maanantai 17. helmikuuta 2020

DIY: Heinäseiväskehykset ja elävä kukkataulu

Ostimme muutama vuosi sitten kunnon kasan heinäseipäitä, joista aiomme vähitellen nikkaroida kaikenlaista kivaa puutarhaan. Aiemmin valmistuivat jo heinäseivästikkaat, joista ylijääneitä paloja käytimme tuikkukynttelikköön. Nyt vuorossa olivat heinäseiväskehykset eläville kukkatauluille, jotka pääsevät kesällä koristamaan puutarhaa.

Kehykset saavat olla esillä sisällä, kunnes kevät koittaa. Vaaleanpunaiset tulppaanit sopivat hyvin yhteen heinäseipäiden värimaailman kanssa.

Tarvikkeet:
heinäseipäitä
ruuveja
niittejä
maljakko, lasipullo tms.
ruostumatonta teräslankaa
kestävää juuttinarua

Aluksi heinäseipäät halkaistiin ja sahattiin sopivan pituisiin pätkiin. Kulmat sahattiin 45 asteeseen. Tämän jälkeen kehykset ruuvattiin kasaan. Esimerkkikehys on ulkomitaltaan 40x40cm.

Tämän jälkeen kehykseen kiinnitettiin maljakko juuttinarun ja rautalangan avulla, jotka niitattiin kiinni kehyksen takapuolelle. Ruostumattoman teräslangan on tarkoitus toimia narun rinnalla jäykistimenä, jotta maljakko ei pääsisi heilumaan tuulessa aivan holtittomasti. Koska maljakkoa ei ole alaosastaan kiinnitetty mihinkään, siitä on helppo kaataa vanha vesi pois ja lisätä uutta tilalle kapeanokkaisella kastelukannulla. Tarvittaessa maljakon saa myös irti esim. pesua varten avaamalla solmut, mutta toisaalta pulloharjalla pesu onnistuu myös maljakon ollessa paikoillaan.

Juuttinaru ja teräslanka niitattiin kehysten takapuolelle.

Ruostumaton teräslanka on kiedottu maljakon ympärille juuttinarun kera. Teräslanka on sen verran paksua, että maljakko ei pääse heilumaan tuulessa aivan holtittomasti.

Nyt odottelen innolla, että pääsen siirtämät kehykset pihalle. Postailen myöhemmin kuvia, miltä ne siellä näyttävät.:)

 Kaunista uutta viikkoa!

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Kotivara: Myrsky

Tänään on jälleen usean blogin yhteispostauksen aika liittyen kotivaraan. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja omavarainen.fi. Tällä kertaa aiheena on myrsky.



Itse olen asunut taajamassa koko ikäni, ja kovin pitkäkestoisia tai vaikeita myrskyn vaikutuksia en ole kokenut. Joskus lapsena kesämökillä ollessamme sähköt menivät kovan ukkosmyrskyn vuoksi poikki vajaaksi vuorokaudeksi. Tästäkään ei kuitenkaan suurta ongelmaa tullut, sillä mökillämme oli maakellari ja juomavetenä meillä oli muutenkin tapana käyttää tontilla olleen lähteen vettä. Lämmitys onnistui takan avulla, myös sauna oli puulämmitteinen ja siellä oli lisäksi iso tynnyri, jossa lämmitettiin järvivettä esim. pesuvedeksi. Kovin suurta muutosta sähkökatkon vuoksi päivittäisiin toimiin ei siis tullut, lähinnä jääkaappi ja sähkölämmitys olivat pois pelistä, mutta helposti korvattavissa.

Neljä vuotta sitten kovan ukkosen jälkeen taivasta koristi kaksi sateenkaarta.

