maanantai 9. maaliskuuta 2020

Lukijan toive: Yhteenvetoa monivuotisista hyötykasveista, osa 1/2

Olen aiemmin tehnyt aina talven aikana yhteenvedot edellisen kesän hyötykasvi-, tomaatti-, chili- ja paprikakasvatuksistani ja toki myös kesäkukista. Nämä ovat kuitenkin koskeneet ainoastaan yksivuotisia kasveja. Sainkin toiveen käydä läpi myös puutarhamme monivuotisia hyötykasveja, joita keräsin nyt pariin postaukseen. Monia lajeja meillä on vähintään kahta eri lajiketta pölyttymisen edistämiseksi.

Kirsikka 'Latvian matala'

- kirsikka: Lajikkeina meiltä löytyy 'Latvian matala', 'Sikkolan kuulasmarja' ja pensasmaiset 'Chokoladnaja' ja nukkakirsikka 'Lumikki'. Näistä 'Latvian matala' on tehnyt satoa jo useana vuonna, muut eivät ole vielä tulleet satoikään. Kirsikat on istutettu viitisen vuotta sitten. Valkomarjaisen nukkakirsikan ei pitäisi pitäisi houkutella lintuja marja-apajille punaisten kirsikoiden tavoin. Kirsikkapuista olen vain poistanut muutamia huonoja oksia, muuten niitä ei ole tarvinut leikata.

- luumu: Luumupuita meillä on kaksi, jotka molemmat ovat samaa lajiketta, 'Sinikka'. Niille on tarkoitus hankkia kaveriksi pölytyshyödyn vuoksi vielä jotakin toista lajiketta oleva luumupuu. Nämä puut ovat noin viisivuotiaita, ja viime kesänä ne kukkivat ensimmäisen kerran. Yhden pikkuluumun saimme maistiaisiksi, joten jospa tänä kesänä niitä tulisi jo vähän enemmän. Luumupuista olen muutamia kuolleita oksia poistanut, muuten en ole niitä leikannut.

- omena: Puutarhassamme kasvavat lajikkeet 'Pirja', 'Huvitus', 'Punakaneli' ja 'Vuokko'. Näistä kaksi ensimmäistä ovat hillittykasvuisia, tulivat satoikään varhain ja vuosi vuodelta sato on runsastunut. Olemme istuttaneet puut seitsemän-kahdeksan vuotta sitten, ja viime kesänä vihdoin 'Vuokko' ja 'Punakanelikin' tekivät jo kohtalaisen hyvän sadon. Ensimmäistä kertaa jouduin viime vuonna miettimään, miten saan kaikki omenat käytettyä ja säilöttyä talteen. Meidän makuumme 'Pirja' on näistä paras syötäväksi sellaisenaan, myös 'Vuokko' on erityisen hyvä. Omenapuut leikkaan kevättalvella maalis-huhtikuussa silmujen ollessa vielä lepotilassa ja taivutan niiden oksia alkukesällä vaakatasoon (pyykkipojilla pieniä oksanalkuja ja maahan telttakepeillä kiinnitetyillä naruilla isompia oksia).

Omena 'Pirja'

- päärynä: Meillä kasvavat 'Pepi' ja 'Aune'. 'Pepi' on ollut alusta asti kituliaasti kasvava, vaikka paikan pitäisi olla sille hyvä. Viime syksyn alesta hankimmekin toisen 'Pepin'. Kaksi vanhinta puuta ovat nyt noin viisivuotiaita, satoa emme ole vielä saaneet kertaakaan. 'Pepi' on aivan muutamia kukkia tehnyt, mutta 'Aune' ei ole edes kukkinut koskaan. Leikkaan samaan tapaan kuin omenapuut.

punaherukka: Lajikkeet 'Katri' ja vaaleanpunaisin kukin kukkiva 'Punahilkka'. Punaherukat ovat tehneet satoa kivasti jo ensimmäisestä kesästä lähtien ja vuosi vuodelta marjoja on tullut runsaammin. Pensaistamme vanhimmat on istutettu seitsemän-kahdeksan vuotta sitten. Leikkaan keväällä ennen silmujen puhkeamista vanhimpia versoja aivan maan rajasta. Suosikkilajikkeemme näistä on 'Katri', se on satoisa ja tekee suurempia marjoja kuin 'Punahilkka'.

mustaherukka: Lajikkeena 'Mikael', josta olemme tykänneet kovasti. Pystykasvuinen lajike, joten oksat eivät lamoa maahan kovinkaan helposti. Marjat ovat melko kookkaita, lapsetkin syövät näitä ihan sellaisenaan pensaista. Leikkaan samalla tavalla kuin punaherukoita.

- valkoherukka: Lajike 'Valkoinen Hollantilainen', joka on puutarhamme herukoista lasten ehdoton suosikki, sillä se on vähän makeampi kuin punaherukka. Kypsänä kellanvalkeat marjat ovat läpikuultavia. Leikkaan kuten kahta edellistä.

- viherherukka: Lajikkeena 'Venny' ja 'Vilma', joissa en ole juuri maku- tai muutakaan eroa huomannut. Marjat tunnistaa kypsiksi, kun siemenet kuultavat läpi. Maku mustaherukkamainen, mutta vähän miedompi. Leikkaan kuten muitakin herukoita.

Puna-, musta-, valko- ja viherherukoita sekä vadelmia kolmen vuoden takaa. Nyt satomäärät ovat jo hurjan paljon suuremmat.

- kultaherukka: Kasvaa meillä koristekasvien joukossa. Kaunis keltainen kukinta, komea punainen syysväri. Marjat mustia, vähän pienempiä kuin muilla herukoilla, maultansa eivät mitenkään erityisiä. Marjoja käytän lähinnä muiden marjojen seassa esim. marjapiirakoissa tai kiisseleissä. Kultaherukkaa en ole leikannut muiden herukoiden tapaan, vaan lähinnä muotoillut kivemman näköiseksi.

Kultaherukan kukkia

- karviainen: 'Hinnonmäen Keltainen' ja 'Lepaan Punainen' . Karviaispensaamme ovat nelisen vuotta vanhoja, ja viime kesänä saimme niistä ensimmäistä kertaa kunnon sadon. Aiemmin pakastimeen marjoja ei ole juuri riittänyt, vaan ne on tullut syötyä tuoreeltaan. Näistä olen tähän mennessä vasta poistanut vaurioituneita oksia, sen enempää en ole leikellyt. Alkukesästä karviaisen kukinnan aikoihin karviaispistiäisen toukat ovat meillä hyökänneet karviaispensaiden kimppuun syöden niiden lehdet yhdessä hujauksessa. Muutama vuosi sitten toinen pensaista menetti kaikki lehtensä toukille, ja toinenkin suuren osan. Uudet lehdet kasvoivat kesän aikana tilalle ja marjat kypsyivät kuitenkin normaalisti. Nyt parina vuonna olen alkukesällä päivittäin yrittänyt käydä tarkistamassa tilanteen, ja kerännyt toukat heti pois, kun olen ensimmäiset niistä huomannut. Näin lehtituhoja ei ole ehtinyt tulla juurikaan. Toukkien toinen sukupolvi voi esiintyä heinä-elokuussa, mutta meillä tätä toista toukka-armeijaa ei ole näkynyt.

- japaninruusukvitteni: Kaksi eri lajiketta, 'Venus' ja 'Sirius', jotta pölyttyminen olisi parempaa. Nämä ovat vasta pari vuotta sitten istutettuja. Viime kesänä 'Venus' teki ensimmäiset hedelmänsä, jotka eivät kuitenkaan ehtineet kypsyä varhaisten pakkasten vuoksi. Jänisten herkkua talvisin, ja huomasin äskettäin, että kovassa tuulessa näiden suojaverkot olivat lentäneet pois ja heti olivat pitkäkorvat lyhentäneet oksia. Saapa nähdä, pääsemmekö maistamaan näitä tänä vuonna.

- vadelma: 'Muskoka', 'Ottawa', 'Maurin Makea', 'Fallgold' ja mesivadelma 'Heisa'. Näistä kaksi ensimmäistä ovat olleet meillä tähän asti ehdottomasti satoisimpia ja ne ovat myös maukkaita. 'Maurin Makea' on tehnyt vain pieniä marjoja ja varsin niukasti, vaikkakin sen marjat ovat nimensä mukaisesti todella makeita. Keltamarjainen 'Fallgold' teki viime vuonna jo mukavan sadon, se on ottanut vähän enemmän aikaa kotiutua paikalleen kuin lajitoverinsa. Mesivadelma 'Heisa' on makea, mutta se on tehnyt tähän asti vain yksittäisiä marjoja. Leikkaamme keväisin edellisvuonna marjoneet versot pois.

- karhunvatukka: 'Sonja' on tehnyt runsaasti raakileita, mutta vain yksittäiset marjat ovat ehtineet kypsiksi asti. Reheväkasvuinen, kauniit, valkoiset kukat. Pensas on rajattu juurimatolla, mutta viime kesänä huomasimme, että se on siitä huolimatta alkanut ulottaa juurivesojaan ympäristöönsä. Tänä kesänä luvassa on pensaan siirto toiseen paikkaan, joka toivottavasti olisi myös entistä aurinkoisempi, jos marjatkin kypsyisivät sitten paremmin. Karhunvatukasta olemme leikanneet keväisin edellisvuonna marjoneet versot pois.

- mansikka: 'Polka' ja 'Bounty'. Osa on istutettu kaksi vuotta sitten, osa viime kesänä. Keväisin harjaan kuivat lehdet pois. Harsolla suojaan kasvustot linnuilta, jotta marjat eivät menisi niiden suihin. Molemmat näistä ovat mielestämme hyviä lajikkeita, marjat ovat olleet suuria ja makeita, ja satoa tuli viime kesänä pakastimeenkin monta litraa, vaikka söimme marjoja tuoreeltaan kyllä tosi ahkerasti.

Mansikkamaa toissa kesänä heti valmistuttuaan.

- kuukausimansikka: 'Alexandra' ja 'Rügen'. Molemmat olen kasvattanut siemenestä, esikasvatus, kylvö tammikuussa. Satoa olemme saaneet jo ensimmäisenä kesänä. Helppohoitoisia, vaivattomia, kukkivat ja marjovat melkein koko kesän aina pakkasiin asti. Itse käytän näitä kukkapenkkien reunuskasveina, joista lapset saavat käydä napsimassa kypsät marjat leikkiensä lomassa.

- isotuomipihlaja: Kasvaa tonttimme yhdellä laidalla n. 4m korkeana raja-aitana. Peittyy kauniiseen, valkoiseen kukintaan keväällä, kellan-oranssi, näyttävä syysväri. Tekee marjoja runsaasti ja käytämme niitä sellaisenaankin mm. puuron seassa. Tekee jonkin verran juurivesoja, jotka kuitenkin pysyvät leikkaamalla/ruohonleikkurilla ajamalla kurissa.

Isotuomipihlajan syysväriä

- marja-aronia 'Viking': Olen kasvattanut rungolliseksi pensaaksi. Valkoinen kukinta, upea oranssinpunainen syysväri. Marjat sellaisenaan melko mauttomia, hapottomia, ja olenkin käyttänyt niitä  omenan kanssa piirakoissa, soseissa jne.

- marjasinikuusama: Kaunis keltainen syysväri, kukat huomaamattomat, vaaleankeltaiset. Tekee pitkulaisia mustikanmakuisia marjoja. Vanhempi pensaamme on nyt kolmevuotias ja sato on vielä jäänyt vain pariin desilitraan/kesä. Viime kesänä hankimme sille eri lajiketta olevan kaverin, joten jospa nyt ristipölytyskin kohentaisi satoa. Nämä olen unohtanut näköjään kirjata puutarhamme kasvilistoihin, lajikkeiden nimet minun pitää vielä etsiä puutarhakansiostani ja täydentää ne tänne.

 Mitkä ovat sinun suosikkejasi monivuotisista hyötykasveista?

Ihanaa uutta viikkoa!

8 kommenttia:

  1. Ihan tuli kesää ikävä. Upea ja hyödllinen postaus. Kiitos tästä.

    VastaaPoista
  2. Hieno postaus. Suosikkia ei minulla ole... tai ehkä sentään parsa. Muut tulevat tasaiseen tahtiin perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo parsa on minulla haaveissa. Saa nähdä, saisinko sen jo tänä kesänä.

      Poista
  3. