lauantai 15. kesäkuuta 2019

Kivikkolaakson kukkijat

Aloitin viime syksynä tekemään omenapuiden alle kasvihuoneen ja mansikkalaatikoiden läheisyyteen Kivikkolaaksoa. Urakka jäi silloin vielä kesken; osan syksyn alennusmyynneistä aluetta varten ostamistani kasveista tökkäsin lopulta valeistutukseen Pionirinteen yläosaan ja kiviäkin jäi alueelta puuttumaan vielä yksi, jos toinenkin. Viime viikkoina olen vähitellen muiden pihahommien lomassa käynyt silloin tällöin kiviä lisäämässä alueelle. Muutaman taimenkin olen istuttanut, vaikkakin valeistutuksessa ja terassilla niitä on vielä odottelemassa. Kivikkolaakson lopullinen ilme alkaa kuitenkin pikkuhiljaa hahmottua, ja ensimmäisiä kukkijoitakin siellä on ollut jo väriläiskiä tuomassa. Tässäpä kuvakoostetta Kivikkolaakson alkukesän kukkijoista! Lopullista kasvilistausta ja parempia yleiskuvia laitan, kunhan vihdoinkin alueella on kaikki kivet ja kasvit paikoillaan.:)

Kasvihuoneen vieressä näyttää jo melkein valmiilta, kiviä tosin vielä vähän uupuu. Etualalla amerikanvuokko 'Anabel Rose' on kukassa, sen vieressä vasemmalla 'Anabel White' on jo kukkinut. Sininataa on alueella useissa kohdissa luomassa hauskoja, pallomaisia heinämättäitä. Vasemmalla kasvavat kangasajuruoho ja keskellä kirjavalehtinen nurmiajuruoho 'Foxley'. Keltamaksaruoho 'Yellow Queen' loistaa ilta-auringossa oikealla.

Amerikanvuokko 'Anabel Rose' on suloinen kukkiessaan.

Vuoriarho on minusta ihana kivikkokasvi, sillä se kukkii todella pitkään, jopa pari kuukautta. Terassin kainalossa olevalta Kivikkokasvialueelta se kuoli jo ensimmäisenä talvenaan, mutta tässä se selvisi ainakin viime talvesta. Toivottavasti saisin siitä nyt pitkäikäisen kivikkokasvin.

Unelmatädyke avaa herkän kauniita kukkiaan omenapuun katveessa.

Sammalleimu 'Emerald Cushion Blue' saisi levitä suureksi kasvustoksi.

Japaninruusukvittenit 'Venus' ja 'Sirius' hehkuvat oransseina istutusalueen yläosassa Rinnepenkin ja Pensasryhmän läheisyydessä.

Valkoinen tarhalapinvuokko on kukkinut jo parin viikon ajan japaninruusukvitteneiden vieressä.

 Ihanaa, kukkaisaa viikonloppua!

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Luonnonkasvit puutarhassa

Luin keväällä jostakin puutarhalehdestä luonnonkasvien hyödyntämisestä puutarhassa, ja nyt alkukesän aikana olen eri tavalla kiinnittänyt huomiota asiaan omassakin puutarhassa. Meillä nimittäin on säästetty luonnonkasveja alkuperäisille paikoilleen, mutta puutarhakasveja miettiessä harvemmin näitä kasveja tulee ajateltua tai mainittua. Suurin osa puutarhamme luonnonkasveista sijoittuu luontevasti metsäpuutarhan puolelle.

Alvejuuren tyvellä kukkivat ketunleivät toukokuussa. Taustalla kevätkaihonkukkaa sinisenä mattona.

Varjoryhmän olen perustanut metsänpohjalle, josta olen poistanut aivan pintakerroksen ja vähän lisännyt tilalle multaa. Ryhmä on perustettu metsässä valmiiksi kasvaneiden alvejuurien ympärille, jotka siis kasvavat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Alvejuurien tyvellä kasvava ketunleipä on minusta todella kaunis lisä Varjoryhmän ilmeeseen.

Varjoryhmä

Rinnepenkeissä meillä kasvaa metsäimarretta, joka on levinnyt alueelle itsestään. Periaatteessa kasvia voisi kai ajatella "rikkaruohonakin", mutta minusta kivien rakosista pilkottavat saniaistupsut ovat hauskan näköisiä. 

