Puutarhavierailulla: Botanisk Have, Kööpenhamina, Tanska, osa 1/8

Viime kesänä vierailimme useissa ihanissa puutarhakohteissa Keski-Euroopan lomareissumme yhteydessä. Yksi matkamme mieleenpainuvimmista puutarhoista oli Kööpenhaminan Botanisk Have, jossa erityisesti kivipuutarha ja rhodoalue ovat yksinkertaisesti aivan mahtavia. Nyt kuvakierros tässä kauniissa kasvitieteellisessä puutarhassa pääsee alkuun alueen keskellä olevan suuren, pitkulaisen puutarhalammen ympäristöstä. Tervetuloa mukaan nojatuolimatkalle viime kesään!:)

Lammen ympäristöstä löytyy paljon erilaisia istutusalueita. Tämä on rehevimmästä päästä. Lammen ylittää kaunis silta.

Lammessa kasvaa mm. ulpukoita ja lumpeita. Taustalla näkyvät kasvihuoneet.

Lammen lähistöltä löytyy myös puistomaisia alueita suurine puineen ja nurmialueineen.

Sillan lisäksi lammelle on rakennettu muutama laiturinpätkä. Suuret puut kaartuvat kauniisti veden ylle.

Sillan luona on romanttinen tunnelma.

Sillan toisella puolella ovat runsaat saniaisalueet. Karhunköynnös on täällä levinnyt holtittomasti.

Sillan toisessa päässä kuljetaan köynnöskaaren alta. Tässäkin kuvassa näkyy karhunköynnöstä etualalla.

Lammen lähistöllä oli runsaasti mm. sorsia. Myös haikara oli lumpeikossa ruoanhakureissulla.

Lammen toinen pää muistuttaa luonnontilaista aluetta, ja siellä kasvaa mm. erilaisia heiniä ja kaislaa.

Lammelle on luotu mukavia oleskelupaikkoja, joissa pikkuisilta laitureilta pääsee ihastelemaan maisemia. Kasvitieteellisen puutarhan alueella on myös pari museota, joista yksi näkyy taustalla.

Kumpumaiset nurmialueet luovat maisemaan kivaa vaihtelua. Varispariskunta nauttii päivänpaisteesta tällä kummulla. Kävelypolku kulkee nurmialueen ja rannan rehevän kasvillisuuden välissä.

Seuraavalla kerralla kuvakierros Kööpenhaminan Botanisk Havessa jatkuu metsäpuutarhan siimeksessä.

Tässä vielä lista aiemmista viime kesälomareissumme Puutarhavierailulla-kohteista:
- Rostockin Rosengarten-ruusutarha
- Rostock Zoo:n puutarha-alueet
- Lundin kasvitieteellinen puutarha
- kokonaan kattojen päälle tehty Augustenborgs Botaniska Takträdgård
- Kielin vanha kasvitieteellinen puutarha
- Kielin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Slottsträdgården, Malmö

- Renässans Trädgården, Malmö 

 Iloista viikonloppua!

Puutarhan lintuja ja eläimiä

Tämä talvi on yhä jatkunut erikoisena, sillä meilläkään lunta ei enää ole kovinkaan paljon. Plussakeliä on riittänyt viikoittain, välissä on saattanut silloin tällöin olla pari pakkaspäivää. Kevättä tuntuu olevan ilmassa, sillä linnutkin sirkuttavat jo kovin iloisesti. Meillä on tänä talvena näkynyt ruokintapaikoilla lintuja selkeästi aiempaa enemmän. Tali- ja sinitiaiset sekä pikkuvarpuset ovat saaneet seurakseen parin talven tauon jälkeen hömö- ja kuusitiaiset. Lisäksi varpuset, urpiaiset ja punatulkut ovat löytäneet lintulautamme. Myös komea fasaanikukko on liittynyt päivittäisten ruokailijoiden joukkoon ja käy napsimassa pikkulinnuilta pudonneita siemeniä maasta. Oravienkin touhuja olemme saaneet seurata ruokintapaikan luona päivittäin.  Tervetuloa kurkistamaan helmikuisen puutarhamme lintu- ja eläinvieraita!