Nykyisessä kodissamme asuessamme myrskyistä ei ole ainakaan vielä ollut meille suurta vahinkoa tai haittaa. Muutaman kerran on ollut lyhyitä, alle puolen tunnin sähkökatkoksia, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet arkeemme käytännössä lainkaan. Kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että erilaiset myrskyvahingot ovat aina mahdollisia, ja sen vuoksi riittävä kotivara on erittäin tärkeä. Kaikenlaista kuivamuonaa ja säilykkeitä meiltä löytyy kaapeista, samoin pari vesikanisteria, myös pakastimessa on ruokaa. Varaava takka auttaa talon lämmityksessä ja lisäksi sen yhteydessä olevassa leivinuunissa voi valmistaa ruokaa kaappien ja pakastimen antimista. Taskulamppuja, paristoja, kynttilöitä ja tulitikkujakin meiltä löytyy. Lisäksi olemme hankkineet puhelimille/tableteille pari varavirtalähdettä, joita pidämme ladattuna. Niiden avulla onnistuu tarvittaessa esim. uutisten seuraaminen.

Lisää tietoa kotivarasta löytyy mm. näistä linkeistä:

Aiempi postaukseni kotivaraan liittyen:

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista  blogeista:

Oletko sinä varautunut myrskyyn? Miten?

Rentouttavaa sunnuntaita! 

lauantai 15. helmikuuta 2020

Puutarhavierailulla: Slottsträdgården, Malmö, Ruotsi, osa 4/4

Nyt puutarhavierailu Malmön Slottsträdgårdenissa on tullut lopuilleen. Aiemmin esittelin jo teemapuutarhoista mm. japanilaisen puutarhan, kuivan paikan puutarhan sekä muotopuutarhan, samoin punavihreän puutarhan ja metsäpuutarhan. Viime osassa vierailimme aivan uskomattoman hienossa hyötytarhassa. Nyt piipahdamme vielä suurten perennaistutusten parissa. Tervetuloa mukaan värikkäälle kuvakierrokselle aurinkoiseen linnapuutarhaan!

Monilajiset perennaryhmät reunustavat hiekkakäytäviä. Istutusalueen takana näkyvän pensasaidan taakse jää hyötytarha.

Suuri osa istutuksista on värimaailmaltaan vaaleanpunaista ja violettia.

Komeita laventelipuskia on käytetty runsaasti reunuskasvina.

Toisen perennaryhmän kiintopisteenä ovat erilaiset lehtisävyt ja -muodot. Erilaiset vihreänsävyt saavat piristystä punalehtisistä kasveista.

Myös tässä on puna-, kelta- ja vihreälehtisiä kasveja sekoitettu kauniisti.

Sama alue vielä toisesta suunnasta. Vasemmalla kukkii kuunlilja, takana tummalehtinen kuusamapensas.

Alareunassa maanpeittäjänä verikonnantatar, keskellä hopeainen hohtopiikkiputki, takana keltaisena loistaa ukontulikukka.

Slottsträdgårdenista löytyy myös kaunis daaliatarha. Pensasaidassa vuorottelevat puna- ja vihreälehtinen happomarja.

Vaaleanpunainen ja violetti käyvät todella hyvin yhteen.

Runsas perennakäytävä johtaa komealle portille.

Koivujen luona olevassa istutuksessa kasvaa mm. laventelia, tädykkeitä, nukkapähkämöä ja marunaa.

Tässä puiden alla maanpeittäjänä on mm. runsaasti erilaisia kurjenpolvia.

Näkymätön puutarhuri kanaverkkoleningissään

Seuraavalla puutarhavierailulla pääsemmekin kurkistamaan aivan toisentyyliseen, suloiseen pikkupuutarhaan.

Ihanaa viikonloppua!

torstai 13. helmikuuta 2020

Palmut ja muut siemenestä kasvatetut eksoottiset huonekasvit

Kylvin pari vuotta sitten Teneriffalta ostamiani palmujen ja traakkipuun siemeniä. Lisäksi olen viime talvien aikana kylvänyt kaupan hedelmätiskiltä ostamieni granaattiomenoiden, klementiinien, sitruunoiden, satsuman ja avokadojen siemeniä. Näistä olen saanut hauskoja huonekasveja, jotka kaikki ovat erityisiä, sillä jo siementen keräysvaiheeseen ja kylvöihin liittyy rakkaita muistoja. Esimerkiksi satsuman siementä metsästimme pitkään, mutta kaikki ostamamme satsumat olivat siemenettömiä. Sitten jo asian unohdettuamme esikoisemme sattui jälleen kerran syömään yhtä ja huomasi siemenen suussaan, jolloin pääsimme kylvöhommiin.

