Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika, ja tällä kertaa aiheena onkin kompostointi. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.
Meillä on ollut kaksi 400-litraista lämpökompostoria nyt pari vuotta etupihan nurkassa, jonne biojätteenkin vieminen on kätevää myös talvisaikaan. Sitä ennen käytimme kahta pientä lehtikompostoria ja lisäksi keräsimme syksyisin puiden lehtiä vanhoihin, tyhjiin multasäkkeihin, jossa niistä talven aikana tuli hyvää massaa levitettäväksi keväällä esim. hyötytarhaan.
Meillä on ollut kaksi 400-litraista lämpökompostoria nyt pari vuotta etupihan nurkassa, jonne biojätteenkin vieminen on kätevää myös talvisaikaan. Sitä ennen käytimme kahta pientä lehtikompostoria ja lisäksi keräsimme syksyisin puiden lehtiä vanhoihin, tyhjiin multasäkkeihin, jossa niistä talven aikana tuli hyvää massaa levitettäväksi keväällä esim. hyötytarhaan.
Lämpökompostoreiden suhteen olemme vielä melko aloittelijoita ja uutta opittavaa tulee vielä ajoittain vastaan. Keräämme lämpökompostoreihin taloudestamme syntyvät biojätteet ympäri vuoden ja lisäksi kasvukauden aikaan myös puutarhajätettä. Kuivikkeena olemme käyttäneet sekä valmista kuiviketta että itse tekemäämme oksasilppua. Keväisin levitämme kompostimassaa lavatarhaan parantamaan maata ja tuomaan lisää ravinteita. Siitä ylijäävät kompostit sekoitan kukkapenkkien pintamultaan tai käytän uusien istutusalueiden perustamiseen yhdessä mullan ja hiekan sekoituksen kanssa.
Kuluneena talvena toinen lämpökompostoreistamme toimi yli vuodenvaihteen, mutta jäätyi sitten kovilla pakkasilla. Toisen pöhinä hiipui jo aiemmin, mutta sen massakin oli jo valmiimpaa. Lisäsimme jäätyneeseen kompostoriin kuumaa vettä, ja sen jälkeen prosessi taas käynnistyi. Nyt keväällä onkin luvassa hyvä määrä kompostimassaa, sillä syksyllä kompostorien tyhjentäminen jäi tekemättä. Onneksi toisessa kompostorissa oli kuitenkin tilaa sen verran, että talven ja alkukevään aikana kertyneet biojätteet mahtuivat sinne.
Laatoitettu kompostorialue on etupihan nurkassa. Sen edustalla Viherseinäpenkki rehevöityy vähitellen kärhöineen ja muine kasveineen ja peittää kompostorialueen näkymät tielle päin. |
Kompostimassan lisäksi keväällä levitämme puutarhan alueelle talven aikana takasta kertyneet lehtipuutuhkat, joka vuosi aina vähän eri kohtaan kuin edellisenä. Yleensä levitämme tuhkat jo hangelle, jolloin lumien sulaminen on nopeampaa. Lisäksi tuhka kuitenkin myös korvaa kalkitsemista ja tarjoaa ravinteita.
Omavaraisuusrintamalla suunnitelmamme etenevät pikku hiljaa. Maaliskuun kylvöt on tehty, ja tammi- sekä helmikuun kylvöt ovat edelleen hyvässä kasvussa, samoin pelargonien, ananaskirsikan ja verenpisaran pistokkaat. Kylvökuulumisia postailinkin äskettäin tarkemmin. Lavatarha alkaa pikku hiljaa paljastua lumen alta ja ajattelinkin lähipäivinä levittää harsot niiden laatikoidet päälle, joihin tein lokakuussa syyskylvöt.
Chilit ja paprikat ovat jo mukavan kokoisia. Tänä vuonna ainakaan vielä kirvat eivät ole löytäneet niitä. |
Vanhat, mustat 200-litraiset sadevesitynnyrit täytimme taas lumella,
jotta saamme tarvittaessa kevään/alkukesän kasteluvettä niistä, jos
sateita ei tulekaan. Sadeveden keräysjärjestelmän viherkattoa aloimme miehen kanssa tehdä nyt pääsiäisen aikana ja se alkaakin muuten olla valmis, mutta kasvualusta ja tottakai kasvit vielä puuttuvat. Postailen tuosta vielä tarkemmin, kunhan pääsen istutuspuuhiin. Myös varasto-polttopuu-yhdistelmän seinät ovat nyt työn alla, ja viherkatto tulee siihenkin sitten ajallaan.
