perjantai 14. joulukuuta 2018

Puutarhavierailulla: NTNU Ringve Botaniske Hage, Trondheim, Norja, osa 2/2

Kerroin viime viikolla vierailustamme ihastuttavassa Ringven kasvitieteellisessä puutarhassa ja tuolloin postaukseni keskittyi puutarhan vanhan ajan perennojen alueeseen ja arboretumiin. Nyt tämän laajan, monipuolisen puutarhan esittelykierros jatkuu vielä neljän eri osa-alueen verran. Tervetuloa katselemaan kesäistä kuvakimaraa Ringvestä!:)

Vanhojen perennojen alueelta reitti jatkuu systemaattiseen puutarhaan, joka on perustettu kuvaamaan kukkivien kasvien evoluutiota ja kehityslinjoja. Tämä noin 1000 lajia/lajiketta sisältävä osio koostuu 50 ”huoneesta”, joissa kussakin on yhtä tai muutamaa läheisesti toisilleen sukua olevaa kasviryhmää. Joukosta löytyy myös harvinaisuuksia. Huoneet on sijoitettu toisiinsa nähden kuvaamaan eri kasviryhmien suhdetta toisiinsa.

Systemaattisen puutarhan huoneista löytyy upeita, runsaita kukkameriä. Punakukkainen hanhikki levittäytyy rinteeseen rehevänä. Alueella on useita penkkejä, joilta aukeavat kauniit maisemat.

Kasvien valinnalla ja asettelulla on paikoin luotu myös välimerellistä tunnelmaa. Korkeat, rungolliset alppiruusut luovat eksotiikkaa taustalla avautuvaa vuoristomaisemaa vasten.

Systemaattisen puutarhan halki risteilee sorapolkuja, joiden mutkien takaa paljastuu aina uusia ihastuttavia näkymiä. Oikealla edessä jättiverbena kukkii runsaasti.

Tuoksuherneitä kasvaa useita erivärisiä lajikkeita aina perinteisimmistä punasävyisistä aina valko-viininpunaiseen ja sini-violettiin. Joukkoon ovat päässet myös hernekasveihin kuuluvat keltainen turkinnätkelmä ja sininen peltonätkelmä.

Systemaattisen puutarhan ja viereisen historiallisen puiston erottaa toisistaan kirjava happomarjapensasaita. Jo kahden erivärisen pensaan vuorottelulla saa aitaan hauskaa elävyyttä.

Laajahko historiallinen puisto on perustettu 1800-luvun puolivälin jälkeen maisemapuutarhatyyliseksi sisältäen mm. suuria puita.

Lehmukset muodostavat polun ylle lehtimajan.

Historiallinen puisto on kunnianosoitus vihreän eri sävyille. Puiston penkillä on kiva istua ja kuunnella tuulen havinaa vanhojen puiden lehvästöissä. Taustalla kasvitieteellisen puutarhan keskellä oleva Ringven musiikkimuseo.

Ornamenttipuutarha sijaitsee Ringven musiikkimuseon rakennuksien ympärillä. Puutarha sisältää sekä kukkapenkkejä että ruukkuistutuksia, ja sen tärkeimmät elementit ovat erilaiset muodot ja värit. Istutuksissa on käytetty niin puita, pensaita, perennoja kuin kesäkukkiakin.


Romanttista ja hempeää tyyliä mm. kosmoskukan, vaaleanpunaisen palavarakkauden ja leijonankidan luomana.

Vaaleanpunaisen, lilan ja viininpunaisen yhdistelmä on sopusointuinen. Taustalla komeasti kukkiva mustaselja.

Koristeheinät keventävät rinnettä ja auringonvalo leikittelee kauniisti niiden röyhyissä. Heinien sekaan on istutettu yksittäisiä korkeita kukkijoita.

Punaisen ja vihreän vuorottelu toistuu myös perennapenkissä, jossa pihakäenkaali tuo vaihtelua vihreyteen.

Viimeiseksi kierroksellemme jäi renessanssipuutarha, joka on kunnianosoitus ensimmäiselle norjalaiselle puutarhakirjalle (Christian Gartner: Horticultura, v. 1694). Sekä alueen geometriset muodot että kasvivalinnat noudattavat kirjan ohjeita. Renessanssipuutarhasta löytyy kasveja yhteensä 123 eri lajia/lajiketta.

