keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Helppoja syysasetelmia puutarhaan

Meillä puutarhan syksyisiin kukkaistutuksiin ovat perinteisesti kuuluneet callunat, ja niitä oli pakko hankkia tälläkin kertaa. Etupihan portaikon korkeisiin ruukkuihin päätyikin varsin yksinkertaiseen asetelmaan jälleen callunoita, tällä kertaa sekä punaisia että valkoisia, seuranaan havuja. 

Punaiset ja valkoiset callunat saivat kaverikseen tuivion oksia.

Korkeiden callunaruukkujen lisäksi portaikolla on kahdessa ruukussa tuivion oksia.

Tämän ihanan kynttilälyhdyn sain eilen työkavereiltani, kun 3kk:n jaksoni kyseisessä paikassa päättyy tänään ja huomisesta alkaen palaan taas hetkeksi vakituiseen virkaani. Etuoven luona lyhty ilahduttaa minua nyt päivittäin.

Takapihan puolella terassilla syksyistä tunnelmaa tuovat ruukuissa kasvavat kausivalaistut tuijat ja kynttilälyhdyt. 

Isoissa termoruukuissa on takapihalla kasvanut kaksi tuijaa jo useita vuosia. Nyt kuuman ja kuivan kesän aikana tuijat jonkin verran ruskettuivat, mutta syksyn kuluessa ne ovat jo alkaneet taas näyttää paremmilta. Talvella niissä loistavat pihavalosarjat.

Takapihan terassilla kukka-amppelit saivat antaa tilaa pienille kynttilälyhdyille.

Terassin portaikko sai somisteekseen myös kynttilälyhtyjä ja samanlaiset todella nopeatekoiset, tuivion oksia sisältävät ruukut kuin etupihallakin. Nämä ruukut siirrän lumien tullessa kasvihuonetta piristämään.

Tänään on viimeinen mahdollisuus osallistua Satokausikalenterin arvontaan, joten jos et ole vielä ottanut siihen osaa, käyhän kurkkaamassa!:)

 Iloa keskiviikkoosi!

maanantai 29. lokakuuta 2018

Viimeiset herkut

Viime viikolla keräsin kasvihuoneesta ja puutarhasta viimeisetkin herkut talteen. Kasvihuoneesta olin jo aiemmin siirtämässä chilejä ja paprikoita kypsymään sisälle, mutta huomasin niihin ilmaantuneen kirvoja, joten jätinkin ne silloin vielä kasvihuoneeseen. Myös ananaskirsikat kokivat saman kohtalon.

Nyt viime viikolla kävin keräämässä paprikat ja chilit talteen ja siirsin ananaskirsikat ikkunalliseen autotalliin kasvivalon alle kypsyttelemään hedelmiään loppuun. Noukin talteen myös viimeisen erän ämpäriperunoita, jonka laitoin multiin vasta heinäkuun lopulla ja siirsin lokakuun alkupuolella kasvihuoneeseen. Nyt vihdoin pääsin putsaamaan nämä viimeisetkin ruukut ja siistimään kasvihuonetta talviteloille.

Kasvihuoneesta keräsin mm. chilit 'Hungarian Yellow Wax Hot', 'Jalapeno M', 'Jamaican Bell' ja 'Habanero Lemon'.

'Mini Bell'-paprikat olivat tänä vuonna punaisia ja violettiin vivahtavia.    

Ananaskirsikat ovat pian kypsiä.

Kasvimaaltakin korjasin viime viikolla viimeiset hyötykasvit, kun nostin loput palsternakat ja mukulasellerit. Maa-artisokat saavat jäädä nyt talven yli maahan, ja korjaan niistä sadon vasta keväällä, sillä niiden kasvupaikkaa on tarkoitus vaihtaa silloin samalla toisaalle.