Takana vasemmalla isompi avokadopuu, kasvipöydällä mm. sitruunat, klementiinit, satsuma ja granaattiomenat. Keskellä joulutähti, joka on viihtynyt meillä hyvin huonekasvina.

Siemenestä kylvämäni palmut ja traakkipuut ovat kasvaneet tosi hyvin, ja tarkoituksenani olisikin siirtää piakkoin ainakin kanariantraakkipuut isompaan ruukkuun.

Kanariantraakkipuut, vasemmalla avokadon lehtiä.

Avokadoja minulla on kaksi ja ne ovat jostain syystä (onko eri lajike?) kasvutavaltaan erilaiset. Toinen kasvaa vain korkeutta ja lehdet tulevat suoraan rungosta, oksia ei ole. Toisessa sen sijaan on oksat, mutta tämä kasvaa kituisammin. Sitruspuut ovat viihtyneet saviruukuissa ja ne tuntuvat olevat kastelun suhteen melko tarkkoja. Pari kertaa niistä osa on pudottanut lehtensä kuivahdettuaan lomareissun aikana, mutta ovat sitten kuitenkin toipuneet siitä. Granaattiomenat pudottavat lehtensä talveksi, joten tällä hetkellä niistä on jäljellä vain pelkät oksakiemurat. Toivottavasti ne vihertyvät taas kevään tullen.

Granaattiomenat ovat tällä hetkellä vain kiemuraisia varsia, mutta kevään tullen ne puhkeavat lehteen. Vasemmalla joulutähti, edessä sitruunapuu.

Pari vuotta sitten kylvin myös kaktuksen siemeniä, mutta niiden kasvatus epäonnistui täysin. Siemenistä vain pari iti ja nekin taimet jäivät vain parin millimetrin kokoisiksi, kunnes ne näivettyivät pois. Tänä vuonna ajattelin kokeilla kaktuksen kylvöä uudestaan.:)

Oletko sinä kokeillut kasvattaa jotain hedelmä- ja vihannesosastolta hankkimastasi siemenestä? Miten onnistuit? 

Leppoisaa loppuviikkoa!

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Lukijan toive: Kesäkukkien talvetus ja talvetettavien kuulumisia

Syksyllä postasin talvetettavista kasveistani ja ajattelinkin nyt käydä vähän läpi niiden kuulumisia. Aprikoosi- ja persikkapuut olivat ensin loppusyksyllä kasvihuoneessa ja pakkasten tultua ne pääsivät autotalliin. Ne eivät kuitenkaan tällä kertaa oikein älynneet syksyn tuloa, vaan ruska jäi niillä kokonaan välistä ja lopulta lehdet vain kuivuivat pois. Autotallissa ne viihtyivät aluksi lehdettöminä ihan hyvin, mutta alkoivat sitten puskea hiirenkorvia jo joulun aikoihin. Vuosi sittenhän niillä oli syksyllä ruska, sitten ne olivat lepotilassa pari kuukautta ja puhkesivat seuraavaksi kukkimaan, jonka jälkeen vasta tulivat lehdet. Tällä kertaa lepotila näyttää jääneen välistä, samoin kukinta. Kun lehdet puhkesivat, toimme ne autotallista sisälle kasvivalojen alle. Aprikoosi on viihtynyt sisällä hyvin, mutta persikat ovat kituvan oloisia, vaikka olen ahkerasti niitä sumutellut ja yrittänyt pitää mullan kosteuden sopivana. Saa nähdä, miten niiden kanssa käy, sillä puiden ulosviemiseen on vielä pitkä aika.

Ananaskirsikat viihtyvät sisällä hyvin talven yli.

Tomatillot, ananaskirsikat ja chilit toin myös syksyllä sisälle talvehtimaan. Tomatillot tekivät satoa joulukuulle asti, mutta sen jälkeen ne vähitellen näivettyivät pois. Ananaskirsikat sen sijaan viihtyvät sisällä hyvin. Leikkasin ne sadonkorjuun jälkeen marraskuulla n. 15 cm pituisille tapeille ja uutta kasvua on jo runsaasti. Chileihin iskivät kirvat ja osan kasveista heitinkin sadonkorjuun päättymisen jälkeen pois. Kolme ruukkua jätin, leikkasin kasvit n. 10cm tapeille ja ne voivat kohtalaisen hyvin. Uutta kasvua on tullut ja kirvatkin ovat nyt pysyneet kurissa.

Kesäkukista talvetan tällä kertaa pelakuuta, lumihiutaletta, tulikruunua, koruköynnöstä ja murattia. Pari pelakuuta menetin, loput voivat toistaiseksi hyvin ja niistä otan taas pistokkaita. Tulikruunu ja muratti ovat myös viihtyneet huoneenlämmössä kasvivalojen alla ihan mukavasti, samoin koruköynnös. Lumihiutale sen sijaan pääsi kuivahtamaan ja sen jouduin heittämään pois.

Pelakuut siirsin syksyllä pienempiin ruukkuihin, joissa on reiät pohjassa, ja toin ne sisälle kasvivalojen alle. Meillä ei ole ikkunalautoja, eikä muutoinkaan kunnolla tilaa ikkunoiden edessä talvetettaville, joten kasvivalot ovat tarpeen. Pelakuut ja muut kesäkukat ovat hyllykössä muovitarjottimilla, joiden kautta altakastelen ne. Tarjottimien ansiosta myös kasvien siirtely on helppoa.

Vasemmalla aprikoosipuu, sen vieressä oikealla koruköynnös, etualalla yksi chileistä.

Talvetatko sinä hyötykasveja tai kesäkukkia?

Ihanaa päivää!

maanantai 10. helmikuuta 2020

Puutarhatuliaisia Portugalista

Vietimme viime viikon lomaillen Etelä-Portugalissa, ja tarttuipa sieltä mukaan myös puutarha-aiheisia tuliaisia. Kiersimme lisäksi muutamia mielenkiintoisia puutarhakohteita, joista sain taas uusia ideoita omaan puutarhaamme. Näiden puutarhakohteiden esittelyt ovat luvassa myöhemmin, kunhan ehdin käydä valtavaa kuvasaalista läpi.:) Tässäpä Portugalin puutarhatuliaisiamme:

Portugalista tuliaisina toimme suloisen, pikkuisen hyönteishotellin, siemeniä sekä lasipullosta ja simpukoista tehdyn tuulikellon.

Siementuliaisina tällä kertaa ovat vaaleanpuna-valkokirjava tarhapapu, kelloköynnös, vesimeloni, kaktussekoitus, mesembriantemum-sekoitus, violetti tuoksupielus ja matalakasvuinen kirjokiertosekoitus.

Reissun vuoksi minulla ovat kommentoinnit niin omaan kuin teidän muidenkin blogeihin laahanneet jäljessä, mutta yritän kiriä niitä kiinni taas lähipäivien aikana. Helmikuun kylvöt jätin tehtäväksi vasta matkan jälkeen, joten mukavaa puuhaa on nyt luvassa myös niiden parissa.

 Aurinkoista uutta viikkoa!

lauantai 8. helmikuuta 2020

Puutarhavierailulla: Slottsträdgården, Malmö, Ruotsi, osa 3/4

Pari viikkoa sitten alkoi blogissani puutarhavierailu kauniissa Malmön Slottsträdgårdenissa. Ensimmäisessä osassa esittelin teemapuutarhoista mm. japanilaisen puutarhan, kuivan paikan puutarhan sekä muotopuutarhan. Toisessa osassa vuorossa olivat mm. puna-vihreä puutarha ja metsäpuutarha. Nyt kierros jatkuu hyötytarhan alueella, joka on varmaankin kaunein, mitä olen koskaan nähnyt. Tervetuloa viivähtämään kanssani hetki viime kesässä Malmön linnapuutarhan alueella!<3

Hyötytarhassa kukkivat runsaina mm. ruiskaunokit, unikot ja kehäkukat. Pajua on hyödynnetty monessa kohdassa, myös elävänä punoksena. Osaa hyötytarhasta ympäröivät taustalla näkyvät pajukaaret, jotka toimivat köynnöstukina. Mm. vasemman reunan kurpitsa on istutettu kohopenkkiin, joka on reunustettu paksuhkoista pajuista tehdyllä punoksella.