Renessanssipuutarhan kauniit geometriset muodot miellyttävät silmää. Aluetta pääsee ihastelemaan pienen kukkulan päältä, jolloin tyylikäs kokonaisuus on helpompi hahmottaa.

Renessanssipuutarhassa kasvaa koristekasvien seassa paljon myös yrttejä ja hyötykasveja. Mm. laventeli, iisoppi, meirami ja salviat sopivat hyvin puutarhan ilmeeseen.

Jos matkailet Trondheimin suunnalla, kannattaa harkita Ringven kasvitieteellisessä puutarhassa piipahtamista. Alue on suhteellisen lähellä kaupungin keskustaa, helposti esim. autolla saavutettavissa ja sekä pysäköinti että puutarhakäynti ovat ilmaisia. Ringvessä riittää monenlaista kaunista katseltavaa, mutta ilahduttavaa on myös se, että monet alueen kasvit menestyvät myös Suomessa, joten vinkkejä voi löytää kasvivalintoihinkin.

Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Puutarhan eläin- ja lintuvieraita

Lokakuun puolivälin jälkeen laitoimme jälleen linnuille ruokintapaikan valmiiksi ja heti sen jälkeen alkoi lintulaudalla kova vilske siivekkäiden hakiessa syötävää. Lintujen tarkkailu on hauskaa koko perheelle sopivaa puuhaa ja meillä lapsetkin viihtyvät pitkät ajat katsellen lumoutuneina puutarhan lintuvieraita. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa olen nähnyt puutarhassamme parven pikkuvarpusia. Lisäksi ruokintapaikalla vierailevat ahkerasti tali- ja sinitiaiset. Myös harakat kuuluvat vakioruokailijoihin niiden noukkiessa maasta toisilta pudonneita siemeniä ja jyviä. Sen sijaan kuusi- ja hömötiaisia en ole vielä nähnyt lintulaudalla lainkaan, vaikka yleensä niitäkin on riittänyt, samoin viherpeipot ovat kaikonneet.

Pikkuvarpunen

Sinitiaiset ja pikkuvarpuset käyvät lintulaudalla sovussa. Talitiaiset odottavat, kunnes pikkuvarpusia ei laudalla enää ole.

Sinitiainen



Talitiainen odottaa ylväänä vuoroaan terassin Kivikkokasvialueella lintulaudan läheisyydessä.

Meillä aiemmin on ollut vain pieni lintulauta aivan olohuoneen ikkunan edessä, mutta nyt hankimme jo pitkään haaveilemani suuremman lintulaudan keskelle puutarhaa, jossa puiden ja pensaiden tarjoamaa suojaa on lähempänä. Toivon tämän myötä vielä useampien lintujen rohkenevan aterialle, etenkin kun nyt myös tilaa on paremmin. 



Viime kesänä näin puutarhassamme moneen kertaan männyn oksistossa hyppelemässä ja käpyä nakertamassa oravia, ja hankimme nyt myös niille ruokinta-automaatin metsäpuutarhan puolelle. Tupsukorvia ei kuitenkaan ole vielä näkynyt syömässä. Sen sijaan harakat ovat turhautumiseen asti käyneet istumassa automaatin kannella ihmettelemässä, miten sisällä oleviin pähkinöihin pääsisi käsiksi. Myös lumipeite kyseisen puun alla on täynnä harakan jälkiä.

Lumentulon ansiosta puutarhan eläin- ja lintuvieraiden touhuja on mahdollista arvuutella myös jälkien perusteella. Jänikset ovat ainakin käyneet taas katsastamassa, josko jotain herkkuja löytyisi kaluttavaksi, sillä niiden jälkiä risteilee ympäri puutarhaa. Sydänpolun luona näyttää asustavan pikkuisia jyrsijöitä, joiden pikkuriikkisiä tassunjälkiä kulkee helminauhamaisena jonona mm. alppiruusujen lomassa.
 