Rinnepenkissä metsäimarretta kasvaa mm. vasemmalla olevan kiven katveessa. Se sopii kivasti kaveriksi kääpiövuorimännyille, lamohietakirsikalle, tuiviolle ja maksaruohoille.

Metsämansikka ilahduttaa Sydänpolulla maanpeitekasvina. Se on levinnyt alueelle pääasiassa omin voimin tontin laidalta, mutta olemme jonkin verran myös avittaneet sitä siirtämällä taimia parempiin kohtiin ja poistamalla muuta kasvillisuutta sen tieltä.

Sydänpolulla metsämansikka kukkii taka-alalla, edessä kukassa ovat mesimarja ja jalomaarain.

Sammalet ovat myös kauniita luonnonkasveja. Turveharkoista tehdyn O-penkin toivon sammaloituvan kokonaan vihreäreunaiseksi. Sammalta olen yrittänyt suosia ja varjella myös metsäpuutarhan muilla alueilla, ja nyt siirsin sitä etupihalta poistamaltani sammaloituneelta nurmelta pieninä levyinä metsäpuutarhaan.

Nokkostakin olen tontin laitamilla suojellut, sillä sitä tykkäämme käyttää ruoanlaitossa. Yleisimpiä luonnonkasveja puutarhassa ovat sen sijaan varmastikin puut. Meillä tontille on jätetty koivuja ja pihlajia tuomaan korkeuseroja ja toisaalta myös suojaisuutta.

Onko sinun puutarhassasi luonnonkasveja?

Iloista viikonloppua!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Mehiläistarhausta

Meillä mehiläispesiä on ollut nyt vuoden ajan, ja paljon uutta ja mielenkiintoista on siihen mahtunut. Pesistämme 86 % säilyi hengissä talven yli, ja osa pesistä oli nyt keväällä niin virkeitä ja suuria, että ostimme lisää kuningattaria ja jaoimme suurimpia pesiä kahtia. Pesien määrä onkin tämän myötä vähitellen lisääntynyt. Omassa puutarhassamme mehiläispesiä on tällä hetkellä vain yksi, muut ovat ystävien ja tuttujen mailla.


Kovin lämpimien kelien aikana mehiläispesissä on parveilemaan lähtemisen riski korkea, ja pesiä onkin täytynyt tarkkailla sen varalta. Ennen parveilua pesiin ilmestyy muita suurempia, pitkulaisia kuningatarkennoja, joista ajallaan kuorituisi uusia kuningattaria, ja vanha kuningatar ja osa mehiläisyhdyskunnasta lähtisi tällöin etsimään uutta pesäpaikkaa. Parveilua voidaan estää tuhoamalla kyseiset kuningatarkennot, ja myös huolehtimalla, että pesässä on riittävästi tilaa (= sopiva määrä pesälaatikoita päällekkäin), sillä ahtaissa oloissa parveilemiskuume nousee. Pesiä onkin tähän aikaan vuodesta käytävä katsomassa viikoittain.



Meidän puutarhassamme mehiläisten suosiossa näin alkukesän kukkijoista ovat olleet mm. mesimarjat ja jalomaaraimet, omenapuut ja helmililjat. Unikoiden nuput suurenevat lupaavasti ja vadelmakin on pian kukassa, joten erityisen mieluisia kasveja on mehiläisille jatkossakin luvassa. Viime vuonna hunajasato oli kohtalaisen hyvä, vaikka saimme pesät vasta juhannukselta. Onkin jännä nähdä, minkä verran hunajaa kertyy nyt, kun mehiläiset pääsevät ahkeroimaan koko kesän. Palailen mehiläiskuulumisiin taas kesän edetessä.:)

Hauskaa keskiviikkoa!

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kesäkukkaistutuksia ruukkupuutarhaan

 Kaupallinen yhteistyö: Gardena
Sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty *-merkillä.

Viime viikolla tein urakalla ruukkuistutuksia niin terassille kuin kasvihuoneen pikkupatiollekin. Suurin osa tekemistäni istutuksista koostuu kesäkukista, mutta kasvihuoneen luo päätyi toki hyötykasvejakin. Kaikki tämänvuotiset kesäkukkamme olen kasvattanut siemenestä. Osa taimista on vielä pieniä, mutta onneksi osa on jo kukassakin, jotta sain kuhunkin ruukkuun myös väriä ja näyttävyyttä. Kesän edetessä ruukkupuutarha vain paranee, kun kasvit kunnolla tuuheutuvat ja innostuvat kukkimaan.