Fasaanin ruokahetki on joka päivä suurin piirtein samaan aikaan lintulaudan alla.

Tämä lintulauta on ihan olohuoneen ikkunoiden edessä terassin luona. Paikka ei ole kovin suojaisa, joten fasaani onkin aina todella varuillaan, mutta helppo ruoka houkuttaa sen silti palaamaan paikalle.

 Urpiaisia ei meillä ole koskaan aiemmin näkynyt. Nyt niitä käy muutaman linnun parvi säännöllisesti lintulaudalla.

Toinen lintulauta oli kokenut kovia ja joku oli onnistunut levittämään siemenet pöydälle viikonloppureissumme aikana. Oravat olivat löytäneet apajan. Nyt pöytä on taas siistitty ja lintulauta korjattu niin, ettei sen sisälle pääse eikä siemeniäkään pysty levittämään kasoittain ympäri pöytää. Meillä on työn alla pylväsmallinen teline tälle lintulaudalle.

Myös punatulkut olivat edellisen kuvan siemenkasan kimpussa. Punatulkkuja onkin tämän talven aikana ollut pihapiirissämme ilahduttavan paljon, parhaimmillaan toistakymmentä yksilöä kerrallaan.

Tämä pallero etsi hangelle pudonneita jyviä.

Jäniksiä en ole pihalla nähnyt, mutta niiden öisiltä ruoanhakuretkiltä on aina papanoita merkkinä. Mörköpolun möröt ovat muuttaneet talveksi lämpimään, ja jänikset ovat papanoista päätelleen mieltyneet nyt mörköjen kotikontuihin.

Tällainenkin eläin puutarhassa liikkkuu...

...ja röyhistelee rintaansa pihan omistajan elkein.:)

Minkälaisia lintu- ja eläinvieraita teillä käy?

Mukavia helmikuun viimeisiä päiviä!

Kesäkukkien pistokaslisäystä

Olen nyt muutamana vuonna talvettanut pelargoneja ja samalla aina lisännyt niitä pistokkaista. Viime talvena kokeilin pistokaslisäystä myös lumihiutaleen kohdalla, ja sekin onnistui hyvin. Ananaskirsikkaakin olen lisännyt pistokkaista. Tänä vuonna kokeilin uutena tulikruunun ja muratin pistokaslisäystä.

Vesilasissa juurrutetut pistokkaat pääsivät kylvömultaan.

Nyt leikkasin pistokkaat jo vähän tavanomaista aikaisemmin, tammikuun puolivälissä. Pelargonin pistokkaaksi leikataan n. 10cm pituinen, puutumaton verso, jossa on 3-4 lehtiparia. Pistokas katkaistaan alimman lehtiparin alapuolelta, jonka jälkeen alimmat lehdet poistetaan korvakkeineen. Näin pistokkaaseen jää lopulta 2-3 lehteä. Nuput ja kukat tulee myös poistaa pistokkaista. Tätä samaa ohjetta mukaillen olen leikannut muidenkin kasvien pistokkaat.

Pistokassaalista odottamassa juurruttamista. Tässä kuvassa pistokkaissa on vielä ylimääräisiä lehtiä.

Pistokkaat voi juurruttaa kylvömullassa, jolloin ruukun päälle on hyvä laittaa rei´itetty muovipussi pidättämään kosteutta. Itse olen kuitenkin tehnyt juurrutukset vesilasissa, sillä ainakin pelakuut ovat tehneet sillä tavoin hyvin juuret. Nytkin laitoin pistokkaat pieneen vesitilkkaan juurtumaan kasvivalon alle. Veden vaihdan niille muutaman kerran viikossa ja samalla huuhtelen pistokkaiden tyviä, jos ne olisivat sattuneet limoittumaan. Kun pistokkaissa on kunnon juuret, istutan ne pieniin taimiruukkuihin.

Pistokkaita noin kuukauden vesilasijuurrutuksen jälkeen. Pelakuissa ja tulikruunussa on jo runsaat juuret, muratissa vaatimattomammat.

