Omavaraisuus: TOP10 taitoa

Omavaraisuusaiheeseen liittyen Tsajut-blogi haastoi yhteispostauksen muodossa listaamaan kymmenen tärkeintä omavaraisuuteen tarvittavaa taitoa. Itse listasin taitojen sijaan pääasiassa ominaisuuksia, jotka ovat hyödyllisiä omavaraistelussa (ja muutenkin puutarhahommissa), mutta toki niitäkin voi harjoitella ja kehittää. Eipä minulta itseltänikään aina löydy näitä kaikkia, mutta yleensä jonkin puutetta pystyy kompensoimaan muilla.

Porkkanoita, nauriita, valkosipulia, kyssäkaalia, chiliä ja tomatilloa.

Tässäpä minun listaustani näistä omavaraistelussa (puutarhan hoidossa) hyödyllisistä asioista (lista ei ole tärkeys-/paremmuusjärjestyksessä):

- sinnikkyys, kärsivällisyys, pitkäjänteisyys: Sadon saaminen vaatii monien kasvien osalta useiden kuukausien ajan hoivaa, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tomaatit, joista iso osa hyötyy perushoitotoimien lisäksi säännöllisestä varkaiden poistamisesta.

- järjestelmällisyys: Kun asioita tekee järjestelmällisesti, tulee yleensä kaikki hoidettua ilman unohduksia. Myös esimerkiksi siementen keräämisessä ja säilyttämisessä järjestelmällisyydestä on selkeää hyötyä.

- uteliaisuus, kokeilunhalu: Kokeilemalla voi löytää uusia entistä maukkaampia ja satoisampia lajeja ja lajikkeita. Myös vaikkapa eri multia, kylvötapoja, kylvöajankohtia jne voi testailla ja löytää sen myötä aiempaa toimivampia konsteja.

- ahkeruus, uutteruus: Jonkinlaista ahkeruuttakin vaaditaan, sillä aika harvassa ovat kasvit, joista saisi huippusadon tekemättä itse yhtään mitään.

- suunnitelmallisuus: Helpottaa kummasti, jos jo etukäteen on suunnitellut mitä kylvää ja milloin, miten kasvit istuttaa kasvimaalle, mitä pihaprojekteja aikoo tehdä, miten ja milloin jne.

Toissa kesänä maissisato oli hyvä, viime kesänä ne eivät ehtineet kypsyä. Tänä vuonna on taas uuden yrityksen aika.

- virheistä oppiminen: Virheitä tulee varmasti tehtyä jokaisella, mutta kun niistä ottaa opiksi, ei tule ainakaan toistettua samaa erehdystä. Esimerkiksi kompostointi tuntuu selkeästi olevan erehdysten kautta opettelua, vaikka kuinka olen asiasta etukäteen lukenut.

- soveltamiskyky, sopeutuvuus, kekseliäisyys: Välillä kaikki ei mene, niin kuin on suunnitellut. Tällöin soveltamisella ja kekseliäisyydellä voi kuitenkin joskus onnistua pelastamaan paljonkin. Myös esimerkiksi eteläisemmissä olosuhteissa viihtyvien kasvien kanssa tarvitaan soveltamista, jos niitä yrittää kasvattaa täällä pohjoisemmilla vyöhykkeillä. Viime keväänä meillä suojattiin mm. kukkaan puhkeamassa ollutta magnoliaa ja muita arkoja kasveja myöhään tulleilta viileiltä keleiltä ja lumisateilta pahvilaatikoilla, kun talviharsotukset oli jo poistettu aikaa sitten.

- positiivisuus, lannistumattomuus: Kaikki ei aina onnistu, mutta kannattaa yrittää uudestaan, jos seuraavalla kerralla vaikka menisikin paremmin. Esimerkiksi ensimmäinen kylvöerä voi epäonnistua, mutta toinen (tai kolmas) itääkin hyvin.

- tiedonhakutaidot: Uusia kasveja kokeillessa on hyvä osata hankkia tietoa niiden kasvatuksesta. Myös esimerkiksi erilaisista kasvitaudeista ja tuholaisista täytyy välillä osata kaivaa tietoa.

- tarkkaavaisuus: Hyötykasvien kasvatuksessa pätee seuraava ohje: huomaa ja reagoi ajoissa. Taimien suhteen on oltava tarkkana, etenkin esikasvatusaikana, mutta hyvä on myöhemmin kierrellä säännöllisesti hyötytarhan kasvitkin läpi. Jos huomaa esimerkiksi kirvoja, merkkejä kuivuudesta tai liiasta kastelusta yms, voi varhainen tilanteen huomaaminen ja siihen reagointi pelastaa sadon.

Tässä vielä lista muista yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:
Tsajut
Wannabee Farmari
Sarin puutarhat 
Jovelassa 
Korkeala
Pienenpieni farmi

Leppoisaa viikonloppua!