Viimeiset ämpäriperunat 'Siikli' ja palsternakat 'Guernsey'
 
Tähän loppuun vielä muistutus blogissani käynnissä olevasta Satokausikalenterin arvonnasta, johon on vielä pari päivää aikaa osallistua. :)

Kauniita lokakuun viimeisiä päiviä!

perjantai 26. lokakuuta 2018

Hyötykasvien ja perennojen syyskylvöt (ja muistutus arvonnasta!)

Parina syksynä olen kylvänyt osan hyötykasveista jo syksyllä, ja positiivisten kokemusten kannustamana tein niin tänäkin vuonna. Syyskylvöt helpottavat kevään kiireitä, mutta ainakin itselläni esimerkiksi palsternakka ja pinaatti ovat kasvaneet syyskylvöinä paremmin kuin keväällä laitettuina. Rikkakasvitkin erottaa keväällä kylvösten joukosta, sillä syyskylvämiäni lajeja on sen verran vähän, että niiden taimet jo tunnistan pikkuisinakin ja toisaalta ne ovat myös suhteellisen suorissa riveissä, joissa taas rikat eivät yleensä ole.

Niinpä käänsin, lannoitin ja kalkitsin kolme istutuslaatikkoa syyskylvettäviä hyötykasveja varten. Maahan pääsivät jälleen porkkanat, palsternakka, retikka, kehäkukat, pinaatti ja tilli. Sipulin siemenkylvöä kokeilin viime vuonna, mutta se ei onnistunut, joten laitoinkin sitten keväällä sipulit istukkaista ja niin aion tehdä ensi vuonnakin. Valkosipulia sen sijaan kylvin jälleen. Toissa vuonna valkosipulisatoni epäonnistui, ja sain silloin vain yhden valkosipulin ja siitä myös itusilmuja. Nuo itusilmut istutin viime syksynä ja ne ovat pulskistuneet kivasti. Nyt istutin itusilmuista kasvaneet pikkusipulit uudelleen ja toivon saavani niistä lähivuosina jo satoakin. Viime syksynä istutin myös uudet valkosipulin kynnet, joista sain tänä vuonna komeita sipuleita, ja näistä muutaman kynnet pääsivät nyt maahan.

Tämän vuoden syyskylvöjäni kasvimaalle.

Hyvät, säänkestävät nimikyltit helpottavat keväällä pikkutaimien tunnistamista.

Perennojen syyskylvöä sen sijaan kokeilen nyt ensimmäistä kertaa. Toki olen puutarhassa esimerkiksi myskimalvan siemeniä levitellyt kukkapenkissä emokasvien ympärille, mutta muuten en ole perennoja syksyllä aiemmin kylvänyt. Nyt laitoin mm. blogiystävältä siemenvaihdossa saamani kurjenmiekan ja siemenkirjeestä löytämieni harmaamalvikin ja kellokärhön siemeniä muoviruukkuihin, joissa on reilusti reikiä pohjassa, ettei niihin kerry vettä. Nämä ruukut upotin niihin istutuslaatikoihin, joihin aion kylvää/istuttaa esikasvattamiani hyötykasveja vasta keväällä. Ajattelin, että siinä siemenillä on hyvä paikka saada tarvitsemansa kylmäkäsittely ja lähteä keväällä kasvuun, mutta koska ne ovat ruukuissa, minun on helppo keväällä löytää taimet ja toisaalta myös siirtää ruukut pois kevätkylvöjen/-istutusten alta.

Perennojen siemenet pääsivät pikkuisissa ruukuissa istutuslaatikkoon. Laatikon takaosassa satoa tuottavat vielä rukola ja viinisuolaheinä.

Tässä istutuslaatikoiden rivissä etummaisessa laatikossa hyötykasvien syyskylvöjä, keskimmäisessä ja taaimmaisessa perennojen.