Tällä kertaa vesilasissa juuret kasvatti reilut 80% pelakuista, molemmat tulikruunun pistokkaat ja 40% murateista, joista viimeisenä mainituista muutama pistokas on vielä lasissa puskemassa juuria. Yleensä pistokkaat ovat lähteneet hyvin kasvuun multaan istuttamisen jälkeen, ja tälläkin kertaa alku näyttää varsin lupaavalta. Jonakin vuonna voisin kuitenkin kokeilla kesäkukkien pistokkaiden tökkäämistä myös suoraan multaan. Huonekasveilla sitäkin olen tehnyt ja se on toiminut hyvin.

Lisäätkö sinä kesäkukkia pistokkaista?

Iloa ja aurinkoa päivääsi!

Helmikuun kylvöt

Joulukuun ja tammikuun kylvöt ovat jo lähteneet hyvin kasvuun, ja pari viikkoa sitten oli aika ryhtyä helmikuun kylvöihin. Niistäkin osa on jo itänyt, muutamien kasvuunlähtöä vielä odottelen.

Tässäpä listausta helmikuun kylvöistäni:
- pukinpensas l. gojimarja
- kelloköynnös
- tulikruunu
- mesembriantemum-sekoitus
- petunia v.pun-valkoraidallinen, 'Night Sky' ja kaksi eri sekoitusta

Oletko sinä jo aloittanut kevätkylvöt? Jos olet, mitä olet kylvänyt?

Kaikkea hyvää viikkoosi!

Puutarhavierailulla: Renässans Trädgården, Malmö, Ruotsi

Viikko sitten päättyi puutarhavierailukierros Malmön ihanassa, monipuolisessa Slottsträdgårdenissa. Nyt tänään piipahdamme aivan sen vieressä olevassa suloisessa, pikkuisessa renessanssipuutarhassa. Tervetuloa mukaan kuvakierrokselle!

Aaltoileviksi leikatut puksipuuaidat rajaavat Renässans Trädgårdenin eri tiloja.

Tässä kelpaa istuskella laventelin tuoksussa auringonpaisteessa. Taustalla pilkottavat värikkäät salkoruusut ja syyssyrikkä.

Renessanssipuutarha on kooltaan kompakti, tähän edellisen kuvan tuolien luota otettuun kuvaan mahtuu lähes koko puutarha. Siellä on aivan erityinen, rauhaisa tunnelma. Puutarha piiloutuu ympäristöltään suurien puiden keskelle, ja sitä ei ulkopuolelta edes tahdo erottaa ilman paikalle johtavia kylttejä. Puutarhan kukkijoita ovat mm. laventeli ja ruusut.

Alueelta löytyy vielä hauska erityyliin toteutettu metsäpuutarhamainen sopukka.

Tämän varjoisan sopukan alueella kasvaa mm. saniaisia, kuunliljoja ja muita katveisen paikan kasveja.

Renessanssipuutarhan sisäänkäyntiä koristavat runsaat loistosalviaistutukset.

Puksipuuaidat muodostavat puutarhaa kiertäviä käytäviä.

 Tässä vielä lista aiemmista viime kesälomareissumme Puutarhavierailulla-kohteista:
- Rostockin Rosengarten-ruusutarha
- Rostock Zoo:n puutarha-alueet
- Lundin kasvitieteellinen puutarha
- kokonaan kattojen päälle tehty Augustenborgs Botaniska Takträdgård
- Kielin vanha kasvitieteellinen puutarha
- Kielin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Slottsträdgården, Malmö

Aurinkoista viikonloppua!

Puutarhasuunnitelmia ja -unelmia kesälle 2020

Keväisin olen aina postannut listauksen tulevan kesän puutarhasuunnitelmistani ja –unelmistani. Tämän postauksen tekeminen on aina yksi blogivuoteni kohokohdista, sillä siihen tiivistyvät koko tulevan kesän odotukset ja haaveet. Aloimme jälleen tehdä suunnitelmia jo syksyllä, ja nyt ne vihdoin ovat valmiina. Ensi kesän projektien suunnittelussa käytin taas pohjana viime puutarhavuoden yhteenvetoa, josta keskeneräiset ja tekemättä jääneet projektit suurilta osin siirtyvät tälle vuodelle.