Tässä kuvassa erottuu hyötytarhan tämän päädyn yleisilme ehkä vielä paremmin. Yksivuotisia kukkijoita on kauniisti käytetty hyötykasvien seassa.

Olkikatteiset polut kiemurtelevat kukkaloiston keskellä.

Hyötytarhassa kasvaa myös salkoruusuja.

Lasten keinutelineitä muistuttavat tuet on viritetty köynnöstäville tai muuten tukea vaativille kasveille.

Mm. kaalit ovat päässeet verkotettujen "mökkien" suojiin. Olkikate reunustaa istutuksia.

Tässä kuvassa keinumaiset kasvituet erottuvat ehkä vielä paremmin. Aluetta rajaa vasemmassa reunassa köysiaita, takana puukepeistä tehty aita. Vasemmassa reunassa on raudoitusverkosta taivutettu köynnöskaari.

Pajusta on tehty myös oviaukollinen maja köynnöskasveja varten. Oikealla kasvavat komeat parsapuskat.

Hyönteishotellin teossa on käytetty mielikuvitusta.

Osa hyötykasveista kasvaa lavakauluksissa. Seassa on myös kauniita kukkijoita.

Tässä hyötytarhassa silmä lepää ja satoakin tulee varmasti todella hyvin.

Seuraavalla kerralla linnapuutarha-vierailun viimeisessä osassa ihastelemme alueen upeita perennapenkkejä. Tervetuloa mukaan kuvakierrokselle silloinkin!

Oikein hyvää viikonloppua!

torstai 6. helmikuuta 2020

DIY: Kynttelikkö tuikuille puupölkystä

Löysin viime syksynä tonttimme takaosaa raivatessani komean näköisen puupölkyn, jonka ajattelin sopivan hyvin tuikkukynttelikön pohjaksi. Puu sai odotella vuodenvaihteen yli autotallissa, että ehdimme kynttelikön tekoon tarkemmin paneutua. Lopulta kynttelikkö oli kuitenkin varsin nopea valmistaa, vain parin tunnin juttu.

Kynttelikköön tuli paikat neljälle tuikulle.

Tarvikkeet:
- puupölkky
- neljä lasista, pyöreää tuikkukippoa
- muutamia ruuveja
- pätkä heinäseivästä

Lähtötilanne

Puuhun tehtiin sopivan kokoisella reikäsahalla paikat tuikkukipoille. Keskelle jääneet pyöreät puukappaleet irrotettiin taltalla. Reikiä syvennettiin vähitellen, jotta kipot saatiin sopivasti upotettua. Tämän jälkeen puulle tehtiin pienet tukijalat aiemmista nikkaroinnista ylijääneestä heinäseipään päästä.

Heinäseipään kapeasta, halkaistusta päästä tuli siistit jalat tuikkukynttelikölle.

Nyt tammi-helmikuussa olemme joinakin iltoina poltelleet tuikkuja kynttelikössä olohuoneessa, mutta tarkoituksenani olisi siirtää tuikkukynttelikkö kesällä ulos puutarhapöydälle.

 Aurinkoista loppuviikkoa!

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Lukijan toive: Maatrampoliini

Kyselin Sinun toiveesi –postauksessani teille lukijoille mieluisia postausaiheita. Yksi kysymyksistänne koski maatrampoliiniamme, joka aiemmin on vain vilahdellut kuvissani jossakin taustalla. Kerronkin nyt siitä tarkemmin.

Maatrampoliini on koottu noin metrin syvyisen kuopan päälle.

Maatrampoliinimme on asennettu metsäpuutarhaan nelisen vuotta sitten. Kaivoimme alueelle ensin noin metrin syvyisen, maatrampoliinin kehikkoa aavistuksen pienemmän, mahdollisimman pystyreunaisen kuopan. Maatrampoliinisetissä tuli mukana kuopan ympärille asennettava metallikehikko, joka ankkuroitiin paikoilleen.

Kuoppa ja maatrampoliinin pohjakehikko valmiina.

