vesijohtovettä, etenkin jos tontilla ei ole kaivoa eikä vieressä vesistöä. Meillä sadevedet kerätään talteen 1000-litraiseen IBC-konttiin, josta valutamme vettä kolmeen 150-litraiseen tynnyriin kasvihuoneen luokse. Kevättalvella taas keräämme nuo samat tynnyrit täyteen lunta, joka sulamisen myötä tarjoaa hyvät kasteluvedet kevääksi esimerkiksi kasvihuoneeseen. Lisäksi kasvien tarpeeseen voi itse tuottaa hyvää ja ravinteikasta maanparannusmateriaalia ja multaakin kompostoinnilla, ja myös luonnonmukaiseen lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan voi itse tehdä erilaisia seoksia, esimerkiksi nokkos- ja peltokortekäytettä.

Sadevesien keräämiseen tarkoitettu IBC-kontti on koteloitu valkean lautakehikon sisään ja päälle on tehty viherkatto, jossa kasvaa maksaruohoja.

Kasvien suhteen omavaraisuutta voi lisätä myös keräämällä itse siemeniä talteen niin hyötykasveista, kesäkukista kuin perennoista, jolloin ostosiemenien tarve vähenee. Lisäksi pistokaslisäys on kätevä tapa esimerkiksi monien talvetettavien kesäkukkien lisäämiseen.

Ruokapuolta ajatellen omavaraisuuttaan voi näppärästi lisätä myös luonnon antimilla. Villiyrttien satokausi alkaa jo varhain ja jatkuu pitkin kesää. Lisäksi marjat ja sienet tarjoavat maistuvaa, monipuolista satoa monen kuukauden ajan. Myös metsästys ja kalastus ovat hyviä keinoja lisätä omavaraisuuttaan, ja näistä jälkimmäiseen olemme itse yrittäneet erityisesti parin viime vuoden aikana panostaa.

Nokkonen on eniten käyttämämme villiyrtti. Viime kesänä ihastuimme kuitenkin myös mm. todella monikäyttöiseen voikukkaan.

Meillä yksi osa omavaraisteluamme ovat myös mehiläiset, joita olemme tarhanneet nyt muutamia vuosia ja hunajaa riittää myyntiin asti. Hunaja on monikäyttöistä ruoanvalmistuksessa, ja jatkossa haluaisimme tehdä itse myös mehiläisvahakynttilöitä. Toki mehiläiset tarjoavat mm. puutarhan marjoille ja hedelmäpuille myös pölytyshyötyä ja auttavat sen myötä kasvattamaan satomääriä. Jatkossa haaveilemme myös kotikanasta, joka toisi taas uuden mahdollisuuden omavaraisuutemme lisäämiseksi.

Mehiläistarhausta

Sadon lisäksi omavaraisuutta voi lisätä muillakin osa-alueilla. Meillä on sähkölämmityksen lisäksi varaava leivinuuni-takkayhdistelmä, jolla pyrimme talvikuukausina kattamaan mahdollisimman suuren osan talon lämmityksestä. Lisäksi leivinuuni tarjoaa mahdollisuuden sähköttömään ruoanvalmistukseen. Polttopuiden suhteen olemme nykyisin omavaraisia parin metsäpalstamme ansiosta. Lisäksi meillä on aurinkopaneelit, joista saamme osan sähköstämmme, ja kesäkeittiömme taas lämpenee aurinkoilmalämmittimen avulla.

Kesäkeittiömme lämpenee aurinkoilmalämmittimellä.

Omavaraisteluun ajattelen kuuluvaksi myös monet puhdetyöt ja ylipäätään "tee se itse -hengen". Kierrätys, uudelleen käyttö ja nikkarointi tarjoavat mahdollisuuden vaikka mihin, etenkin jos vähän käyttää mielikuvitustaan. Meillä esimerkiksi turhiksi jääneet syöttötuoli ja puinen taaperoportti muuttuivat miehen käsissä olohuoneen kasvipöydäksi ja vanhasta lehtikompostorin kehikosta ja ylijäämälaudoista tuli kasvihuoneeseen näppärät hyllyt. Luonnonmateriaaleistakin voi tehdä monenlaisia hyötyesineitä ja myös koristeita. Itse olen tehnyt mm. kransseja ja erilaisia pajutöitä. Luonnonpajua saan näitä varten mökkipalstaltamme, mutta jatkossa tarkoituksena olisi istuttaa sinne myös elävästä pajumajastamme siistimisen yhteydessä saatavista pistokkaista siperianpajua. Tämän hetken suurin diy-unelmamme taas on oman metsän puista itse veistettävä laavu.

Tähän loppuun kirjoitan vielä lyhyesti omavaraisuuskuulumisiamme kuluneelta kuukaudelta. Tammi- ja helmikuun kylvöni ovat mukavassa kasvussa ja maaliskuun kylvöt tehty. Tein äsken myös perennojen kylvösuunnitelmia, ja niitä alan esikasvatettavien osalta toteuttaa tällä viikolla. Kesäkukkien ja ananaskirsikoiden pistokaslisäys kuului myös helmikuun puuhiini. Versotus on taas tarjonnut varhaista herkkua ruokapöytäämme. Pajutöitä olen tehnyt edelleen, ja niistä on luvassa pian erillinen postauksensa, kunhan saan vielä viimeisen kesken olevan punontatyön valmiiksi. Aurinkopaneeleita mies taas on putsaillut ahkerasti talven aikana, ja pieniä sähkömäääriä saimme niistä jo aiemmin talvella, mutta nyt viimeisen parin viikon aurinkoiset kelit ovat nostaneet tuoton taas mukaviin lukemiin.

Ananaskirsikan pistokkaita

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Apilankukka, Kakskulma, Jovela

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Villa Varmo, Harmaa torppa, Majalevon pientila, Caramellia, Varmuusvara, Rakkautta ja maanantimia, Sanni ja farmi

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 5: Korpikuusen tila

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää maaliskuuhusi!