maanantai 4. tammikuuta 2021

Unelmana omavaraisempi elämä: Omavaraisteluni ideologia ja suunnitelmat vuodelle 2021

Nyt käynnistyy jälleen omavaraisuusaiheinen yhteispostaussarja tälle vuodelle. Sarjassa useilta blogeilta ilmestyy samanaikaisesti kunkin kuukauden ensimmäisenä maanantaina postaus sovitusta aiheesta. Yhteispostaussarjaa koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tämän kuun aiheena ovat esittäytyminen ja oman omavaraistelun ideologia sekä omavaraisteluun liittyvät suunnitelmat tälle vuodelle. Linkit muihin tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista löydät jälleen postaukseni lopusta kasvuvyöhykkeittäin lajiteltuna.
 
Suuri osa sadostamme tulee lavatarhan ja isomman kasvihuoneen alueelta. Kuitenkin mm. marjat, hedelmät ja yrtit kasvavat toisaalla puutarhassa. Kasvihuoneen ja lavatarhan alue on mielipaikkojani puutarhassamme, ja tykkään myös siitä, että hyötytarhankin alueella riittää kaunista katseltavaa.

Moni lukijoistani jo varmasti tietääkin, että olen kolmen lapsen äiti, innokas puutarhaharrastaja, ja rakennamme yhdessä koko perheen voimin puutarhaunelmaamme Pohjois-Savossa nelosvyöhykkeellä. Mukana puutarhatouhuissa minun ja mieheni lisäksi auttamassa hääräävät 8-, 6- ja 5-vuotiaat lapsemme, joiden innostus puutarhatouhuihin on upea asia. Olemme asuneet taajamassa omakotitaloalueella sijaitsevassa talossamme nyt yhdeksän vuotta, ja sinä aikana n. 1500 m2 kokoinen tonttimme on kokenut suuren muodonmuutoksen nurmikentästä ja metsästä puutarhaksi. Koristekasvien lisäksi meillä on runsaasti erilaisia monivuotisia hyötykasveja niin hyötytarhan puolella kuin siroteltuna koristekasvi-istutusten sekaan. Yksivuotisia kasvatamme istutuslaatikoissa, ruukkupuutarhassa ja kahdessa kasvihuoneessa. Istutuslaatikoiden määrä on lisääntynyt vuosittain, ja myös monivuotisia hyötykasveja puutarhastamme löytyy jo laaja valikoima. Hunajan suhteen olemme omavaraisia mehiläistarhauksen ansiosta. Mehiläispesiemme määrä on kolmessa vuodessa noussut  jo noin neljäänkymmeneen, ja valtaosa hunajasta jääkin nykyisin myyntiin. Lisäksi pari vuotta sitten hankimme vihdoin aurinkopaneelit, joilla katamme hyvän osan etenkin kevään ja kesän sähkönkulutuksestamme.

Sadonkorjuuaikaan kerään puutarhasta päivittäin heti käytettävät ruoka-ainekset, ja lisäksi muutaman päivän välein säilöttäväksi päätyviä kasviksia. Yleensä yritän kerätä säilöttäviä aina paria lajia kerrallaan hyvän satsin, esim. tässä papuja, basilikaa ja tomatilloja, ja muutaman päivän kuluttua sitten taas jotain muita lajeja.

 

Rakastamme puutarhassa touhuamista, ja omaa satoa ei voita mikään, joten sen myötä omavaraistelu tuntuu luonnolliselta valinnalta. Toki emme läheskään koko vuoden kasviksia saa omasta maasta, tila on sen verran rajallinen, mutta jo muutamankin kuukauden sato on hieno asia. Lisäksi iloitsen siitä, että puutarhassa touhuamisen myötä lapset oppivat perustaitoja ja -tietoa mm. siitä, mistä ruoka tulee, mitä kasvit tarvitsevat, pihan linnuista, eläimistä, hyönteisistä, pölyttäjien tärkeydestä jne. Minua kiehtoo se, miten ihan tavallisella omakotitalon pihallakin voi halutessaan kasvattaa ison osan kasviksistaan, etenkin jos hyödyntää myös ruukkupuutarhaa vaikkapa terassilla ja istuttaa hyötykasveja koristekasvien sekaan. Jo näillä yksinkertailla konsteilla ja pienellä vaivannäöllä satomääräänsä saa kasvatettua kivasti.