Tässäpä suunnitelmiamme tälle puutarhavuodelle:
- kauniimpi säilytysratkaisu polttopuille ja pikkuinen varasto puutarhatarvikkeille: Tämä oli jo viime vuoden listallamme, mutta ehdimme silloin ainoastaan lähinnä valmistella varastolle tulevaa aluetta. Varaston edustalle haluaisin pienen puupaloilla katetun alueen ja toivoisin varastonkin luo vehreyttä kasvien muodossa.
- Tähdenlennon polun takaosan istutukset: Takaosastaan Tähdenlennon polku jäi viime syksynä vielä tyhjäksi. Suurin osa kasveista minulla on alueelle jo valmiina muualla puutarhassa odottamassa vain siirtoa lopulliselle paikalleen.
- terassin käsittely: Tänä vuonna terassi täytyy taas käsitellä puuöljyllä.
- talon maalaus: Talon maalaus tulee nyt myös ensimmäistä kertaa ajankohtaiseksi. Tämä vie varmasti aikaa ja rajoittaa sen  vuoksi muiden suurien projektien määrää.
- terassin laajennus: Talon maalauksen vuoksi allasterassin suhteen tyydymme todennäköisesti tekemään tänä vuonna vain perustuksia sen verran kuin ehdimme. Uima-altaan hankkiminen jäänee vasta ensi vuoteen. Aurinkoterassille toivoisin saavani seinäkasvihuoneen.
- lisää hiekkapolkuja metsäpuutarhaan: Syksyllä tätä jo aloitin ja melko pitkälle pääsinkin. Vielä muutama lyhyt polunpätkä jäi puuttumaan.
- puutarhapenkki ja pieni vesiaihe etupihan Vehreälle keitaalle
- kiveys kasvihuoneen eteen istuskelualuetta varten ja istutuslaatikoiden ympäristöön uusi kate. Lisäksi haaveilen vielä yhdestä uudesta istutuslaatikosta, jonka valmistumisen jälkeen pääsisin rajaamaan lopullisen istutuslaatikoiden alueen lasten peleissä ja leikeissä olevasta nurmikentästä jollain tilanjakajalla (esim. kasveilla tai matalalla aidalla).
- hiekkapolku toisen Rinnepenkin laitaan Pensasryhmältä mansikkalaatikoille: Tätä aloin valmistella jo syksyllä, mutta polku jäi vielä vähän kesken.
- sadevesien talteenottojärjestelmä huomaamattomammaksi
- aurinkokellon kasaaminen ja asettaminen paikoilleen: Aurinkokellon toimme tuliaisina viime kesänä Pohjois-Saksasta. Tarkistimme, että kellossa kaikki osat ovat tallella, mutta sen kokoaminen jäi, sillä sille tarkoitettu paikka ei vielä ollut valmis.
- uusi istutusalue talon päätyyn: Tämä istutusalue yhdistäisi etupihan Vehreän Keitaan ja terassin toisessa laidassa olevan Pensasryhmän.
- ”hortensiapolku” ja toinen uusi istutusalue: Viime syksyn alennusmyynneistä istutin näille alueille jo useita kasveja. Tänä vuonna tarkoitus olisi rajata alueet selkeämmin ja levittää nyt ainakin alkuvaiheen ajaksi alueelle kuorikate. Jatkossa tulevina vuosina todennäköisesti korvaan katteen maanpeitekasveilla.
- metsäpuutarhassa tontin reunan istutusalue: Tämäkin alue pääsi hyvin alkuun jo viime syksynä. Alueelle on tarkoitus tulla suuria luonnonkiviä, joiden lomassa on pensaita ja perennoja. Kivet vaativat vielä vähän asettelua, kasveista osa on jo paikoillaan.
- lasten leikkimökin siirto toiseen kohtaan: Tämän toteuttaminen jäänee aivan loppusyksyyn, tai sitten vasta ensi vuoteen.
- nykyistä isompi hyönteishotelli
- osallistuminen Avoimet Puutarhat –tapahtumaan (oman puutarhan ilmoittaminen mukaan ensimmäistä kertaa)
- uusi ilmakuva pihasta