Tässä vielä listausta tämän vuoden syyskylvöistäni:

Hyötykasvit
- pinaatti 'Bazaroet'
- porkkanat 'Nantes 2', 'Nantes 6 Fancy', naposteluporkkana 'Sugarsnax 54 F1' ja karottiporkkana
- retikka 'Musta Pyöreä'
- palsternakka 'Guernsey'
- kehäkukka 'Orange King', 'Golden Emperor', 'Lemon Zest'
- talvivalkosipuli nimetön ja (vuoden ikäisistä itusilmuista jatkokasvatukseen) 'Alexandra'
- tilli 'Pikant'

Perennat
- kurjenmiekka violetti, keltainen
- akileija vaal.lila, v.pun.
- harmaamalvikki
- kellokärhö
- kevätesikko, kelt.
- isotähtiputki, pun.
- varjolilja, valk.
Nyt on jälleen muutama syy lisää odottaa kevättä ja jännittää, mitä lumen alta alkaa paljastua.
Oletko sinä tehnyt syyskylvöjä? Jos olet, mitä kylvit?

Tähän lopuksi muistutan vielä blogissani käynnissä olevasta Satokausikalenterin arvonnasta. Käyhän kurkkaamassa, jos et ole vielä osallistunut. :)

Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Kompostointihaaste (ja arvontamuistutus!)

Sain tämän hauskan haasteen Hilleviltä Maatiaiskanasen Elämää –blogista. Kiitos vielä, Hillevi! Haasteen on alun perin laittanut liikkeelle Between Rikkaruohoelämää-blogista, ja tämä on kyllä aivan loistava haaste, sillä toisten vastauksia lukiessani olen oppinut itsekin paljon uutta.

Nyt täytyy tunnustaa, että jos joku puutarhan osa-alue meillä on aivan retuperällä, niin nimenomaan kompostointi. Minulla oli kuluneelle kesälle toiveena entistä paremman kompostointialueen toteuttaminen, mutta sitä emme valitettavasti ehtineet vieläkään tehdä. Nyt ensi kesänä asia on pakko hoitaa.

Tonttimme perimmäisessä nurkassa nököttävät pienet lehtikompostorit.

Meillä on vain pari lehtikompostoria, jotka ovat aivan liian pieniä. Niiden sekoittaminen on haasteellista, sillä esim. talikolla tai lapiolla massaa ei kunnolla mahdu kääntämään. Lisäksi niistä on jatkuvasti tila loppu. Syksyn lehdet meillä yleensä ajetaan ruohonleikkurilla ravitsevaksi silpuksi nurmikolle, lisäksi osa lehdistä haravoidaan kukkapenkkeihin. Ylimääräisiä lehtiä olen myös kerännyt syksyllä vanhoihin, tyhjiin multasäkkeihin, jotka olen sulkenut ja jättänyt talveksi ulos, ja levittänyt seuraavana keväänä osittain maatunutta lehtimassaa kukkapenkkeihin. Kuitenkin kasvijätettä kertyy sen verran paljon, että toiveenani olisi suurempi ja näppärämpi lehtikompostointialue, ja tämän lisäksi lämpökompostori ympärivuotiseen käyttöön biojätteitä ajatellen.

Syksyn lehtiä maatumassa vanhoissa multasäkeissä.

Tässä vielä Betweenin saatesanat haasteelle:
"Kompostoiminen on meille puutarhureille tärkeä asia. Olisi kiva kuulla, miten sinä hoidat puutarhajätteen kompostoinnin ja kompostoinnin ylipäätään? Toimiiko vai onko ongelmia? Jotta aihetta tulisi pohdittua kommenttikenttää laajemmin, laitan liikkeelle haasteen, jonka sisältö on esitellä oma kompostointijärjestelmä etuineen ja haittoineen."

Itse haluaisin lukea kompostoinnin järjestämisestä seuraavista ihanista blogeista:
- Parasta aikaa

Tähän lopuksi muistutan blogissani käynnissä olevasta Satokausikalenterin arvonnasta, johon ehtii vielä hyvin osallistua. :)

Mukavia syyspäiviä!

maanantai 22. lokakuuta 2018

Esittelyssä Satokausikalenteri 2019 + arvonta

Sain ilokseni blogiyhteistyön merkeissä esiteltäväksi uuden Satokausikalenterin vuodelle 2019. Lämmin kiitos vielä Satokausikalenterille yhteistyöstä!

