Lasten puutarha

Olen jo aiemmin kertonut, että meillä on kolme pientä lasta, 5-, 3- ja 2-vuotias. Koko perheemme viettää paljon aikaa puutarhassa, ja silloin on tärkeää, että myös lapsilla on mieluisaa tekemistä. Tällöin lasten leikkiessä voi ehkä itsekin tehdä samalla jotain pieniä puutarhatöitä. Toisaalta lapsemme tykkäävät myös osallistua puutarhatouhuihin. Tämän postauksen tein yhteistyössä lastemme kanssa. He kertoivat suosikkipaikkojaan ja touhujaan puutarhassa, ja osa kuvista ovat 5-vuotiaan ottamia, tosin pienellä äidin avustuksella. :) Tervetuloa kurkkaamaan lasten puutarhaan!

Pihamme yksi huomiota herättävimmistä rakennelmista on lasten leikkimökki. Mäenlasku, alhaalla olevalla hiekkalaatikolla touhuaminen ja keinuminen ovat kaikkien lastemme lempipuuhaa. Mökissä viihtyy eniten vanhin lapsemme, ja välillä, kun ihmettelemme, minne hän hävisi, kuuluu mökistä iloinen huuto: ”Täällä ollaan!”. Kaksi nuorinta ei vielä mökissä varsinaisesti leiki, vaan käyvät siellä lähinnä piipahtamassa. Olen miettinyt, että jatkossa tähän mökin luokse ruukkuihin istutetut mansikat tms. olisivat hauskoja.

Nurmikenttää olemme tarkoituksella säilyttäneet, jotta tilaa riittäisi pelejä ja leikkejä varten. Kasvihuone ja istutuslaatikot lohkaisivat siitä palan, mutta onneksi pelaamaan mahtuu vielä hyvin. Täytyy tunnustaa, että tällekin alueelle minulla on jo muita suunnitelmia ja haaveita, mutta näitä pääsen toteuttamaan vasta vuosien ja vuosien kuluttua. Onneksi muualla puutarhassa on vielä runsaasti tekemistä ja uusia projekteja odottamassa, joten tämä alue voi senkin puolesta ihan hyvin säilyä nurmikenttänä vielä pitkän aikaa.

Maatrampoliini löytyy metsäpuutarhastamme. Halusimme lapsille trampoliinin, joka ei olisi niin näkyvä kuin tavalliset. Kohopenkin ja varjopenkissä kasvavien alvejuurien ja kanukoiden taakse maatrampoliini maastoutuu hyvin. Maatrampoliinissa on sekin hyvä puoli, että sitä ei tarvitse siirrellä nurmikkoa leikatessa. Lisäksi sen voi jättää talveksi paikoilleen, kunhan muistaa pari kertaa talven aikana poistaa siitä lumet, jolloin sillä voi hyppiä ympäri vuoden.

Kun Kohopenkki ja sen takana oleva Varjopenkki alvejuurineen rehevöityvät kesän myötä, jää maatrampoliini turvaverkkonsa kera lähes näkymättömiin talolta päin katsottuna.

Maatrampoliinin vieressä on Varjopenkki, jossa laikkukirjokanukan alla kasvaa tarhatiarellaa. Tarhatiarellalle varatusta alueesta puolet on kuitenkin edelleen tyhjillään, koska en ole parin vuoden etsinnästä huolimatta löytänyt ”Jeepers Creepersiä”, jota nimenomaan tuohon kohtaan haluaisin saada. Lapsemme leikkivät mielellään piilosta, ja tuolta laikkukirjokanukan ja alvejuurien katveesta onkin löytynyt mukava piilopaikka.

Sydänpolku on jo itsessään lapsillemme mieluinen paikka. Monet rallit on siinä ajettu niin kottikärryillä kuin taaperomopollakin, ja kiva siellä on juosta ihan muuten vaankin. Sydänpolulla kasvaa kuitenkin myös suuri osa marjoistamme. Lapsillamme on polun varrella Mansikkakivi, jolla on kiva istuskella ja maistella makeita metsämansikoita. Myös mesimarjat, jalomaaraimet, pensasmustikat, pensasvadelmat, lakat ja puolukat maistuvat.

Rolf esittelee Sydänpolun aluetta. Vasemmalla Mansikkakivi ja polun oikealla puolella maanpeittokasvina metsämansikkaa.

Nuotiopaikka on yksi koko perheemme suosikeista, ja lapsetkin pitävät siitä erityisen paljon. Usein syksyisin ja talvellakin viikonloppuiltoina poltamme nuotiota, toisinaan paistamme myös makkaraa tai tikkupullaa. Tonttimme on rinteessä, joten talvisin hyödynnämme myös maaston muotoja ja teemme lapsille talon päätyyn etupihalta takapihalle jatkuvan pitkän pulkkamäen. Mäenlaskun jälkeen lämmin mehu ja nuotiolla paistettu makkara maistuvatkin erityisen hyviltä.

Myös kasvatuslaatikot ja kasvihuone saavat lapsilta kiitosta. Oman sadon saaminen ja se, että pääsee osallistumaan kasvien kasvatukseen kylvöstä lähtien, on mukavaa, palkitsevaa, mutta myös opettavaista. Innokkaat pikkupuutarhurit odottavatkin jo kevättä, jolloin he pääsevät taas siemenkylvöjen ääreen.

Ihanaa uutta viikkoa!