Lukijan toive: Vesimelonin kasvatus

Vesimelonia olen kasvattanut nyt muutamana kesänä ja se on päässyt jokavuotisten kylvöjeni joukkoon. Vaikka vesimelonista saatava sato ei päätä huimaakaan, jokainen hedelmä on kuitenkin niin erityistä, odotettua herkkua, että sen kasvatus kannattaa. Lisäksi omien vesimelonien makua ei voi edes verrata kaupasta saataviin, niin paljon makoisempia ne ovat! Itse olen kasvattanut ainoastaan lajiketta 'Sugar Baby', joka on varhainen lajike ja ehtii hyvin kypsyä kasvihuoneessa täällä IV-vyöhykkeelläkin.

Vesimeloni 'Sugar Baby'

Kylvän vesimelonin siemenet huhtikuussa kylvömultaan kaupan tomaatti- tai viinirypälerasioihin, jotka pääsevät aluksi takka-leivinuuniyhdistelmän päälle ja itämisen jälkeen viileämpään paikkaan keittiön ikkunan eteen kasvivalojen alle. Ensimmäisen varsinaisen lehtiparin ilmestyttyä koulin vesimelonit katkaistuihin maitotölkkeihin taimimultaan. Istutan taimet aiempaa syvemmälle niin, että sirkkalehdet ovat juuri mullan pinnalla. Tämän jälkeen pidän taimia kasvivalojen alla ja kastelen niitä parisen kertaa viikossa. Noin kahden viikon kuluttua alan lisätä kasteluveteen lannoitetta jokaisen kastelun yhteydessä.

Oikealla 7.4.2021 kylvettyjä vesimelonin taimia, jotka ovat päässeet jo kasvihuoneeseen karaistumaan. (kuva otettu 11.5.2021)

Toukokuun alkupuolella, samaan aikaan kuin muutkin esikasvatettavat, siirrän vesimelonin taimet kasvihuoneeseemme karaistumaan. Taimet saavat päälleen 3-4-kertaisen harson suojaamaan viileältä ja auringonpolttamilta. Myöhemmin ohennan harsokerroksen kaksinkertaiseksi. Kasvihuoneen lämmitin on meillä aina aluksi säädetty käynnistymään +12 asteessa, mutta myöhemmin taimien totuttua tähän lämpötilaan, pudotamme käynnistymislämpötilan +10 asteeseen. Kun harsosuojausta ei enää tarvita, istutan vesimelonit ruukkuihin. Yhteen 30-litraiseen ruukkuun pääsee aina 2 taimea ja ruukun kumpaakin päähän laitan hyvän satsin kanankakkaa varastolannoitukseksi. Jo istutusvaiheessa virittelen tukinarut ruukuista kasvihuoneen katossa kulkeviin vaijereihin. Vesimelonit tarvitsevat ahkeraa kastelua. Kun taimet kasvavat, kieputan niitä varovaisesti tukinarun ympärille, johon ne pääsevät tarttumaan myös kärhillään.  

Vesimelonin "tyttökukka"

Vesimelonin kukat tulevat lehtihangoista lähteviin sivuversoihin. Kukan jälkeen sivuversoihin jätetään yksi lehti, jonka jälkeen versot katkaistaan. Kun keltaiset kukat avautuvat, töpsöttelen poikakukkien (ohut kukkavarsi) siitepölyä varovaisesti tyttökukkiin (pyöreähkö kukkavarsi) pikkuisella pensselillä pölyttymisen varmistamiseksi. Olen jättänyt korkeintaan kolme-neljä tyttökukkaa aina yhteen kasviin, jotta kasvi jaksaisi kasvattaa ja kypsyttää hedelmänsä. Vesimelonien ruukut sijoitan aina kasvihuoneen hyllyjen alle, jolloin hedelmät pääsevät tarvittaessa köllöttelemään hyllyille, eivätkä roiku varren varassa suurena painona. Jos hylllyjä ei ole, hedelmät voi tarvittaessa ripustaa roikkumaan esimerkiksi sukkahousujen avulla.  Hedelmät ovat kypsiä, kun ne tuoksuvat makealle, niistä kuuluu koputellessa kumea ääni ja niiden kasvu pysähtyy. Usein myös hedelmää lähimpänä oleva kärhi alkaa silloin kuivua ja ruskettua.

Vesimeloneja 'Sugar Baby' 29.7.2021. Näistä vasemmanpuoleinen pääsi kuvauspäivänä jo herkuteltavaksi. Keskimmäistä taas irrotin ylhäältä sen verran, että se pääsi lepäämään alla olevalle hyllylle ja oikeanpuoleinen alanurkassa näkyvälle istutuspöydälle.

 

Pari päivää sitten kylvin tämänvuotiset vesimelonin siemenet ja nyt odottelen niiden kasvuunlähtöä!:)

Tässä vielä linkkejä aiempiin postauksiini, joista löytyy kokemuksiani ja vinkkejä muiden hyötykasvien ja kesäkukkienkin kasvatukseen:

- tomaatin kasvatus

- kaalien kasvatus
- tomatillon kasvatus

- maa-artisokan kasvatus
- parsan kasvatus
- maissin kasvatus
- kesäkukkien kasvatus
- ämpäriperunat
- lakan kasvatus
- mesimarjan kasvatus

Oletko sinä kokeillut vesimelonin kasvatusta?

Mukavaa tiistaita!