Kirjosalviaa kylvin ensimmäistä kertaa ja ihastuin siihen jo näiden ensimmäisten kukkien perusteella.

Etupihalle laitoin ruukut, joissa on valkoista ja lohenpunaista pelargoniaa, lumihiutaletta ja oransseja orvokkeja. Yhdessä ruukussa on lumihiutaleen tilalla punainen ruusupapu, jonka toivon köynnöstävän etuoven luona olevaan säleikköön. Takapihan puolelle ruukkuja tuli toistakymmentä. Tässä kuvia muutamasta. Lopuista laitan kuvia, kunhan kukinta on kunnolla alkanut.

Takapihan terassille päätyi mm. oranssien orvokkien seuraksi ruusupapua.

Terassin portaille päätyi neljään ruukkuun mm. pelargoneja, perunkoisoa, sini-ikiviuhkoa ja tuoksupielusta.

Heinäseivästikkaat saivat seurakseen ruukun, jossa kasvaa ruusupapu, jänönhäntä ja tähtisilmä.

Näitä ruukkuistutuksia tehdessä pääsin kokeilemaan *Gardenalta  esiteltäväksi saamaani City Gardening -sarjan käsityökalusettiä ja istutusalustaa. *City Gardening -sarjan tuotteet soveltuvat erityisen hyvin juuri ruukkuistutusten tekemiseen esimerkiksi terassille tai parvekkeelle, miksei huonekasvienkin istutushommiin tai mullanvaihtoon.

Istutuslapio, pikkuhara ja istutusalusta menevät pieneen tilaan.

Alustan reunat saa kulmissa olevien neppareiden ansiosta nostettua, mikä helpottaa siistiä työskentelyä. Lopuksi alustalta on helppo kaataa sille pudonneet mullat pois.



Istutusalustan mukana tulee säilytyspussi, johon mahtuvat vaikka lapio ja harakin.

Onko sinulla jo kesäkukkaistutukset tehtynä? Mikä on lempikesäkukkasi?

Leppoisaa tiistaita!

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Alkukesän kärhöt

Rakastan kärhöjä niiden upean, näyttävän kukinnan ja sen rehevyyden ja korkeuserojen vuoksi, mitä ne puutarhaan ja istutuksiin tuovat. Meillä suurin osa kärhöistä kukkii vasta myöhemmin kesällä, mutta muutamia varhainkin kukkivia kärhöjä meiltä löytyy. Nyt nämä alkukesän kaunottaret ovatkin puhjenneet kukkaan Sydänpolulla ja Kaaripenkin reunassa olevan puutarhaportin pielessä. Tässäpä kuvia näistä puutarhamme sulostuttajista!

Sininen tarha-alppikärhö on viime kesän hankintojani ja sen kukat ovat minusta todella kauniita.

Sininen tarha-alppikärhö kiipeilee Kaaripenkin vasemmalla puolella olevassa puutarhaportissa. Taustalla Sydänpolun aluetta reunustavat köynnöspylväät, joiden luona kasvavat muut alkukesällä kukkivat kärhömme.

Tarha-alppikärhö 'Willy' on hempeän vaaleanpunainen.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' on ensimmäisiä hankkimiamme kärhöjä, ja se rönsyää jo ihanan runsaana.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena'

Kärhöjä ostin taas lisää, tällä kertaa etupihalle, ja sinne olisi etsinnässä myös näitä varhaisia lajikkeita, jotta kärhöjen kukinta kestäisi sielläkin mahdollisimman pitkään. Onko sinulla jotakin suosikkia alkukesällä kukkivista kärhöistä?

Iloa päivääsi!

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Metsäpuutarhan aarteita ja Pönttöbongausta

Meillä metsäpuutarhan alueella on kukassa monia kaunottaria, joista osa kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Erityisesti Puolikuunpenkin alueen kukkijat ovat ilonaiheenani, sillä moni penkin kasveista on melko talvenarka, ja Puolikuun penkki onkin ainoa istutusalue, jonka suojaan talveksi kokonaan pakkaspeitteellä. Nyt todella lämpiminä päivinä puiden katveessa on mukava oleskella paahteisimpaan aikaan ja ihastella varjon ja puolivarjon kukkijoita. Tervetuloa viivähtämään hetki metsäpuutarhamme aarteiden äärellä!:)

Himalajanjalkalehti kukkii meillä nyt ensimmäistä kertaa. Aiempina vuosina se on tehnyt vain komeat lehtiruusukkeet. Sen hieman vielä nupullaan oleva kukka on minusta kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin kaunis.