Lapsemme ovat innolla mukana puutarhatouhuissa. Heistä mieluisimpia puuhia ovat mm. kylväminen, kastelu, kaikenlaisten tavaroiden ja maa-aineksien kärrääminen kottikärryillä sekä tietysti sadonkorjuu. Viime vuonna lapset saivat ensimmäistä kertaa kukin oman pikkuisen istutuslaatikkonsa, ja niihin he pääsevät kylvämään hyötykasveja tulevanakin kesänä.

Kesäkuukausina olemme kasvisten suhteen omavaraisia yleensä usean kuukauden ajan. Sen sijaan marjojen osalta olemme nykyisin jo täysin omavaraisia, sillä puutarhan marjojen lisäksi keräämme mielellämme myös metsämarjoja. Myös mm. oman maan chilit, yrtit, tomatillot, pavut, pinaatti, nokkonen ja mangoldi riittävät koko vuodeksi. Hunajan suhteen olemme täysin omavaraisia. Sienestyskin kuuluu mielipuuhiimme, ja monena vuotena sienetkin ovat riittäneet koko vuoden tarpeiksi. Kalastamassa käymme turhan harvakseltaan, ja sitä olisi kiva tehdä enemmäkin. Tällä hetkellä lähinnä kesäkuukausina saamme muutamat päiväruoat itse pyydetyistä kaloista. Tämän vuoden tavoite voisikin olla kalastamisen lisääminen. Kesäkukat ja hyötykasvit kasvatan itse siemenistä, joista monet ovat omasta puutarhastamme kerättyjä. 

Mehiläispesistämme valtaosa on ystävien ja tuttujen maa- ja metsätiloilla. Pari jaoketta meillä on yleensä ollut omalla pihalla ihan jo pölytyshyödynkin vuoksi.


Sadevedenkeräysjärjestelmäämme päivitimme vuosi sitten, ja nyt pystymme hyödyntämään sadevettä entistä paremmin esimerkiksi kasvihuoneen ja ruukkupuutarhan kastelussa. Sähkölämmityksen lisäksi meillä on varaava takka-leivinuuni-yhdistelmä. Sähköstä tosiaan osan saamme aurinkopaneeleista, mutta polttopuiden suhteen olemme omavaraisia. Myös joulukuuset ja monet askartelu- yms. materiaalit saamme omalta metsäpalstaltamme esim. kransseja ja syksyn ja talven ruukkuistutuksia varten.

Tykkäämme myös nikkaroida kaikenlaista ja monissa näissä projekteissamme käytämme kierrätystavaraa. Mm. lasten syöttötuoli ja puinen taaperoportti muuttuivat tilavaksi huonekasvipöydäksi. Vauvan hoitopöydästä taas tuli istutus-/ruukutuspöytä kasvihuoneeseen, jonka verhot ovat vanhoista lakanoista ja hyllyt lehtikompostorin kehikoista tuunattuja. Viime vuoden nikkarointeja ovat mm. vanhoista jämälaudoista syntynyt kehikko sadevedenkeräykseen käytettävälle IBC-kontille ja metsän harvennusrangoista tehty matala aita hyötytarhan reunalle.

Matala aita tuli rajaamaan hyötytarhaa ja lasten leikeissään käyttämää nurmialuetta. Aidan edustalla on kapea penkki kesäkukille.

Viimeisen vuoden poikkeukselliset ajat ovat vain vahvistaneet haluamme omavaraisteluun. Etenkin kasvukauden aikaan on lohdullista tietää, että puutarhassakin on ruokaa, jos kauppaan ei pääsisikään. Myös kasvukauden ulkopuolella oma, säilötty sato lämmittää mieltä ja toimii hyvänä kotivarana.