Jänis on käynyt kiertelemässä mm. luumupuiden ympärillä, mutta talvisuojausten vuoksi se on jäänyt ilman herkkuja. Harakkakin on käynyt tepastelemassa samassa paikassa.

Sydänpolkua pitkin on kipittänyt joku pieni jyrsijä.

Jonkun pikkuisen polku kulkee kiven yli alppiruusujen alle.
 
Minkälaisia eläin- ja lintuvieraita on sinun pihallasi?
 
Mukavaa keskiviikkoa!

maanantai 10. joulukuuta 2018

Meille tuli aurinkopaneelit!

Olemme suunnitelleet aurinkopaneeleiden hankkimista jo muutaman vuoden ajan, ja mieheni on käynyt mm. paikkakunnallamme järjestetyissä aurinkopaneeli-infotilaisuuksissa. Nyt vihdoin koitti tälle hankinnalle sopiva ajankohta, ja saimmekin paneelit katollemme viime viikolla.

Paneelit kannattaa asentaa mieluiten etelään päin olevalle katolle, ja meilläkin ne tulivat siihen suuntaan talon etupihan puolelle. Kattomme on kulmaltaan sellainen, että paneeleihin ei tarvinnut lisätä kallistusta, vaan ne voivat olla ihan katonsuuntaisesti, ja ne ovatkin melko huomaamattomat. Sopivaapaneeleiden määrä arvioidaan katon koon ja talouden sähkön tarpeen mukaan. Meille paneeleita tuli yhteensä 22 kappaletta.

Aurinkopaneelit ovat katollamme melko huomaamattomat. Ne peittävät katon etupihan puolelta punaisella viivalla merkityltä leveydeltä.

Talvella lumia joutuu puhdistamaan katolta tavallista useammin, jos haluaa saada aurinkosähköä.

Joulu-tammikuu on aurinkopaneeleiden suhteen sähköntuotoltaan huonointa aikaa, mutta sen jälkeen sähköntuotanto lisääntyy. Sen lisäksi, että katamme osan sähkölaskusta aurinkopaneeleiden avulla, aiomme hyödyntää niitä myös terassin uima-altaan lämmittämiseen, jotta siihen ei tarvitse käyttää ostosähköä. Aurinkosähköjärjestelmämme on lisäksi liitetty sähköyhtiön verkkoon, joten yli oman tarpeen tulevan sähkön voimme myydä sähköyhtiölle. Meidän sähkönkulutuksellamme ja nykyisellä sähkön hinnalla paneelimme maksavat itsensä takaisin arviolta 10-15 vuoden aikana. Palaan aurinkopaneeliasioihin vielä myöhemmin, kunhan meille on ehtinyt kertyä niistä vähän enemmän käyttökokemusta. :)
Onko sinulla aurinkopaneeleja tai oletko miettinyt niiden hankkimista?

Ihanaa alkanutta viikkoa!

lauantai 8. joulukuuta 2018

Esittelyssä uusi Kivikkolaakso

Esittelen tässä nyt loppukesästä aloittamani uuden kivikkokasvialueemme, Kivikkolaakson. Alue sijaitsee laatikoissa olevan mansikkamaan ja kasvihuoneen vieressä omenapuiden alla jatkuen rinnettä ylös aina Pensasryhmän reunaan saakka. Ison osan alueen kasveista istutin jo syksyn aikana, mutta tilaa jäi vielä ensi kesän istutuksia varten. Myös kivien asettelu on vielä pahasti kesken. Lisäksi alue tulee laajenemaan ensi kesänä muutaman neliömetrin takaosastaan, joten lähelläkään valmista lopputulosta ei vielä olla, mutta hyvässä välivaiheessa jo kuitenkin.:)

Kasvihuoneen viereltä talolle päin. Kivialueiden alla on suodatinkangas ehkäisemässä rikkakasvien kasvua, mutta kivikkokasvien levitessä niiden alaa on mahdollista lisätä helposti poistamalla kiviä ja leikkaamalla suodatinkangasta pois. Oikealle puolelle nurmikon tilalle on myöhemmin tulossa kivetty istuskelualue kasvihuoneen edustalle.

Kasvihuoneen vierestä askelkivet vievät isohkolle (lasten) penkkinä toimivalle kivilohkareelle. Vasemmassa alareunassa maanpeittäjänä paljakkapaju.