Amurinkärsäkallalla on jälleen vain yksi hauskan näköinen kukka. Ilokseni se on kuitenkin tehnyt tyvelle pikkuisia lehtiä, joten ehkäpä se vähitellen tästä leviää.

Idänvarjohiippa 'Lilafee'

Idänvarjohiippa 'Lilafee', klintonia ja valkoinen särkynytsydän 'Alba' kukkivat nyt runsaasti.

Särkynytsydän 'Alba' sopii hyvin metsäpuutarhaan tuomaan valoa ja raikkautta katveeseen.

Klintonian kukassa on herkkää suloa.

Edellisten rinnalla pontalehti on vähän vaatimattoman näköinen. Sen pehmeät, nukkaiset lehdet ovat kauniit.

Kaikki edellä mainitut kaunottaret löytyvät Puolikuun Penkistä. Taustalla oikealla O-penkissä kukkivat sinikämmenet ja vasemmalla Sydänpolulla alppiruusut.

Sinikämmentä meillä on violettina ja valkoisena. Violetti kukkii näistä runsaammin, valkoisessa on vain yksi kukka.

Tänä viikonloppuna meillä metsäpuutarhassa bongaillaan myös linnunpönttöjen asukkaita, sillä on taas BirdLife Suomen järjestämän Pönttöbongauksen aika. Tapahtuman tarkoituksena on 8.-9.6. tarkkailla pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja raportoida havainnot BirdLife Suomelle. Meillä on ollut tapana osallistua tähän koko perheen kesken, sillä lapsistakin lintujen touhujen seuraaminen on todella hauskaa. Pöntöissämme asustelee ainakin pari kirjosieppo- ja pari sinitiaisperhettä. Munankuoriakin löysimme jo reilu viikko sitten nurmelta, joten jossain pesässä on jo pikkuisia poikasia. Myös räkättirastaat ovat pesineet, ja yhden pesästä pudonneen/lähteneen poikasen huomasimme kasvihuoneen vieressä kököttämässä viime viikonloppuna. Emolintu kaarteli poikasen yllä säksättäen, ja lopulta poikanen onnistui räpyttelemään itsensä metsän suojaan.

Onko teillä linnunpönttöjä? Onko Pönttöbongaus sinulle tuttu tapahtuma?

Ihania ja iloisia kesäpäiviä!

torstai 6. kesäkuuta 2019

Alkukesän tuoksujen puutarha

Puutarha tarjoaa elämyksiä monelle eri aistille. Kaikkea kaunista on ihana katsella, mutta itselleni tärkeitä ovat myös puutarhan tuoksut. Usein juuri tuoksut tuovat myös mieleen muistoja aiemmilta vuosilta, lapsuudenkin kesistä. Postasin viime vuonna tuoksujen puutarhasta keskikesän näkökulmasta. Viime viikkoinakin puutarhassamme on ollut monia ihania tuoksujia, joista ajattelin nyt kirjoittaa. Tervetuloa tuoksujen johdattamalle kierrokselle alkukesän puutarhaamme!

Tuoksumatara on nimensä mukaisesti hyväntuoksuinen alkukesällä kukkiva maanpeitekasvi, joka leviää meillä O-penkin ja Puolikuun penkin kainalossa.

Tuomen kukkien tuoksu on minulle rakas. Se tuo kesän ja yhdistän sen mielessäni myös koulujen päättymiseen. Meillä tuomia ei kasva omassa puutarhassa, vaan heti tontin rajan vieressä metsän laidassa. Nyt niiden kukinta on jo ohitse.

Syreeni on ihana alkukesän tuoksuva kukkija. Meillä pihasyreeni on ollut todella hidaskasvuinen eikä se ole kukkinut vielä kertaakaan, mutta rungolliset puistosyreenit 'Tammelan Kaunotar' ja 'Tapanin Syreeni' sekä pikkusyreeni 'Palibin' ilahduttavat tänä vuonna kukinnallaan.

