Luonnonkasvit puutarhassa, osa 1/4

Luonnonkasvit tuovat hauskaa lisää puutarhaan ja kohentavat myös sen monimuotoisuutta. Lisäksi luonnonkasvit ovat yleensä kestäviä, sillä ne ovat sopeutuneet ilmastoomme ja paikallisiin oloihin. Varmasti yleisimpiä luonnonkasveja kotipuutarhoissa ovat monet puut, kuten koivut, pihlajat, männyt ja kuuset. Kuitenkin myös muista kasviryhmistä löytyy paljon ihania puutarhaan sopivia luonnonkasveja. 

Omassa puutarhassamme olen antanut esimerkiksi ketunleivän levitä vapaasti. Alvejuuria taas olen säästänyt metsäpuutarhan puolella alkuperäisillä kasvupaikoillaan. Kun tarkemmin aloin miettimään puutarhaamme, löysin sieltä näiden lisäksi yllättävän paljon luonnonkasveja. Niitä ei vain jostain syystä tule niin herkästi huomioitua kuin istutettuja tovereitaan. Keräsinkin nyt näihin muutamaan postaukseen juttua meidän puutarhamme luonnonkasveista. Tässä ensimmäisessä osassa on puutarhamme puuvartisia ja lisäksi muutamia syötäviä luonnonkasveja.

Pihlajanmarjat ovat tilhien suosiossa.

- Kotipihlaja: Tonttimme takaosa oli aiemmin metsää, josta kaadoimme suuren osan puista, raivasimme pensaikot ja tukahdutimme pois aluskasvillisuutta. Komeimmat pihlajat kuitenkin jätimme tuomaan suojaa, korkeutta ja tunnelmaa metsäpuutarhan puolelle. Pihlajat kukkivat alkukesällä kauniisti, ja niiden marjat houkuttelevat talvisin tilhiä vierailulle puutarhaan. Lisäksi niiden oranssinpunainen syysväri on aivan mahtava! Pihlajan silmut sopivat myös villiyrttikäyttöön, mutta puutarhamme puut ovat niin korkeita, että sen sijaan olen kerännyt silmuja metsäpalstamme nuorista pihlajista. Tänä vuonna aion kokeilla valmistaa myös pihlajanmarjoista jotakin hyvää.

- Rauduskoivu: Rauduskoivujakin on puutarhamme takaosassa useita, ja niillä onkin samanlainen tarina kuin pihlajilla. Koivut ympäröivät myös nuotiopaikkaamme ja yhden puun ympärille olemme rakentaneet puutarhapenkin. Rauduskoivuihin olemme kiinnittäneet puutarhamme linnunpöntöt.

- Tammi: Tammi on muutaman vuoden takainen hankintamme, jonka istutin nuotiopaikkamme luo. Osa nuotiopaikan koivuista alkaa olla taipaleensa lopussa ja odottaa vuoden-parin sisällä tapahtuvaa kaatamista. Tammen halusimme yhden koivun tilalle, ja se onkin jo valmiiksi kasvamassa, jotta alue ei jäisi niin avoimeksi koivujen kaadon myötä.

- Mänty: Tonttimme takarajalla kasvaa komea mänty, jonka runkoa koristamaan on kiipeämässä köynnöshortensia.

- Suopursu: Sydänpolulla meillä kasvaa erilaisia rhodoja, ja atsaleoiden joukkoon olemme siirtäneet omalta mökiltämme myös kotimaisen rhodon, suopursun. Kasvi juroi pari vuotta, mutta vähitellen se kotiutui paikoilleen ja nykyisin se myös kukkii kesäisin. Tykkään suopursun tuoksusta, sillä se tuo mieleen metsäretket ja hillasuot.

Suopursu

 

- Näsiä: Näsiäkin kasvaa tonttimme takaosassa metsäpuutarhan alueella, jossa se ilahduttaa keväisin ihanalla kukinnallaan. Nypin marjat varmuuden vuoksi pois jo heti raakileina, vaikka lapset kyllä tietävätkin, että pensas on myrkyllinen eikä siihen saa koskea.

Näsiän kukat ilahduttavat silloin, kun monet muut puutarhakasvit vasta heräilevät kevääseen.

- Metsämansikka: Metsämansikkaa oli tonttimme takaosassa jo valmiiksi, ja sen olemme antaneet kasvaa paikoitellen Sydänpolun alueella maanpeitekasvina päärynä- ja kirsikkapuiden alla. Se on muodostanut tiiviit kasvustot, joista marjojakin tulee mukavasti. Se on kuitenkin ahkera leviämään rönsyillään, joten sitä saa kitkeä vuosittain reippaasti, ettei se valtaa koko Sydänpolkua.

- Puolukka: Sydänpolulle olemme siirtäneet myös tavallista puolukkaa omasta metsästämme, ja se on juurtunut hyvin. Puolukka leviää kuitenkin aika hitaasti, joten marjamättäitä on vasta muutamia. Kuitenkin joitakin kourallisia saamme puolukkaa omasta puutarhastammekin esimerkiksi jälkiruokiin koristeeksi tai naposteltavaksi sellaisenaan.

- Isokarpalo: Myös isokarpaloa olemme siirtäneet puutarhaamme omalta metsäpalstaltamme. Isokarpalo kasvaa keinotekoisella pikkusuolla, jossa se on lähtenyt leviämään, mutta satoa emme ole vielä saaneet.

- Voikukka: Voikukkia löytyy meillä mm. nurmikolta, sillä vuosittainen siemeninvaasio on taattu viereiseltä kunnan maakaistaleelta. Aluksi poistimme niitä kottikärrikaupalla voikukkaraudan kanssa joka kesä, mutta ei niistä kokonaan eroon taida päästä. Nyt, kun viime vuonna innostuimme villiyrteistä ja opettelimme käyttämään voikukan nuppuja, lehtiä ja kukkia eri tavoilla ruoanlaitossa, eivät ne enää tunnukaan niin häiritseviltä. Nyt jo sen sijaan odottelen, että pääsen keräämään muutaman kuukauden päästä nuppuja pannulla paistettavaksi!

Voikukkasima oli meillä viime vuonna suosittua kesäjuomaa.

- Ketunleipä: Ketunleipämättäitä oli tontimme takaosassa jo valmiiksi ja se kuuluu niihin luonnonkasveihin, joiden olen antanut pysyä paikoillaan. Ketunleipää kasvaakin nyt mm. kivenkoloissa ja saniaisten juurella. Sen kukkia ja lehtiä käytämme esimerkiksi leivän päällä ja salaateissa.

 Mitä luonnonkasveja sinun puutarhastasi löytyy?

Mukavaa tammikuun loppua!