Tämän vuoden puutarhaprojektimme ovat vielä osittain suunnittelun alla, ja postailen niistä lähiaikoina tarkemmin. Keräsin tähän nyt muutamia omavaraisteluun liittyviä suunnitelmiamme ja toiveitamme tälle vuodelle, mutta nämäkin todennäköisesti lisääntyvät ja tarkentuvat, kunhan saan tuon tämän vuoden varsinaisen puutarhasuunnitelmalistauksen tehtyä. Tässäpä kuitenkin alustavaa listaa omavaraisteluun liittyen:

- viime vuonna kesken jääneen polttopuu- ja puutarhatarvikevaraston rakentaminen loppuun
- sadevesien talteenottojärjestelmän viimeistely: yksi maalikerros vielä uupuu, samoin viherkatto
- viime vuonna aloitetun hyönteishotellin täyttäminen mm. ontoilla ruo´oilla
- tänäkin vuonna haaveilen jälleen edellisiä kasvukausia suuremmasta sadosta. Toivon myös säilöntään jäävän taas aiempaa enemmän kasviksia. Viime vuonna istutin maa-artisokkaa ja parsaa, tänä kesänä haluaisin edelleen lisätä monivuotisten kasviksien lajimäärää.
- pitkä hylly seinäkasvihuoneeseen, jolloin korkean tilan saa hyödynnettyä entistä paremmin esim. chilien ja matalien tomaattilajikkeiden kasvatuksessa
- hunajan suhteen toivon taas edellisvuotta parempaa satoa. Toivoisin myös mehiläisistä olevan edelleen selvää pölytyshyötyä puutarhamme kasveille.
- aurinkosähkön tuoton säilyminen vähintään viime vuoden tasolla. Viime vuonna sähköntuotto alkoi aiempaa varhaisemmin keväällä, sillä mies putsasi aurinkopaneeleita lumesta ahkerasti, ja sama tavoite on tänäkin vuonna.
- kaikki kesäkukkamme aion jälleen kasvattaa siemenistä ja lisätä talvetuksessa olevia pelargoneja, tulikruunua ja murattia pistokkaista.
- syksyllä aion kerätä vielä enemmän oman puutarhan siemeniä talteen etenkin kesäkukkien osalta
- kalastuksen lisääminen
- villiyrttien hyödyntäminen entistä monipuolisemmin. Tällä hetkellä lähinnä nokkosta kuluu meillä säännöllisesti ja sitä ryöppään aina myös pakastimeen. Ketunleipä ja suolaheinä ovat olleet vain varsin satunnaista naposteltavaa. Olisi ihana osata käyttää villiyrttejä esim. salaateissa ja muussakin ruoanlaitossa selkeästi aiempaa laajemmin.
- metsäpalstan hoitotöiden jatkaminen, koko vuoden polttopuut omasta metsästä, harvennuksesta syntyvästä rankamäärästä osan hyödyntäminen esim. lahopuutarhassa (suurimman osan rangoista jätämme metsään maatumaan), mäntytukeista laavun rakentaminen

Lisää omavaraisteluaiheisia postauksiani parin viime vuoden ajalta löydät internet-version sivupalkista tunnisteella "omavaraisuus".

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Vyöhyke 1
Laura eli Javis
Jovela
Apilankukka

Vyöhyke 2
Sarin puutarhat
Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3
Tsajut
Metsäläisten elämää
Harmaa torppa
Rakkautta ja maan antimia
Villakotiranta
Majalevon pientila
Luomulaakso
Mikä Itä

Vyöhyke 4
Korkeala
Puutarhapäiväkirja

Vyöhyke 5
Puutteela

Vyöhyke 7
Korpitalo 

 Hyvää loppiaisviikkoa ja iloa ja valoa tammikuuhun!

P.s. Äskettäin kyselin teidän lukijoideni toiveita tämän vuoden postausaiheiden suhteen. Jos haluaisit erityisesti lukea jostakin tietystä aiheesta tai toisaalta toivoisit vähemmän tekstejä jostain muusta asiasta, käythän kirjoittamassa toiveitasi Sinun toiveesi -postaukseen.