Satokausikalenteri on valtavan monipuolinen seinäkalenteri, joka kannustaa kasvisten käyttöön ja helpottaa valitsemaan niistä aina kulloinkin sesongissa olevia tuotteita. Se sisältää tietoa yli 180 erilaisesta kasviksesta, joita on Suomessa kauppojen valikoimissa.

Almanakkatiedon lisäksi kalenteri kertoo sekä koti- että ulkomaisten kasvisten sesongit kuukausittain ja tuottajamaittain.

Kalenterin ulkoasu on todella kaunis.



Kalenterissa on kasvisten lisäksi myös kotimaisten kalojen ja äyriäisten sesongit...

...sekä yleisimpien villiyrttien satokaudet ja käyttövinkkejä.

Loppupuolella on taulukoituna kasvisten ravintoarvot...

... ja viimeisenä olevassa Kasvisten kuvaukset -osiossa jokaisesta kalenterissa esiteltävästä kasviksesta on värillinen valokuva sekä tiivistetysti tärkeimmät tiedot, säilytysohjeet ja käyttövinkkejä.

Näiden tietojen lisäksi kalenterista löytyy vielä kullekin kuukaudelle sesongin mukaisen kasvisliemen resepti. Myös herkkävatsaisille usein suositeltavan FODMAP-ruokavalion perusohjeet on sisällytetty kalenteriin. Niinpä kalenterissa on yksiin kansiin kerättynä paljon tietoa, jonka avulla ruokavaliotaan voi muuttaa terveellisemmäksi, mutta toisaalta myös hyödyntää kauden kasviksia juuri silloin, kun ne ovat parhaimmillaan. Lisäksi kalenterin kuvat ovat kauniita, värikkäitä ja inspiroivia, joten kalenteria pitää esillä mielellään.

Itse ihastuin uuteen Satokausikalenteriin, ja nyt myös yhdellä lukijallani on mahdollisuus voittaa sellainen omaksi.
 Voit osallistua tämän ihanan, monipuolisen kalenterin arvontaan:
- yhdellä arvalla olemalla tai liittymällä blogini lukijaksi (sivupalkissa oikealla kohta "Lue", joka ei näy mobiiliversiossa, vaan ainoastaan internetversiossa. Sivun alalaidasta saat vaihdettua mobiiliversion internetversioksi) ja jättämällä kommentin tähän postaukseen
- kahdella arvalla tykkäämällä lisäksi blogini sivusta "Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogi" Facebookissa
- kolmella arvalla seuraamalla lisäksi Puutarhahetki-blogia blogit.fi:ssa
Jokaisesta seuraamistavasta saat siis yhden arvan, joten osallistua voit korkeintaan kolmella arvalla.
Muistathan mainita kommentissasi, monellako arvalla olet mukana!
Osallistumisaika alkaa tänään ma 22.10.2018 ja päättyy ke 31.10.2018. Palkinnon postitus vain Suomeen.

Lopuksi muistutan vielä aiemmassa postauksessani olleesta kutsusta bloggaajatapaamiseen. Jos kirjoitat blogissasi edes osan vuodesta puutarhaan liittyvistä asioista ja haluat tavata muita puutarhabloggaajia, laitathan minulle pikimmiten sähköpostia osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com!:)

Kaunista, kuulasta viikkoa ja tervetuloa osallistumaan arvontaan!