Näistäkin haaveilen (tosin todennäköisesti nämä jäävät vasta kesälle 2021, koska edellisissäkin on jo melkoisesti puuhaa):
- pieni vertikaalinen puutarha
- etupihalle uusi istutusalue talon eteen kivimuurireunaisine kohopenkkeineen
- nuotiopaikan ehostaminen, mm. kiveyksen ja uusien penkkien tekeminen
- suuri kivipylväs metsäpuutarhaan
- kesäkeittiö
- porraspergola
- paremmat valot terassille ja puutarhaan

Tässä vielä vuonna 2017 otettuun ilmakuvaan merkittynä ensi kesän projekteja. Tänä vuonna on pakko saada uusi ilmakuva, sillä tästä kuvasta puuttuu lukuisia istutusalueita, istutuslaatikoita, iso osa terassista ja kasvihuonekin.

Odotan jo kovasti lumien sulamista, jotta pääsemme puutarhahommiin. Onko sinulla jo ensi kesälle puutarhasuunnitelmia?

Hyvää loppuviikkoa!

Lukijan toive: Aurinkopaneelit

Hankimme aurinkopaneelit reilu vuosi sitten ja ajattelin nyt kerätä yhteen kokemuksiamme niistä. Tilasimme paneelit ”avaimet käteen” –tyylisesti eli myyjä hoiti niiden asennuksen (hoitui yhdessä päivässä) ja kytkemisen. Meillä on monikidepaneelit, joiden pitäisi tuottaa sähköä paremmin hajavalossa ja pilvisellä säällä kuin yksikidepaneeleiden. Tällöin sähköntuotto voi jakautua vähän tasaisemmin vuoden ajalle alkaen varhemmin keväällä ja jatkuen myöhempään syksyllä. Yksikide ilmeisesti taas tuottaa paremmin kesällä suorassa auringonpaisteessa. Paneelimme ovat 275-wattisia ja niitä on yhteensä 22 kpl, jolloin paneeleidemme laskennallinen maksimiteho on 6050W. Jos sähköä tulisi täydellä teholla, saisimme siis 6 kW tunnissa. Todellisuudessa tuotto kuitenkin vaihtelee päivän aikana jatkuvasti riippuen mm. siitä, onko pilviä ja mistä kulmasta aurinko paistaa.

Meillä on invertteri, jotta paneelit saatiin liitettyä sähköverkkoon. Akuston hankkimista pohdimme, mutta laskelmien jälkeen totesimme, että akuston hankkiminen ei ole tämän kokoluokan aurinkopaneelistolle kannattavaa (akkujen hinnat ovat sen verran korkeita, että paneeliston pitäisi olla selkeästi suurempi kattamaan hankintakulut). Sähkö tulee ensisijaisesti omaan käyttöömme, jos kulutusta on, eli yritämme pestä pyykit, tiskit, tehdä uuniruoat, lämmittää ulkoporealtaan yms. silloin, kun aurinko paistaa. Ylimääräisen sähkön ostaa sähköyhtiö. Kannattavampaa on kuitenkin käyttää sähkö mahdollisimman tarkasti itse, sillä sähköyhtiön maksama korvaus on selkeästi pienempi kuin mitä kuluttaja sähköstä siirtomaksuinen maksaa.

Talvella lumia joutuu puhdistamaan katolta tavallista useammin, jos tahtoo saada aurinkosähköä.

Viime vuonna meillä paneelit alkoivat tuottaa sähköä 17.2., marras-tammikuu olivat vuodenvaihteessa 2018-2019 nollatuotolla. Parhaiten sähköä tuli keväällä ja alkukesästä. Sähköntuotto jatkui viime syksynä kuitenkin vuoden loppuun asti, tosin pikkuhiljaa vähentyen. Vielä joulukuussakin sähköä tuli aurinkoisina päivinä pieniä määriä ja nyt myös tammikuussa sähköä saimme, parhaimmillaan tosin vain parin kasvivalon sähköntarpeen verran, mutta onpahan sekin jotain. Tänä talvena leutojen säiden ansiosta paneelit on ollut helpompi pitää lumettomina verrattuna viime talveen, joka oli meillä päin runsasluminen. Jos paneelien päällä on yhtään lunta tai jäätä, ei sähköä tule lainkaan. Tämä onkin varmasti poikkeustalvi sähköntuoton suhteen, sillä yleensä meillä täällä IV-vyöhykkeellä on selkeästi lumisempaa. Palailen aurinkopaneelikuulumisiimme taas myöhemmin kokemusten karttuessa lisää. Myös kysymyksiä paneeleista otan edelleen mielelläni vastaan.:)

Aurinkoista viikkoa!