Tämän kevään ensimmäinen puutarhaprojektimme on sadeveden keräyskontin viherkaton tekeminen. |
Aurinkosähköä on tullut hyvin nyt kirkkailla kevätkeleillä, ja aurinkopaneelikokemuksiamme postailinkin äskettäin tarkemmin. Pilkillä taas olemme käyneet viikonloppuisin narraamassa ahvenia. Mehiläispesämme alkavat pikku hiljaa pilkottaa hangen alta, eikä täällä vielä kunnolla ole kukkijoitakaan, mutta eiköhän lähiviikkoina tuokin muutu. Omavaraisuutta
luonnosta ja kasvimaalta -koulutuskin on edennyt vähitellen, ja olemme
käyneet läpi mm. kasvien lisäämistä, avomaan kasvien ravinnetaloutta
sekä puutarhakasvien tauteja ja tuholaisia ja niiden torjuntaa. Kävimme
koulutuksen tiimoilta myös kiinnostavalla kasvihuonevierailulla, jossa pääsimme tutustumaan
yksivuotisten kasvatukseen vähän isommassa mittakaavassa.
Omavaraisuusasioihin tämä nyt ei aivan liity, mutta blogini sai äskettäin kivan lisän, kun avasin sille myös oman YouTube-kanavan, jossa voikin seurata puutarhamme kuulumisia nyt myös videolla. Aion tehdä jatkossa sinne videoita myös mm. mehiläistarhauksesta, joten tervetuloa seuraamaan, jos kiinnostaa!:) Viimeiset tomaatintaimet koulin viikonloppuna ja video siitä löytyy alta. (Jos video ei näy mobiiliversiossa, saat sen
näkymään klikkaamalla sivun alalaidasta "Näytä internetversio" tai
menemällä yllä olevasta linkistä YouTube-kanavalleni).
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
- Maaliskuu: Kierrätys- ja säästövinkkejä puutarhaan
- Helmikuu: Hunajaisia juomia
- Tammikuu: Omavaraisteluni ideologia ja suunnitelmat vuodelle 2021
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset
Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:
Vyöhyke 1
Vyöhyke 2
Vyöhyke 3
Vyöhyke 4
Vyöhyke 5
Vyöhyke 7
KorpitaloKauniita kevätpäiviä!
Minua kiehtoo kovasti tuo viherkattoidea. Meilläkin olisi mahdollisesti paikka, jonne sellaisen voisi rakentaa, mutta ei taida vielä ainakaan tänä keväänä antaa aikataulu myöden, kun kasvihuoneprojekti on vasta aluillaan.
VastaaPoistaKiva että aloitat YouTubessakin. :)
Aurinkoista huhtikuuta! 🌞
Kiitos! Kasvihuoneprojektiin saa tosiaan varmasti kulumaan aikaa, mutta lopputulos palkitsee. Aurinkoista huhtikuuta sinullekin!
PoistaHyvä että muistutit tuosta lumen jemmauksesta tynnyreihin! Pidemmän aikavälin ennuste enteilee kuivaa kevättä, joten hyvä ottaa talteen sulamisvettä mahdollisimman paljon... Oli tosiaan kirpakat pakkaset kompostoreille. Kyllähän ne sitten taas nopeasti lämpenee kun vaan pääsevät käyntiin mutta hetken aikaa meinasi olla tilanpuutetta vaikka kaksi kompostoria käytössä. Jospa nyt kohta pysyttäisiin öisinkin plussan puolella.
VastaaPoistaTaidanpa minäkin raahata saavit kasvimaalle... ainakin siihen riittää materiaalia eli lunta �� Hienoa että aloitit YouTuben! Pitää mennä heti katsomaan ��
VastaaPoistaViherkatto on ihana idea! Meilläkin on jossain suunnitelmissa ollut sellaisen luominen, ehkäpä puukatoksen päälle, mutta mitään asian eteen ei olla tehty. pitääkin tutustua tuohon teidän projektiin kun saat postauksen tehtyä :)
VastaaPoistakaksi 400 litran lämpökompostoria!!! vaude, niillä syntyy jo ihan hurja määrä multaa. olen piirtämässä juuri uutta superkompostoria, jotta saan itsellekin oikein suurtuotanto-olosuhteet. menekki on niin kovaa kompostimullalla.
VastaaPoistaOdotan kovasti saada nähdä tuon viherkaton.
VastaaPoistaVeden sulattamiselle lumesta peukkua.
On ollut kiva katsella myös videoita! Viherkatto kuulotaa tosiaan mahtavalta!
VastaaPoistaKaikki ihan pursuvat ideoita, joita ei ole itselle tullut mieleen, kuten tuo lumen kerääminen saaviin! Auttamattoman ohi tästä keväältä, mutta ensi vuonna tuo pitää muistaa. Youtube kanava pitää laittaa myös korvan taakse, kiitos jo etukäteen!
VastaaPoistaKivasti olet laittanut raudoitusverkosta suojan komposteille :) Meillä olisi tänä vuonna tarkoitus rakentaa puutarhakomposteille näköestettä ja tämä olisi kyllä toimiva ratkaisu.
VastaaPoistaHyödyllisiä ideoita ja lumen sulamisveden hyödyntämisvinkki täytyy ottaa heti käyttöön! Viherkatto-projektia seuraan myös mielenkiinnolla, kuten kaikkia videoitasi.
VastaaPoista