Alueella kasvaa mm. vuoriarhoa, kultamaksaruohoa ja sininataa. Litteät luonnonkivet toimivat askelkivinä mm. omenapuiden hoitoa ajatellen.

Sininata, mehitähdet ja erilaiset maksaruohot toistuvat alueen useissa kohdissa.

Nurmiajuruoho 'Foxley' on kauniin kirjavalehtinen.

Kivenkoloissa on hyviä paikkoja suloisille pienikokoisille kivikkokasveille.

Sininata ja luonnonkivet ovat hauska yhdistelmä.

Puolitoista vuotta vanhasta ilmakuvasta alueen hahmottaa parhaiten. Rinnepenkin ja Kivikkolaakson väliin tulee jatkossa polku tai portaat, tällä hetkellä siinä on vielä kapea nurmikaistale. Omenapuita Kivikkolaakson alueella on yhteensä neljä.

Tässäpä vielä Kivikkolaakson tämänhetkinen kasvilista:
- omenapuu 'Huvitus', 'Pirja', 'Punakaneli', 'Vuokko' (Malus domestica)
- japaninruusukvitteni 'Sirius' ja 'Venus' (Chaenomeles japonica)
- sininata (Festuca glauca)
- sammalleimu 'Amazing Grace', 'Emerald Cushion Blue' ja valkoinen (Phlox subulata)
- kalliomaksaruoho (Sedum reflexum)
- kangasajuruoho (Thymus serpyllum)
- turkestaninmaksaruoho (Sedum ewersii)
- marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii)
- kivikkokäenminttu (Calalmintha nepeta)
- etelänmunkki (Jasione laevis)
- pallomehiparta (Jovibarba globifera)
- seittimehitähti (Sempervivum arachnoideum)
- kattomehitähti (Sempervivum)
- mehitähti 'Ville' ja nimetön (Sempervivum)
- tarhalapinvuokko valk. (Dryas suendermannii)
- tarhalapinvuokko, hybridi, pun. (Dryas suendermannii)
- amerikanvuokko ’Anabel Rose’ ja ’Anabel White’ (Anemone multifida)
- amerikankylmänkukka (Pulsatilla occidentalis)
- unelmatädyke (Veronica gentianoides)
- mätäsharso (Gypsophila repens)
- polkuhaarikko ’Supreme’ (Sagina subulata)
- nurmiajuruoho ’Foxley’ (Thymus pulegioides)
- patjaharso (Gypsophila cerastioides)
- keltamaksaruoho ’Yellow Queen’ ja nimetön (Sedum acre)
- vuoriarho (Arenaria montana)
- ketoneilikka ’Albiflorus’ (Dianthus deltoides)
- lusikkamaksaruoho ’Purpureum’ (Sedum spathulifolium)
- pikkutervakko (Silene suecica)
- kivikkosuopayrtti (Saponaria ocymoides)
- oregoninmaksaruoho (Sedum oreganum)
- kaukasianmaksaruoho (Sedum spurium)

Rauhaisaa viikonloppua!

torstai 6. joulukuuta 2018

Sinivalkoista-haasteen satoa

Aloitin noin kuukausi sitten Sinivalkoista-haasteen, jonka tarkoituksena on juhlistaa rakkaan kotimaamme itsenäisyyttä. Haaste on kiertänyt jälleen ilahduttavan monissa blogeissa. Kaikki haasteeseen osallistuneet blogit ja linkit niiden sinivalkoisiin postauksiin löydät alkuperäisestä Sinivalkoista-haaste-postauksestani, joten itsenäisyyspäivän viettoon ja tunnelmiin voi virittäytyä vaikkapa katselemalla ihanaa isänmaallista kuvakimaraa. Joitain yksittäisiä postauksia on saattanut jäädä minulta huomaamatta, ja jos tunnistat omasi olevan tällainen, vinkkaathan siitä minulle kommentti-kentässä. :)

Himalajanvuokko

Saman haasteen aloitin myös viime vuonna Suomi100-juhlavuoden kunniaksi ja silloin haasteeseen osallistui noin 60 blogia. Linkit näihin postauksiin löydät viime vuoden Sinivalkoista-haaste-postauksestani.