Blogiyhteistyössä: Satokausikalenteri

perjantai 19. lokakuuta 2018

Lokakuinen puutarha

Tänä vuonna syksy on ollut erityisen kaunis. Ruska on leiskunut upeissa väreissä ja kukintaakin on riittänyt vielä pitkälle. Koivut ja pihlajat ovat jo karistaneet värikkäät lehtensä, mutta hedelmäpuissa ja maassa punainen, keltainen ja oranssi värittävät maisemaa yhä. Pihalta löytyykin edelleen jatkuvasti uutta ihasteltavaa. Tässäpä viime päivien kuvasaalistani puutarhastamme!

Sydänpolun reunalla tarha-alppikärhö 'Albina plena' loistaa ilta-auringossa kullansävyisenä, kun muut kärhöt vielä viheriöivät.

Tarha-alppikärhö 'Albina plena'

Sydänpolulla pensasmustikkapuskat alkavat vihdoin värjäytyä punaisiksi.

Kukkijoitakin vielä löytyy, vaikka matalimmat niistä tahtovatkin hautautua pudonneiden lehtien alle. Liljarinteessä tarhasarviorvokki...

... ja kaunokainen avaavat yhä uusia nuppuja.

Liljarinteessä toisen puutarhaportin luona kelta-punainen köynnösruusu yrittää vielä hellyyttävästi puhjeta uudelleen kukkimaan.


Kasvihuoneen laidalla monet puut ovat jo lehdettömiä tuulen vietyä viimeisetkin väriläiskät suurista koivuista ja pihlajista. Vähän vielä väriä sentään riittää. Terassin edessä neilikkaruusut 'Pink Grootendorst' kukkivat edelleen runsaasti.

Terassin laidan Pensasryhmän iloisin väripilkku on limenvihreästä punaiseksi muuttunut japaninhappomarja 'Maria'.

Porraspenkkiin siivilöityvät ilta-auringon viimeiset säteet, jotka kultaavat näkymän.

Kullankeltainen enkeliperhoangervo ja kirkkaanpunainen kultatyräkki hehkuvat Porraspenkin ylimmällä portaalla.

Myös isotuomipihlaja leiskuu upean värisenä illan viimeisessä valossa.

Muistutan tähän lopuksi vielä edellisessä postauksessani olleesta kutsusta bloggaajatapaamiseen. Yhteydenottoja asian tiimoilta on tullut jo sen verran, että tapaaminen näillä näkymin tulee järjestymään. Nyt vain kaikki muutkin, jotka ovat asiasta kiinnostuneita, laittakaahan rohkeasti viestiä osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com!:)

Rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Kutsu bloggaajatapaamiseen

Minusta olisi tosi mukava tavata teitä muita bloggaajia useamminkin kuin ainoastaan keväisin järjestettävässä puutarhabloggaajatapaamisessa. Nyt kesän puutarhakiireiden hellitettyä voisikin olla sopiva ajankohta taas nähdä ja vaihtaa kuulumisia!:)



Tiedän, että pitkät etäisyydet luovat oman haasteensa tapaamisten järjestämiseen, ja niin varmasti valitettavasti on nytkin. Kun keväinen tapaaminen on pääkaupunkiseudulla, voisi tämä olla nyt pohjoisemmassa. Olen jutellut aiheesta muutamien bloggaajien kanssa, ja kiinnostusta tapaamiseen tuntuu olevan ilahduttavan paljon.

Siispä, jos kirjoitat sellaista blogia, joka ainakin osan vuodesta käsittelee myös puutarhaan liittyviä aiheita, haluaisin kutsua sinut bloggaajatapaamiseen Kuopioon. Alustavasti suunnitelmissa olisi, että tapaaminen olisi marras-joulukuussa jonakin lauantaina ja sisältäisi aluksi mukavaa yhteistä tekemistä, kuten esimerkiksi pienen pikakurssin jouluisten kukka-asetelmien tekoon tms., ja sen jälkeen ruokailun ja yleistä seurustelua. Jos kiinnostuit asiasta, laitathan minulle sähköpostia osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com 23.10. mennessä, niin lähetän sinulle aiheesta lisää tietoa. Mainitsethan viestissäsi myös, mitä blogia kirjoitat. Nyt vain rohkeasti mukaan viettämään kivaa yhteistä päivää!:)