Tämän jälkeen trampoliini koottiin normaaliin tapaan, mutta lisäksi sen alapuolelle tuli oma suojaverkkonsa, joka estää esimerkiksi jalkaa lipsahtamassa vahingossa pieneen trampoliinin reunan alle jäävään tilaan. Tuo verkko pilkottaa esimerkiksi ensimmäisessä kuvassa trampoliinin vasemmassa reunassa vihreän reunuksen alapuolella.

Kun trampoliini oli koottu, piti vielä testata, että se varmasti on tukevasti paikoillaan.:D

Maatrampoliinia ympäröivän alueen olemme tasoittaneet, sillä paikka on loivaa rinnettä. Musta-vihreä trampoliini sulautuu hyvin ympäristöönsä.

Salaojitusta tms. trampoliinikuopassamme ei ole. Keväällä lumien sulaessa vettä kertyy hieman kuopan pohjalle, mutta kuitenkin sen verran vähän, että trampoliinin käyttöön se ei ole vaikuttanut. Meillä paikka on metsänpohjaa, josta vesi imeytyy melko hyvin pois. Lisäksi alue viettää tontin takareunaa kohden, joten senkin ansiosta sulamisvedet valuvat edelleen eteenpäin. Kovin savisessa maassa salaojitus voi kuitenkin olla tarpeen.

Kesällä maatrampoliini maastoutuu lähes täysin Kohopenkin ja Varjoryhmän taakse.

Valitsimme maahan upotettavan trampoliinin tavanomaisen sijasta useastakin syystä. Toki turvaverkot trampoliinissa tulee aina olla, mutta jos jostakin syystä niistä huolimatta putoaisi trampoliinista, pudotusta ei nyt juurikaan ole. Myös se, ettei trampoliinin alle voi mennä toisten hyppiessä, on hyvä juttu etenkin aivan pikkulapsiperheessä. Näiden lisäksi maatrampoliini on tavallista trampoliinia huomaamattomampi ja kätkeytyy melko hyvin puutarhaamme eikä sitä tarvitse siirrellä ruohonleikkuun tieltä. Trampoliiniamme ei myöskään tarvitse purkaa talveksi, vaan sitä voi käyttää ympäri vuoden. Lumet siitä tosin täytyy muistaa käydä poistamassa, jotta trampoliinimatto ei veny. Aikanaan, kun lapsemme eivät enää tarvitse maatrampoliinia ja se voidaan purkaa pois, haaveilen alueelle tulevasta pienestä puutarhalammesta, jolle on nyt jo hyvä kuopan alkukin olemassa.:)

Mukavaa keskiviikkoa!

maanantai 3. helmikuuta 2020

Unelmana omavaraisempi elämä: Kylvöt, esikasvatus ja puhdetyöt

Nyt helmikuun ensimmäisenä maanantaina on taas aika omavaraisuuteen liittyvän yhteispostauksen, jonka aiheena tällä kertaa ovat kylvö, esikasvatus ja puhdetyöt. Yhteispostaussarjaa koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Tämän vuoden ensimmäiset pikkutaimet: joulukuun loppupuolella kylvetyt chilit ja paprikat näyttivät tammikuun puolivälissä tältä. Viikko sitten koulin niistä jo ne lajikkeet, joille ensimmäiset kasvulehdet olivat ilmaantuneet sirkkalehtien rinnalle.

Meillä kylvöt ja esikasvatus ovat tärkeä osa kevättä. Tosin kylvöt aloitan jo syksyllä, jolloin laitan syyskylvönä mm. porkkanat, pinaatin, palsternakan, tillin ja kehäkukat odottamaan kevättä. Syyskylvöinä ainakin itse olen onnistunut näiden kasvien kanssa paremmin ja sato on ollut suurempi kuin keväällä kylvettynä. Toisaalta syyskylvöt myös helpottavat kevätkiireitä.

Viime syksyn kylvöjäni lokakuun loppupuolelta: porkkanaa, mustajuurta, kehäkukkaa, retikkaa, palsternakkaa, pinaattia ja tilliä.