DIY: Heinäseiväskehykset ja elävä kukkataulu

Ostimme muutama vuosi sitten kunnon kasan heinäseipäitä, joista aiomme vähitellen nikkaroida kaikenlaista kivaa puutarhaan. Aiemmin valmistuivat jo heinäseivästikkaat, joista ylijääneitä paloja käytimme tuikkukynttelikköön. Nyt vuorossa olivat heinäseiväskehykset eläville kukkatauluille, jotka pääsevät kesällä koristamaan puutarhaa.

Kehykset saavat olla esillä sisällä, kunnes kevät koittaa. Vaaleanpunaiset tulppaanit sopivat hyvin yhteen heinäseipäiden värimaailman kanssa.

Tarvikkeet:
heinäseipäitä
ruuveja
niittejä
maljakko, lasipullo tms.
ruostumatonta teräslankaa
kestävää juuttinarua

Aluksi heinäseipäät halkaistiin ja sahattiin sopivan pituisiin pätkiin. Kulmat sahattiin 45 asteeseen. Tämän jälkeen kehykset ruuvattiin kasaan. Esimerkkikehys on ulkomitaltaan 40x40cm.

Tämän jälkeen kehykseen kiinnitettiin maljakko juuttinarun ja rautalangan avulla, jotka niitattiin kiinni kehyksen takapuolelle. Ruostumattoman teräslangan on tarkoitus toimia narun rinnalla jäykistimenä, jotta maljakko ei pääsisi heilumaan tuulessa aivan holtittomasti. Koska maljakkoa ei ole alaosastaan kiinnitetty mihinkään, siitä on helppo kaataa vanha vesi pois ja lisätä uutta tilalle kapeanokkaisella kastelukannulla. Tarvittaessa maljakon saa myös irti esim. pesua varten avaamalla solmut, mutta toisaalta pulloharjalla pesu onnistuu myös maljakon ollessa paikoillaan.

Juuttinaru ja teräslanka niitattiin kehysten takapuolelle.

Ruostumaton teräslanka on kiedottu maljakon ympärille juuttinarun kera. Teräslanka on sen verran paksua, että maljakko ei pääse heilumaan tuulessa aivan holtittomasti.

Nyt odottelen innolla, että pääsen siirtämät kehykset pihalle. Postailen myöhemmin kuvia, miltä ne siellä näyttävät.:)

 Kaunista uutta viikkoa!

Kotivara: Myrsky

Tänään on jälleen usean blogin yhteispostauksen aika liittyen kotivaraan. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja omavarainen.fi. Tällä kertaa aiheena on myrsky.

Itse olen asunut taajamassa koko ikäni, ja kovin pitkäkestoisia tai vaikeita myrskyn vaikutuksia en ole kokenut. Joskus lapsena kesämökillä ollessamme sähköt menivät kovan ukkosmyrskyn vuoksi poikki vajaaksi vuorokaudeksi. Tästäkään ei kuitenkaan suurta ongelmaa tullut, sillä mökillämme oli maakellari ja juomavetenä meillä oli muutenkin tapana käyttää tontilla olleen lähteen vettä. Lämmitys onnistui takan avulla, myös sauna oli puulämmitteinen ja siellä oli lisäksi iso tynnyri, jossa lämmitettiin järvivettä esim. pesuvedeksi. Kovin suurta muutosta sähkökatkon vuoksi päivittäisiin toimiin ei siis tullut, lähinnä jääkaappi ja sähkölämmitys olivat pois pelistä, mutta helposti korvattavissa.