Sikuri

Lämpimät kiitokset teille kaikille ihanille haasteeseen osallistuneille! <3 Ja jos et vielä ole ehtinyt osallistua, mukaan ehtii edelleenkin, sillä mielestäni kaunista isänmaatamme voi kunnioittaa sinivalkoisin kuvin vaikka vuoden jokaisena päivänä. Lisään itsenäisyyspäivän jälkeenkin haasteeseen osallistuneet blogit edelleen alkuperäisen haastepostaukseni listalle.

Sininen hetki viime joululta
Me vietämme itsenäisyyspäivää ihan kotona perheen yhteisestä ajasta nauttien. Kokkaamme yhdessä tavanomaista juhlavampaa ruokaa, käymme kävelyllä ihastelemassa lähialueiden jouluvaloja ja saatammepa vilkaista televisiosta Linnan juhliakin. Mitä sinun itsenäisyyspäivääsi kuuluu?

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Kirjaesittely: Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta + arvonnan voittaja

Meillä kompostointi on vielä harmillisen aloitteluvaiheessa, ja olenkin ajatellut nyt talven aikana paneutuvani asiaan, jotta ensi kesänä kompostointialueen päivitystä varten minulla olisi jo hyvin asiasta tietoa. Olenkin nyt viime viikkoina lukenut Minervalta saamaani aiheesta kertovaa kirjaa Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta (Kirsi Tuominen, 2017, Minerva Kustannus Oy, 133 sivua). Suurkiitos Minervalle kirjasta!



Kirjan aluksi määritellään, mitä kompostointi on, jonka jälkeen päästään paneutumaan siihen, mitä kaikkea voi kompostoida. Tämän jälkeen käydään läpi kompostoinnin aloittamista ja ohjataan sopivan kompostorin valintaan huomioiden mm. perheen koko ja syntyvän kompostoitavan jätteen laatu ja puutarhajätteen määrä. 

Tärkeimmät asiat on kerätty helppolukuisiin taulukoihin.

Kun sopiva kompostori on valittu, voidaan siirtyä miettimään kompostin hoitoa. Kirjassa ohjeistetaan mm. kompostin sopivan kosteuden määrittämistä, hiilen ja typen oikean suhteen ylläpitämistä, kompostin ilmastoinnista huolehtimista ja lisäravinneasioita. 

Tämän jälkeen annetaan varsin yksityiskohtaiset ohjeet niin elintarvikejätekompostin, puutarhajätekompostin kuin ulkokäymäläkompostinkin rakentamiseen, perustamiseen ja hoitoon käyden läpi myös kunkin kompostityypin yleisimmät ongelmat ratkaisuineen.

Kirja sisältää mm. selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet erilaisten kompostien rakentamiseen itse.

Kompostin toiminnan arviointia, kompostoitumisen vaiheita ja jälkikompostointia käsitellään myös. Kirjasta löytyy lisäksi luku kompostin perushoitoon sisältäen ohjeet mm. kompostin jäätymisen estämiseksi ja toisaalta jäätyneen kompostin sulattamiseksi sekä monien muiden kompostointiongelmien ratkaisemiseksi. Kirjassa esitellään lyhyesti muitakin kompostointitapoja, kuten mato-, kate-, syvä- ja lantakomposti sekä pintakompostointi.

Lopuksi kirjassa käsitellään maanparannusta opetellen ensin tunnistamaan eri maalajeja ja sitten käyttämään erilaisia eloperäisiä ja muita maanparannusaineita.

Kompostoinnin lisäksi kirjassa paneudutaan myös maanparannuksen perusteisiin.

Kokonaisuudessaan kirja on varsin tuhti ja kattava tietopaketti kompostoinnin saloihin, ja se tarjoaa hyviä vinkkejä niin aloittelevalle kuin jo kokeneemmallekin kompostin käyttäjälle. Kirjan taulukot ovat selkeitä ja niistä on helppo yhdellä silmäyksellä tarkistaa monia tärkeimpiä kompostointiin liittyviä asioita. Itseäni ilahdutti myös paneutuminen kompostoinnin erilaisiin ongelmakohtiin, sillä niitäkin varmasti joskus tulee vastaan.