Runsasta osallistujamäärää toivoen 
Tiiu

maanantai 15. lokakuuta 2018

Syksyn kukkasipulit

Tänä vuonna minulla oli kukkasipulien hankinnassa vähän erilainen strategia kuin aiemmin. Määrällisesti niitä kertyi suurin piirtein saman verran kuin ennenkin, n. 20kg, mutta tällä kertaa ostin melkeinpä vain tulppaaneja, ja niitäkin ainoastaan muutamaa eri lajiketta. Helmililjoja, idänsinililjoja ja laukkojakin lisään tänä vuonna, mutta nyt ainoastaan siemenistä, joita olen sirotellut ympäri puutarhaa. 

Kukkasipulit istutin syys-lokakuun vaihteessa ennen pakkasöitä. Nyt lähiajoille on yllättäen luvattu todella lämmintä, joten toivon mukaan sipulit eivät innostu itämään jo syksyllä. Tällaisia kaunottaria puutarhassamme toivottavasti ensi kesänä kukkii runsain mitoin:

Näitä löytyy ensi kesänä Liljarinteestä: Darwin-tulppaanit 'Salmon van Eijk', 'Mystic van Eijk', 'Van Eijk', tulppaanit 'Carnaval de Rio', 'Purple Prince' ja 'Playgirl' sekä narsissi 'Thalia'.

Porraspenkki täyttyy ensi kesänä Triump-tulppaaneista ja Kohopenkki Darwin-tulppaaneista. Hollanninkurjenmiekkoja istutin muutaman pussillisen Angervorinteeseen.

Onko sinulla jo syksyn kukkasipulit hankittuna tai kenties jo istutettunakin? Mitä sipuleita ostit/aiot ostaa?

Aurinkoista viikkoa!

perjantai 12. lokakuuta 2018

Tietopaketti mehiläistarhauksesta

Meille tuli puutarhaan ensimmäiset mehiläispesät tänä kesänä, kuten aiemmin kerroinkin. Lupasin silloin kertoa syksyn kuluessa mehiläistarhauksesta tarkemmin, ja vastata esittämiinne kysymyksiin. Tässäpä nyt tiivistetysti tietoa mehiläisiin ja niiden tarhaukseen liittyen. Kiitos vielä kaikille kysymyksistä! Niitä tuli mukavasti, ja aihe vaikuttaa kiinnostavan monia. :)



Yhdessä mehiläispesässä on yleensä kymmeniätuhansia mehiläisiä, joista yksi on munimisesta vastaava kuningatar. Muillakin mehiläisillä on kullakin oma tehtävänsä, esimerkiksi osa vartioi pesää, osa hoitaa toukkia ja toiset keräävät mettä ja siitepölyä. Mehiläispesiä voi yhdessä paikassa olla jopa 15 aivan vierivieressä, jos vain mesikasveja riittää alueella. Seuraavat pesät voi laittaa tästä noin 2-3 kilometrin etäisyydelle. Meillä puutarhassa on vierekkäin kaksi pesää ja niiden ympäristöstä on lapsilta rauhoitettua aluetta n. 5 metrin säteellä.  Pesien luona mehiläisillä käy kuhina, mutta muualla puutarhassa näkyi kesällä vain yksittäisiä yksilöitä, sen verran laajalle alueelle ne hajaantuvat. Mehiläiset keräävät mettä noin kahden kilometrin etäisyydeltä pesästä. Niiden suosiossa olevia luonnonkasveja ovat mm. maitohorsma, vadelma, pajut ja apila.

Kaksi pesää mahtuu vierekkäin esim. yhden kuormalavan päälle.
Keväällä säiden lämmettyä talvimehiläiset lentävät puhdistuslentonsa eli käyvät ulostamassa talven jäljiltä. Kun pesän lämpötila nousee, käynnistyy muniminen ja lopulta kuoriutuvat kevään työläiset, jotka ensin hoitavat toukkia ja pesää ja myöhemmin lähtevät meden ja siitepölyn keräyshommiin.