Neljä vuotta sitten kovan ukkosen jälkeen taivasta koristi kaksi sateenkaarta.

Nykyisessä kodissamme asuessamme myrskyistä ei ole ainakaan vielä ollut meille suurta vahinkoa tai haittaa. Muutaman kerran on ollut lyhyitä, alle puolen tunnin sähkökatkoksia, jotka eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet arkeemme käytännössä lainkaan. Kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että erilaiset myrskyvahingot ovat aina mahdollisia, ja sen vuoksi riittävä kotivara on erittäin tärkeä. Kaikenlaista kuivamuonaa ja säilykkeitä meiltä löytyy kaapeista, samoin pari vesikanisteria, myös pakastimessa on ruokaa. Varaava takka auttaa talon lämmityksessä ja lisäksi sen yhteydessä olevassa leivinuunissa voi valmistaa ruokaa kaappien ja pakastimen antimista. Taskulamppuja, paristoja, kynttilöitä ja tulitikkujakin meiltä löytyy. Lisäksi olemme hankkineet puhelimille/tableteille pari varavirtalähdettä, joita pidämme ladattuna. Niiden avulla onnistuu tarvittaessa esim. uutisten seuraaminen.

Lisää tietoa kotivarasta löytyy mm. näistä linkeistä:

-  Martat - kotivara 

- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö - kotivara
- 72 tuntia

Aiempi postaukseni kotivaraan liittyen:

- Puutarhan kotivara

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista  blogeista:

Jovelassa (omavarainen.fi)

Tsajut 

Avaa silmäsi ja hengitä

Rakkautta ja maan antimia  

Oma tupa, tontti ja lupa 

Metsäläisten elämää 

Koivun juurella

Oletko sinä varautunut myrskyyn? Miten?

Rentouttavaa sunnuntaita! 

Puutarhavierailulla: Slottsträdgården, Malmö, Ruotsi, osa 4/4

Nyt puutarhavierailu Malmön Slottsträdgårdenissa on tullut lopuilleen. Aiemmin esittelin jo teemapuutarhoista mm. japanilaisen puutarhan, kuivan paikan puutarhan sekä muotopuutarhan, samoin punavihreän puutarhan ja metsäpuutarhan. Viime osassa vierailimme aivan uskomattoman hienossa hyötytarhassa. Nyt piipahdamme vielä suurten perennaistutusten parissa. Tervetuloa mukaan värikkäälle kuvakierrokselle aurinkoiseen linnapuutarhaan!

Monilajiset perennaryhmät reunustavat hiekkakäytäviä. Istutusalueen takana näkyvän pensasaidan taakse jää hyötytarha.

Suuri osa istutuksista on värimaailmaltaan vaaleanpunaista ja violettia.

Komeita laventelipuskia on käytetty runsaasti reunuskasvina.

Toisen perennaryhmän kiintopisteenä ovat erilaiset lehtisävyt ja -muodot. Erilaiset vihreänsävyt saavat piristystä punalehtisistä kasveista.

Myös tässä on puna-, kelta- ja vihreälehtisiä kasveja sekoitettu kauniisti.

Sama alue vielä toisesta suunnasta. Vasemmalla kukkii kuunlilja, takana tummalehtinen kuusamapensas.

Alareunassa maanpeittäjänä verikonnantatar, keskellä hopeainen hohtopiikkiputki, takana keltaisena loistaa ukontulikukka.

Slottsträdgårdenista löytyy myös kaunis daaliatarha. Pensasaidassa vuorottelevat puna- ja vihreälehtinen happomarja.

Vaaleanpunainen ja violetti käyvät todella hyvin yhteen.

Runsas perennakäytävä johtaa komealle portille.

Koivujen luona olevassa istutuksessa kasvaa mm. laventelia, tädykkeitä, nukkapähkämöä ja marunaa.

Tässä puiden alla maanpeittäjänä on mm. runsaasti erilaisia kurjenpolvia.

Näkymätön puutarhuri kanaverkkoleningissään

Seuraavalla puutarhavierailulla pääsemmekin kurkistamaan aivan toisentyyliseen, suloiseen pikkupuutarhaan.

Ihanaa viikonloppua!