Rungollinen puistosyreeni 'Tammelan Kaunotar' kukkii lähiaikoina Liljarinteessä.

Kultaherukka on myös ihastuttanut jälleen hyvällä tuoksullaan. Etenkin lämpimänä päivänä sen tuoksu leijailee puutarhassa. Sen keltainen kukinta onkin tänä vuonna kestänyt erityisen kauan.

Lamohietakirsikka on yksi puutarhamme tuoksuvista kaunottarista. Sitä on useassa kohden Rinnepenkkejä, ja tällä hetkellä rinteet kukkivat sen ansiosta valkoisenaan. Sen tuoksu leviää tyynenä, aurinkoisena päivänä koko terassille. Nyt pariin vuoteen en ole lamohietakirsikoita leikannut, mutta sekin pitäisi ehkä tänä tai ensi kesänä hoitaa, sillä pisimmät oksat alkavat ulottua pian nurmikolle. Leikkausta seuraavana vuonna ne ainakin meillä kukkivat aina selkeästi huonommin kuin tavallisesti.

Lamohietakirsikka kukkii valtoimenaan Rinnepenkeissä.

Tulppaaneissa ja narsisseissakin löytyy tuoksuvia lajikkeita. Perunanarsissi ’Bridal Crown’ on jäänyt mieleeni todella voimakkaan, parfyymimaisen tuoksunsa ansiosta, ja parina kesänä sitä onkin meillä ollut. Viime syksynä unohdin kuitenkin ostaa sen sipuleita.

Atsaleat eivät ihan vielä meillä ole kukassa, nuppuja täynnä kylläkin, ja ne minun on myös pakko tässä mainita. Niiden tuoksusta pidän kovasti, se vie mukanaan jonnekin Välimeren maihin.

Puistoatsalea 'Tarleena' lupailee suloista kukintaa.

Orvokit ovat varhaisimpia kesäkukkia, joita laitan ulos ruukkuistutuksiin, ja niidenkin tuoksu on minusta ihana. Ja entäs kesän ensimmäistä kertaa vastaleikatun nurmen tuoksu!

Mikä on sinun suosikkituoksusi alkukesän puutarhassa?

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Lannoittelua ja taimikuulumisia

 Kaupallinen yhteistyö: Biolan

Sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty *-merkillä.

Esikasvatettavien taimien kasvun myötä niiden lannoittaminenkin tuli taas keväällä ajankohtaiseksi. Nyt  parin kuukauden aikana olen päässyt kokeilemaan tähän liittyen *Biolanin lannoitteita. Esittelenkin teille nyt testaamani:


- Kasviperäinen lannoite: luonnonmukainen, mm. rypsirouhetta ja merilevää sisältävä, jauhemainen lannoite kesäkukille, salaateille ja yrteille. Kasviperäinen lannoite sopii myös huonekasveille ja taimille. Lannoitteen luvataan aktivoivan  kasvualustan pieneliötoimintaa, ja sen sisältämä merileväjauhe taas edistää kasvien ravinteidenottoa ja hyvinvointia.

- Yrtti- ja taimilannoite: jauhemainen syötävien sirkkojen kasvatuksessa syntyvästä sivuvirrasta valmistettu lannoite, joka sisältää mm. sirkkojen lantaa ja kasviperäistä rehua. Sopii yrteille, salaateille ja taimille. Esim. tomaatille, chilille ja kesäkukille annostellaan taimikasvatuksessa varastolannoituksena 1 rkl/taimi, jolloin pikkutaimille lannoite on varsin riittoisa.

Mm. tomaatin ja chilin taimet saivat aluksi Yrtti- ja taimilannoitetta, mutta istutettuani ne ruukkuihin kasvihuoneeseen siirryin käyttämään Luonnonlannoitetta.

- Luonnonlannoite: kuivatusta ja rakeistetusta kananlannasta valmistettu, luonnonmukaiseen viljelyyn sopiva lannoite, joka sisältää myös kasvien hivenaineiden ottokykyä tehostavaa merileväjauhetta. Turvallinen käyttää myös raakana syötävien lehtivihannesten ja juureksien lannoitukseen. Sopii puutarhan monivuotisille kasveille, mutta myös mm. vihanneksille. Lisälannoitusta voi antaa kasvukauden kuluessa myös lantavesikasteluna.

Viime syksynä istutuslaatikkoon kylvetyt porkkanat ja talvivalkosipulit saivat keväällä annoksen Luonnonlannoitetta.