10 kommenttia:

  1. Mhatavat kokemukset ja suunnitelmat! Kaikkea tulevaa odotan innolla. Hyvää hyötypuutarhavuotta!

    VastaaPoista
  2. Hatun-nosto!Sinulle ja puutarha-apulaisille:)
    hyvät suunnitelmat vaativat...
    Kysyisin? onko nuo kasvulavan päällä harsoa/vai muovia.?,mistä nuo kaarevat olette tehneet?Onko pois nostettavissa helposti? Kiitos!🥕🧅🥒🍒
    Meillä niin paljon noita pihakavereita tahtovat jokapaikan kääntää..ja nyt meinaan heti alussa
    suojata,kun siemenet kylvän
    Hyvää tammikuuta!:)

    VastaaPoista
  3. Viherkatto on ollut muutaman kerran mielessä. Nyt saankin ihan ensikäden tietoa kuinka se kannattaa toteuttaa.

    VastaaPoista
  4. Omat polttopuut ovat iso asia ja niihin kyllä menee oma aikansa ja vaivansa.

    Meillä oksista on tehty risuaitaa metsän reunaan, ihan toimiva ratkaisu kuusen oksille.

    VastaaPoista
  5. Paljon suunnitelmia ja hyviä sellaisia. Olette ahkera perhe ja omavaraistalous kuulostaa hyvälle.
    Samoin minä kasvatan varmaankin 90% kesäkukista itse ja kerään siemeniä talteen seuraavaa vuotta varten, kuten olen tehnyt muulloinkin. Pienimuotoista hyötypuutarhaa korotetuilla lavasysteemeillä toteutan.
    Hyönteisille on tehty jonkinlaista risuaitaa tontin reunaan, polttopuut omasta takaa jne.
    Erinomaista puutarhavuotta sinulle ja perheellesi! Hyvä kun opetat lapsillekin:)

    VastaaPoista
  6. Toistan itseäni, mutta ihailen teidän suunnitelmallisuutta. Ja hyvä suunnittelu näkyy toteutuksessa. Teillä on upea piha-alue.
    Mukavaa alkanutta viikkoa!
    Ps. Minäkin kirjoitin aiheesta postauksen, mutta jostain syystä se ei näy linkkilistallasi :)
    https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/01/omavaraisteluni-ideologia.html

    VastaaPoista
  7. Iloista alkanutta uutta vuotta sinne :) Ihanaa kun olet taas mukana poppoossa :) Sulla on niin järjestelmällisiä suunnitelmia alkaneelle vuodelle, että aika ei ainakaan pitkäksi käy! Meinasin tuossa kysyä mitä sulla on kasvihuoneen varjostajana, mutta sieltähän se sitten edellen lukiessa löytyikin, vanhoja verhoja. Loistava idea!

    Sulla on vissiin kaikki poppoon linkit liitetty bloggeriin, eli ne ei toimi ;) Meidän oikea linkki on https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2021 ;)

    VastaaPoista
  8. Onpa teidän hyötytarha niin kauniskin! :) Mukava tutustua!

    VastaaPoista
  9. Monella on sellainen käsitys, että omavaraisempaan elämään tarvitaan hehtaaritolkulla maata. Eihän tässä tarvitse mennä ihan hirvittävän montaa vuosikymmentä taakseppäin, kun rintamamiestalojen tonteilla kasvatettiin suuri määrä ruokaa. Minunkin mummulani ovat molemmat olleet tälläisiä. Oli kasvimaat ja -huoneet, omenapuita ja marjapensaita, sekä kurpitsat kompostin päällä. Lisäksi oli kesäkaneja, mitkä hävisivät mystisesti aina syksyllä. =O

    Mukavaa alkanutta vuotta teidän perheelle!

    VastaaPoista
  10. Lasten kanssa puutarhailu on niin mukavaa.

    VastaaPoista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!