Lopuksi on vielä valkoisen kukkasipulipaketin arvonnan tulosten aika. Arvontaan osallistui 35 lukijaa yhteensä 56 arvalla. Arvonta toteutettiin tälläkin kertaa perinteisenä lappuarvontana, ja onnettarena toimi nyt vanhin lapsemme. Kukkasipulipaketin voitti SariHanne. Laitathan minulle yhteystietosi osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com, niin palkinto pääsee postin matkaan.:)

Kiitos arvontaan osallistuneille!
Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

maanantai 3. joulukuuta 2018

Puutarhavierailulla: NTNU Ringve Botaniske Hage, Trondheim, Norja, osa 1/2

Lomailimme viime kesänä viikon ajan Ruotsissa Åressa, josta teimme myös päivämatkan Norjan puolelle Trondheimiin. Samalla kävimme Ringven kasvitieteellisessä puutarhassa. V. 1973 perustettu puutarha on kooltaan n. 13 hehtaaria ja koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Näin valtavan suurella alueella riittää paljon kaunista katseltavaa, joten kuvasaaliinikin on suuri. Sen vuoksi esittelen nyt tässä postauksessani puutarhan kuudesta alueesta kaksi, vanhan ajan perennat ja arboretumin, ja palaan ensi viikolla loppuihin neljään alueeseen. Tervetuloa kesäiselle kierrokselle Ringven kukkaloiston pariin!

Ringven "Vanhan ajan perennat" -niminen alue on komea kokoelma vanhoja puutarhakasveja Keski-Norjasta. Kokoelma pyrkii takaamaan kyseisten lajien ja lajikkeiden säilymisen, mutta myös esittelemään niiden koristearvoa. Jokaisen kasvin tarina on tiedossa vähintään 50-luvulle saakka. Kokoelma on osa Norjan kansallista perinnekasvien suojeluverkostoa.

Vanhan ajan perennat on istutettu näyttäviksi, runsaiksi kokonaisuuksiksi.

Aluetta reunustavat upean tuoksuiset pensasruusut.

Kokoelmaan kuuluu mm. erilaisia jaloangervoja, isotöyhtöangervoa ja isotähtiputkea.

Isotähtiputki

Koreakärsämö muodostaa valkoisen kukkameren. Jaloangervot ovat vielä nupussa.

Kellanvihreä jättipoimulehti ja oranssi lilja luovat hauskan kontrastin siniselle ritarinkannukselle.

Oranssi lilja ja sini-violetti akileija ovat näyttävä pari. Valkoinen jaloangervo tuo valoa ja raikkautta kokonaisuuteen.

Istutusalueet on siististi rajattu ja kasvit ovat todella hyvinvoivan näköisiä.

Tarha-alpi loistaa kilpaa auringon kanssa.

Perennojen seassa on myös heiniä keventämässä istutusalueiden ilmettä.

Kivikkoisessa rinteessä maanpeittäjänä on mm. rikkoa, pikkusydäntä, varjohiippaa, suikeroalpia ja vuorenkilpeä.

Kuivemmalla kivikkoalueella kallion uurteissa kasvaa mm. mehitähtiä, maksaruohoja, hopeahärkkiä ja sammalleimua.

Perenna-alueen vieressä on kookas hyönteishotelli. Puutarhassa näkyi runsaasti perhosia, kimalaisia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.

Vanhan ajan perennojen räiskyvälle väri-ilottelulle rauhoittavan vastakohdan luo arboretum, jossa kasvaa pohjoisen pallonpuoliskon puita ja pensaita yhteensä noin 120 lajia. Arboretumin keskellä oleva lampi kuvaa Jäämerta, jonka ympärille puuvartiset kasvit on istutettu vastaten geografista sijaintiaan kartalla.

Arboretumin keskellä oleva lampi on mm. sinisorsien ja lokkien pesimäpaikka.

Tähän lopuksi muistutan vielä blogissani käynnissä olevasta valkoisen kukkasipulipaketin arvonnasta, jonka osallistumisaikaa on jäljellä huomiseen! :)

Iloa uuteen viikkoon!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...