5. luukku: Unelmana omavaraisempi elämä - Omavaraistelijan ilonaiheita

Vuoden viimeiseen omavaraisuusaiheiseen yhteispostaukseen oli ohjeistuksena kirjoittaa omista omavaraisteluun liittyvistä ilonaiheista. Ehdottomasti suurin iloa tuottava asia ainakin minulle omavaraistelussa on nimenomaan oma sato. On aivan mahtavaa päästä keräämään pöytään ruoka-aineita omalta pihalta tai metsäretkeltä! Oma sato maistuu paljon paremmalta kuin kaupasta ostetut kasvikset ja tottakai on hurjan palkitsevaa päästä korjaamaan satoa, jonka on itse ihan alusta, siemenistä lähtien kasvattanut. Lisäksi itseäni ilahduttaa se, miten innolla myös lapsemme touhuavat puutarhassa ja oppivat samalla monia asioita esimerkiksi hyötyviljelystä aina esikasvatuksesta ja kylvöistä sadonkorjuuseen asti, pölyttäjistä, kompostoinnista ja muista tärkeistä asioista.

Mikään ei voita omaa satoa! Lokakuun alussa pöytään päätyi mm. porkkanaa, perunaa, punajuuria, mangoldia ja kyssäkaalia.

Kuluneen vuoden suurimpiin ilonaiheisiini kuului mökkipalstalta saatu sipulisato, josta ensimmäistä kertaa riitti sipuleita myös varastoitavaksi. Tätä hehkutin jo aiemminkin blogissani. Mökkipalstan ansioista myös perunoita riitti ensimmäistä kertaa joulukuun alkuun asti ja joulunajan kalapöytää varten itse asiassa pakastin esikeittämiäni uusia perunoita kesällä, joten pikkuisen perunoitakin on vielä jäljellä. Kulunut kesä oli hyvä myös kotipihan hyötykasvien kannalta, ja vaikka tietenkään ihan jokaikinen asia ei mennyt hyötytarhassakaan aivan nappiin, päällimmäinen fiilis viime kesästä jäi reilusti positiiviseksi. Viimeiset omat, tuoreet tomaatit söimme vasta pari päivää sitten, kun hitaimmin sisällä jatkokypsyneet saivan punaisen tai keltaisen värinsä. Yksi ihana hetki oli myös päärynäpuumme 'Aune' satoikään tuleminen. Puu tuotti tosin vain yhden ainokaisen päärynän, jonka jaoimme viiteen palaan koko perheemme kesken. Tuo pikkuinen päärynänpalanen maistui kuitenkin sitäkin makeammalta ja mehukkaammalta. 

 

Nämä varastoivaksi päätyneet kelta- ja punasipulit olivat yksi kuluneen kasvukauden ilonhetkistä.

Tähän loppuun kirjoitan vielä lyhyesti viimeisen kuukauden ajalta omavaraistelukuulumisiamme. Meillä on lunta ollut jo kuukauden päivät, joten kotipihalla emme enää sen suurempia ole päässeet tekemään. Mökkipalstalla olemme käyneet metsänraivaus- ja polttopuuhommissa sekä keräämässä mm. pajuja talven punontatöitä varten. Näistä mökkipalstan touhuista postailinkin äskettäin tarkemmin. Ensi vuoden kylvöjä olen jo pikkuhiljaa alkanut miettimään, ja sormet syyhyävät jo kovasti kätkemään ensimmäisiä siemeniä multaan. Todennäköisesti kylvänkin ensimmäiset chilit ja paprikat jo muutaman viikon päästä, vuodenvaihteen tienoilla. Sitä ennen aika kuluu jouluvalmisteluja ja erilaisia jouluisia askarteluja ja somisteita tehden, joista löytyy juttua myös blogini joulukalenterista.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Marraskuu: Omavaraistelijan erikoistaitoja
- Lokakuu: Tunnelmia sadonkorjuun jälkeen
- Syyskuu: Hävikin vähentämistä
- Elokuu: Puutarhamme maatiaiskasveja
- Heinäkuu: Paras säilöntäohjeeni
- Kesäkuu: Villiyrttisuosikkejani
- Toukokuu: Inspiraatiota omaan puutarhaan
- Huhtikuu: Kasvimaan TOP5
- Maaliskuu: Miten lisätä omavaraisuutta?
- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Näitä omavaraisuusaiheisia yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala. Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Jovela

Vyöhyke 2: Pilkkeitä Pilpalasta, Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3: Tsajut, Evil Dressmaker, Rakkautta ja maanantimia, Villa Varmo, Caramellia, Majalevon pientila

Vyöhyke 7: Korpitalo

 

Iloista, tunnelmallista joulukuuta!