- Peruna- ja juureslannoite: Luomuviljelyyn soveltuva, rakeistettu erikoislannoite perunalle ja juureksille. Lannoitteen tyskalium parantaa perunoiden ja juuresten laatua mm. ehkäisemällä perunoiden tummumista. Annetaan maan kevätmuokkauksen yhteydessä joko hajakylvönä tai suoraan istutusvakoon.

- Kastelulannoite: vesiliukoinen mineraalilannoite, jossa kasvien tarvitsemat pää- ja hivenaineet ovat heti hyödynnettävässä muodossa. Sekoitetaan kasteluveteen jokaisella kastelukerralla. Sopii puutarhan monivuotisille kasveille (lannoitus lopetetaan heinäkuun lopussa, jotta talvehtiminen ei häiriinny) , nurmikolle, ruukku- ja parvekekasveille, vihanneksille ja kasvihuonekasveille kuin myös huonekasveille.

Kastelulannoitetta olen käyttänyt mm. terassin yksivuotisille köynnöksille.

 - Hevonkakkakomposti: kaikkialle puutarhaan, erityisesti monivuotisille kasveille maanparannukseen sopiva tuote, joka myös vähentää lannoitustarvetta pitkävaikutteisten ravinteiden ansiosta. Valmistettu kompostoidusta hevosen lannasta. Vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa ja lisää kasvualusta humuspitoisuutta. Turvekuivikkeinen, hygieeninen ja hajuton, luomuviljelyyn soveltuva maanparannusaine.

Hevonkakkakompostia päätyi maanparannukseen terassia reunustavien neilikkaruusujen alueelle.

Lämpimien kelien innostamana olen tehnyt kesäkukkaistutuksia nyt parin viime päivän aikana useita, ja kasvihuoneessakin vihdoin ovat kaikki taimet lopullisilla paikoillaan. Tänään vuorossa on loppujen hyötykasvien istuttaminen lavoihin, ja muutaman kesäkukkaistutuksenkin yritän vielä ehtiä tehdä. Myös vertikaalista puutarhaa olisi tarkoitus tällä viikolla perustaa jäljelle jäävien kesäkukkien ja kuukausimansikan taimien voimin. Laittelen näistä kuvia, kunhan taimet vielä vähän tuuheutuvat lopullisilla paikoillaan.:)

Onko sinulla jo kaikki kesäkukka- ja hyötykasvi-istutukset tehtynä?

Lämmintä ja lempeää keskiviikkoa!

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Unelmana omavaraisempi elämä: Puutarhan marjat

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina jatkuu jälleen omavaraisuusaiheinen yhteispostaussarja, jonka aiheena ovat tällä kertaa puutarhan marjat ja tälle vuodelle tehtyjen omavaraisuussuunnitelmien eteneminen.

Meillä marjoja kuluu paljon, ja haluaisimmekin saada niistä kasvatettua mahdollisimman ison osan itse. Puutarhastamme löytyy perinteisten omiin tarpeisiin kasvatettavien marjojen, esimerkiksi herukoiden, karviaisten ja mansikoiden, lisäksi vähän harvemmin kotona viljeltäviä marjalajeja, kuten mesimarjaa, lakkaa ja karpaloa. Osa marjoista on selkeästi omilla alueillaan puutarhassa, mutta toisaalta monet kasvavat myös muiden istutusten ja koristekasvien lomassa.

Kuukausimansikka 'Rügen' sopii erinomaisesti kukkapenkin reunuskasviksi. Aivan vieressä on lasten leikkipaikka, josta touhujen lomassa on kiva piipahtaa napsimaan mansikoita.

Mustaherukka 'Mikael', punaherukka 'Katri' ja valkoherukka 'Valkoinen Hollantilainen' kasvavat nuotiopaikan vieressä Herukkakaarena, joka toimii samalla matalahkona tilanjakajana metsäpuutarhaan päin. Lisäksi yksi punaherukka, 'Punahilkka', tuo rehevyyttä Pionirinteen yläosaan, ja kultaherukka taas Liljarinteen yläosaan. Kultaherukan marjat tosin eivät mielestäni ole kovin kummoisen makuisia, mutta nekin meillä tulevat syötyä esimerkiksi muiden marjojen seassa.