Kesällä mehiläispesillä on hyvä käydä viikon tai parin välein tarkistamassa tilannetta. On tärkeää tarkkailla, että pesässä on keväästä alkaen koko kesän ajan munintaa, koska muutoin pesästä todennäköisesti puuttuu kuningatar. Parveilun riski on suurin juhannuksen aikoihin, ennen meden ja siitepölyn pääsatoa. Tuolloin osa yhdyskunnasta saattaa lähteä etsimään uutta pesää ja löytyä sitten esimerkiksi savupiipusta tai puun oksalta. Parveilua voi ehkäistä tarkistamalla kennoista, ettei pesään ole syntymässä toista kuningatarta, sillä tällöin vanha kuningatar yleensä lähtee ja vie mukanaan osan pesästä. Toisaalta myös luontaista emonvaihtoa tapahtuu, joten on tärkeää tunnistaa, onko kyse emon vaihtamisesta vai parveilutarpeesta. Parveilun uhkan ollessa kyseessä voidaan pesästä tuhota kuningatarkennoja. Hallitsematonta parveilua voi myös ehkäistä keinotekoisella parveilutuksella, jolloin vanha kuningatar ja osa pesästä siirretään uuteen pesään ja loput pesän mehiläisistä jäävät hoitamaan syntyvää, uutta kuningatarta. Tällöin saadaan kaksi pesää, jotka kuitenkin ovat heikompia kuin yksi alkuperäinen.

Lisäksi kesällä tarkkaillaan kennostoissa jäljellä olevaa tilaa. Tilaa täytyy olla meden ja siitepölyn keräämistä varten, mutta sitä ei saa olla liikaakaan. Liian ahtaissa tiloissa parveilun riski lisääntyy. Toisaalta, jos tilaa on liikaa, voi kylmänä kesänä pesän lämmön ylläpitäminen olla mehiläisille haasteellista. Pesälaatikoita lisätään tarpeen mukaan päällekkäin. Laatikoita kertyy kesän aikana yhteen pesään päällekkäin yleensä useita riippuen pesän vahvuudesta ja mesi- ja siitepölysadosta.

 Yhdessä laatikossa on kymmenen kehää, joihin kuningatar munii ja työläiset keräävät mettä valmistaakseen siitä hunajaa. Laatikoita lisätään pesään tarpeen mukaan päällekkäin.

Sadonkorjuun aika on loppukesällä. Tuolloin pesistä kerätään hunajaa sisältävät kehät linkousta varten. Valmiit hunajakennostot mehiläiset ovat peittäneet mehiläisvahalla. Hunajan sadonkorjuun yhteydessä pesistä poistetaan kesän aikana lisätyt laatikot, jolloin talvea ajatellen yhteen pesään jää yhdestä kahteen laatikkoa. Me toimitamme valmiit kehät lingottavaksi läheiselle hunaja-alan yritykselle. Kehät voi myös lingota itse, jos hankkii siihen tarvittavat tilat ja välineet. Yksi pesä tuottaa hunajaa kesän aikana keskimäärin n. 30-40kg, mutta parhaimmissa paikoissa voi olla jopa 100 kg:n pesiä. Hunajan lisäksi mehiläiset tarjoavat toki suuren hyödyn pölyttäjinä niin puutarhan hyötykasveille kuin luonnonkasveillekin.

 Puiseen kehään on keskelle kiinnitetty mehiläisvahalevy, johon mehiläiset muodostavat ensin kuppirakennetta munimista ja hunajan varastoimista varten. Kuvassa vasemmalla valkeat alueet ovat valmista, peitettyä hunajakennoa, muualla hunajankeruu on vielä kesken.