Kevätkylvöt aloitin tällä kertaa jo joulukuussa, jolloin kylvin chilit ja paprikat. Tammikuussa kylvölistallani oli lähinnä muutamia kesäkukkia. Lisäksi tammikuussa tein perennojen hankikylvöt. Kylvöt suunnittelen talven aikana jo hyvin etukäteen, esim. mitä kylvän, milloin ja mihin ne on tarkoitus istuttaa puutarhassa. Tämän vuoden kylvösuunnitelmistani postasinkin jo aiemmin. Kylvösuunnitelmani laadin suurelta osin aiempien vuosien kokemusteni perusteella. Minulla on tapana alkuvuodesta laatia ja postata yhteenvedot edellisvuoden kasvatuksistani chilien ja paprikoiden, tomaattien, kesäkukkien ja hyötykasvien suhteen, ja niiden perusteella mietin, mitä kannattaa jatkossa kylvää ja mitä en enää aio kokeilla. Vanhojen tuttujen lajien/lajikkeiden lisäksi kokeilen vuosittain muutamia uusia. Kylvöjen ajankohdat suunnittelen kylvökalenterin mukaan. Kylvöjä miettiessäni yritän myös pitää jonkinlaista tasapainoa esikasvatettavien ja suorakylvettävien välillä. Vaikka meillä esikasvatustilaa onkin melko hyvin, ovat suorakylvöt aina vähätöisempiä ja nopeampia tehdä. Jos kaikki pitäisi esikasvattaa, eivät tila ja aika yksinkertaisesti riittäisi.



Viime vuonna helmikuun loppupuolella keittiön ikkunan edessä kasvivalojen alla näytti tältä.

Sadonkorjuupuuhiinkin pääsimme jo, sillä perinteisten kevätkylvöjen lisäksi meillä on lasten kanssa ollut tapana laittaa alkuvuodesta/kevättalvella kasvamaan versotettavaa. Mm. sinapinsiemenen, herneen, auringonkukan, vihanneskrassin ja maissin versot ovat mukava lisä esimerkiksi leivän päälle tai salaattiin ja lisäksi niiden kasvun seuraaminen tuo jo ihan kevät-fiiliksen.



Vuoden ensimmäistä satoa: edessä vihanneskrassin, takana vasemmalla sinapinsiemenen ja oikealla auringonkukan versoja.

Talven puhdetöihin meillä kuuluvat mehiläistarhauskaluston huolto ja rakentaminen. Uusien kehien tekeminen, langoittaminen ja niihin mehiläisvahalevyjen kiinnittäminen on hyvä hoitaa valmiiksi jo talven kuluessa, jolloin kesällä pesälaatikot ovat jo käyttövalmiina odottamassa vientiä mehiläispesille. Lisäksi talvella teemme yleensä joitakin puutarhaan liittyviä pikkuprojekteja. Tällaisia ovat olleet mm. kasvihuoneen hyllyt, kasvihuoneen verhot, ruukutuspöytä, heinäseivästikkaat, lintujen pesätarvikeautomaatti, kasvipöytä huonekasveille, Mörköpolun möröt ja kukkiva pöytä. Nytkin meillä on muutamia DIY-projekteja tekeillä, ja postailen näistä lähiaikoina tarkemmin, kunhan ne valmistuvat.:)



Toissa talven puhdetöinä valmistui esimerkiksi ruukutuspöytä, jonka materiaalina hyödynsimme mm. vanhaa vauvanhoitopöytää ja uunipeltiä.


Viime talvena teimme mm. heinäseivästikkaat...


...ja kasvipöydän, johon käytimme tarpeettomaksi jäänyttä syöttötuolia ja puista taaperoporttia.


Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2020
Viime vuoden omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Tsajut
Harmaa torppa  
Omavarainen 
Sarin puutarhat
Ku ite tekee
Metsäläisten elämää
Urban Farming kaupunkiviljely
Kohti laadukkaampaa elämää
Caramellia 
Oma tupa, tontti ja lupa
Korkeala  
Rakkautta ja maan antimia
Riippumattomammaksi 
airot ulapalla  
Villa Kotiranta 
Pienenpieni farmi

Valoisaa helmikuun alkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...