Herukkakaari

Kultaherukka on kaunis peittyessään keltaisiin kukkiin ja se tuoksuukin hyvälle. Vaaleanpunaisten tulppaanien ja patjarikon sekä kaunokaisen kanssa se muodostaa mielestäni kivan yhdistelmän.

Karviaiset 'Hinnonmäen Keltainen' ja 'Lepaan Punainen' olemme sijoittaneet talon päätyyn lyhyeksi rivistöksi viherherukoiden 'Venny' ja 'Vilma' kanssa. Tällä reunalla isotuomipihlajoista kasvatettuun pensasaitaan tulee myös runsaasti marjoja vuosittain, ja olen kerännyt niitäkin, sillä niistä tulee esimerkiksi omenan kaverina hyvää sosetta ja marjapiirakassakin ne ovat maistuvia toisten marjojen seassa. Itse tykkään syödä niitä ihan sellaisenaankin aamupuuron päällä.

Puutarhamansikat 'Polka' ja 'Bounty' meillä kasvavat matalissa lavoissa kasvihuoneen läheisyydessä, ja nyt yksi lava pn valmistumassa kasvihuoneen pikkupation kylkeen. Kuukausimansikkaa  'Rügen' taas löytyy kukkapenkistä reunuskasvina. Viime viikonloppuna istutin myös kuukausimansikkaa 'Alexandra' uuden monivuotisten yrttien alueen reunuskasviksi laventelin kanssa. Kyseinen alue on tulossa mansikkamaan viereen. Kasvihuoneen edustalla olevassa Kukkivassa Penkissä pienen sadon antaa rungolliseksi kasvattamani marja-aronia 'Viking'.

Viime kesänä istutimme mansikat mataliin lavoihin.

Vaikka marjoja löytyykin monesta paikasta puutarhassamme, suurin osa niistä on kuitenkin Sydänpolun alueella. Siellä maanpeitekasvina hedelmäpuiden ja alppiruusujen alla kasvaa metsämansikkaa, mesimarjaa 'Pima' ja 'Susanna', jalomaarainta 'Beata' ja 'Sofia' sekä puolukkaa 'Otson Karkki' ja pensaspuolukkaa 'Red Candy'. Lapsia varten (ja miksei aikuisiakin :) ) on polun laitaan laitettu iso kivi, Mansikkakivi, toimittamaan penkin virkaa. Sen päällä on kiva istuskella ja napostella poimittuja herkkuja. Saman polun varrella on pensasmustikoita 'Aino', 'Alvar', 'Jorma', 'North Blue' ja 'Patriot', useaa eri lajiketta pölyttymisen ja paremman sadon varmistamiseksi. Alueen toisesta reunasta löytyvät vadelmat 'Ottawa', 'Muskoka', 'Fallgold' ja 'Maurin Makea', jotka on tuettu T-muotoisilla tuilla. Vadelmista leikkaamme aina syksyllä marjoja tehneet versot maata myöten pois. Karhunvatukka 'Sonja' rönsyilee myös siellä, ja viime kesänä istutin alueelle lisäksi teivadelmaköynnöksen, joka on ilokseni selvinnyt talvesta ja lähtenyt kasvuun. Siitä toivon meidän saavan tänä vuonna ensimmäiset maistiaiset. 

Mesimarja 'Pima' ja 'Susanna'. Mesimarjaa meillä on kahta eri lajiketta ristipölyttymisen varmistamiseksi, samoin jalomaarainta.

Sydänpolulla kasvatan myös lakkoja ’Nyby’ ja karpaloita niitä varten tehdyssä ”pikkusuossa”, joka on 50 senttimetrin syvyyteen asti upotettu puinen kehikko. Kehikko on pohjia ja reunoja myöten vuorattu paksulla suodatinkankaalla, joka auttaa pidättämään kosteutta. Kehikon olen täyttänyt rhodomullalla. ”Pikkusuo” on varsin pieni, noin 0.5 neliömetriä, joten suuria satoja siitä ei saada. Kourallinen tai pari marjoja kuitenkin on yleensä tullut vuosittain. Olemmekin miettineet alueen laajentamista, sillä aluksi teimme laatikon ihan vain kokeilumielessä, mutta lakan ja karpalon kasvatus tosiaan näyttää onnistuvan näin ihan hyvin.

Lakka 'Nyby' viihtyy syvässä, kosteahkossa laatikossa happamassa maassa. Meillä lakkojen kukinta alkaa olla loppusuoralla, viimeiset kukat aukesivat viikonloppuna.

Kirsikkapuita meillä on kaksi Sydänpolun alueella, 'Latvian Matala' ja 'Sikkolan Kuulasmarja', joista ensimmäinen on tehnyt hyvän sadon joka kesä heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Toinen ei ole vielä kukkinut koskaan, mutta jospa sekin hetki lähivuosina koittaisi. Lisäksi meillä on pensasmainen suklaakirsikka 'Chokoladnaja' Liljarinteen yläosassa. Sen vieressä kasvaa marjasinikuusama, jonka mustikanmakuisiin marjoihin olen kovasti tykästynyt. Tämän vuoden tehtävänä olisi hankkia sille lajitoveri, jotta sato runsastuisi ristipölyttymisen myötä.

Marjasinikuusama kukkii Liljarinteen reunassa. Taustalla suklaakirsikka 'Chokoladnaja' ja kirsikkapuu 'Latvian Matala' valkeine kukkineen.

Japaninruusukvitteni taitaa kuulua hedelmiin, mutta mainitsen nyt senkin tässä lyhyesti pensasmaisen kasvutavan vuoksi. Japaninruusukvittenit 'Sirius' ja 'Venus' ovat meillä melko uusi hankinta, toinen pensaista on ollut meillä pari vuotta, toisen ostimme viereen kaveriksi viime kesänä. Pensaat kasvavat meillä aurinkoisessa rinteessä ja suojaamme ne talveksi harso-jänisverkkovirityksillä. Satoa emme ole näistä vielä saaneet, mutta nyt kumpikin pensas on täynnä nuppuja, joten toivottavasti tänä vuonna pääsemme maistamaan.

Meillä puutarhan marjat ovat melko pienellä hoidolla. Lannoitan ne keväisin esim. kanankakalla ja syksyllä syyslannoitteella. Pensasmustikat kasvavat happamassa rhodomullassa, ja ne saavat rhodolannoitetta tarvittaessa. Lähinnä lavassa kasvavia mansikoita ja kukkapenkissä olevia kuukausimansikoita kastelemme pitkien kuivien ja kuumien jaksojen aikana kesällä, muut pärjäävät jo omillaan. Syksyllä jänisverkot virittelemme mustikoiden, vadelmien, karhunvatukan, japaninruusukvittenien ja kirsikoiden ympärille. Vadelmista ja karhunvatukasta poistamme syksyisin marjoneet versot, herukoista leikkaan keväisin vanhimpia oksia maata myöten. Metsämansikan, mesimarjan ja jalomaaraimen leviämistä täytyy vahtia ja välillä rajoittaakin. Kaiken kaikkiaan marjakasvien hoitoon käytettyyn aikaan verrattuna niistä saatava sato on varsin runsas. Marjojen suhteen olemmekin lähes omavaraisia vuoden ympäri, vaikka niitä käytetään meillä melkein päivittäin.

Tähän lopuksi tiivistän vielä lyhyesti kuulumisemme omavaraisuuden lisäämisen liittyvien suunnitelmiemme suhteen. Kasvihuoneen viereen saimme tosiaan nyt puutarhamansikoille vielä yhden laatikon valmiiksi, ja monivuotiset yrtit olen jo istuttanut niiden uudelle alueelle, jonka laidalle tuli kuukausimansikkaa laventelin kera. Laitan tästä kuvia myöhemmin, kunhan saan aluetta vielä vähän eteenpäin. Yksi suuri istutuslaatikko on valmisteilla esikasvattamiani hyötykasveja varten. Tomaatit, chilit, paprikat, tomatillot, kurkut, vesimelonit ja maissit ovat kasvihuoneessa hyvässä kasvussa. Syyskylvöt onnistuivat hyvin ja satoakin olemme niistä jo saaneet, niistä postailin viime viikolla. Mm. retiisiä, rukolaa, salaattia, pinaattia ja nokkosta on jo päätynyt lautaselle, osaa lisäksi pakastimeen talven varalle. Kokemuksia aurinkopaneeleista postasinkin äskettäin. Kompostorikuulumisia on luvassa lähiaikoina tarkemmin.
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

Tässä vielä linkit muihin tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuviin blogeihin:
Ku ite tekee

Ihanaa kesäkuun alkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...