Valmis kehä, jossa vaaleat alueet ovat mehiläisvahalla peitettyä hunajakennorakennetta. Edessä vielä peittämätöntä kennoa.

Peittämättömissä kennoissa näkyy hunajaa.

Valmista, lingottua hunajaa

Kun pesistä on kerätty hunajat, täytyy tilalle laittaa sokerilientä, jonka turvin yhdyskunnat selviävät talven yli. Kyseessä on siis vaihtokauppa, jonka ansiosta mehiläiset eivät kärsi hunajankeruusta. Sokeriliemi laitetaan pesiin erillisissä syöttökaukaloissa, joista mehiläiset keräävät sen talteen ja varastoivat kennostoihinsa. Yhteen pesään tarvitaan sokerilientä n. 30 litraa/talvi.

Sokeriliemi on kätevä kuljettaa pesille muovikanistereissa.

Säiden viilennyttyä mehiläiset vetäytyvät pesäänsä ja muodostavat vähitellen talvipallon, jossa talvimehiläiset tuottavat lämpöä pesään räpyttämällä siipiään. Tämä on talvimehiläisten ainoa tehtävä. Talvipakkasillakin pesän sisälämpötila on tämän ansiosta noin 34 astetta, joka mahdollistaa kuningattaren selviytymisen talven yli. Keväällä muninnan käynnistyttyä lämpö on tärkeää myös munien kehittymiselle ja toukkien kuoriutumiselle. Keväällä täytettyään tehtävänsä talvimehiläiset kuolevat, ja kuoriutuneet mehiläiset aloittavat jälleen vartioinnin, toukkien hoidon ja meden keräämisen.

Mehiläisten tärkeimpiä tauteja ja tuholaisia ovat mm. esikotelomätä, varroapunkit ja erilaiset virustaudit, joiden torjunnasta tarhaajan täytyy huolehtia. Myös karhut voivat vierailla mehiläistarhoilla aiheuttamassa tuhoa.

Kevättä odotellessa...

Edelleen otan mielelläni kysymyksiä vastaan, ja tarvittaessa teen niihin pohjautuen vielä toisen vastaavanlaisen postauksen.:)

Kaunista, värikästä viikonloppua!

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Vähän erilaisen sadon korjuuta

Tähän aikaan vuodesta puutarhan sadosta suurin osa on jo korjattu. Kukkien siemeniä voi vielä napata talteen, ja ainakin itselläni on osa juureksista vielä maassa. Tämä on kuitenkin hyvää aikaa kerätä puutarhasta myös vähän erilaista satoa loppusyksyn ja talven varalle.

Meillä askarrellaan paljon, ja näin syksyisin keräämme puutarhasta usein esimerkiksi kauniita ruskan värjäämiä lehtiä, pieniä kiviä, käpyjä, kasvien koristeellisia siemenkotia, sammalta jne. syksyn ja talven näpertelyjä varten. Materiaalin keräämisessä omasta pihasta on oikeastaan vain mielikuvitus rajana, luonnossa liikkuessa täytyy sen sijaan muistaa jokamiehenoikeudet.

Tällä kertaa pihalta mukaan tarttui mm. pioniunikon siemenkotia, punavärimintun kuivuneita kukintoja, tarhaneidon siemenkotia ja persikkapuun sekä pihlajan räiskyvän värisiä lehtiä...

... sekä sileitä, harmaita kiviä, käpyjä ja ruusunmarjoja. Näistä paria jälkimmäistä aion käyttää jälleen ainakin avattavien, läpinäkyvien joulupallojen sisällä koristeena. Niiden seuraksi napsin myöhemmin vielä kääpiövuorimännyistä lyhyitä neulastupsuja.

Esimerkiksi tarhaneidon koristeelliset siemenkodat sopivat niin kuivakukka-asetelmiin kuin kransseihinkin.

 Keräätkö sinä luonnosta askartelumateriaaleja? Jos keräät, mitä?

Aurinkoista keskiviikkoa!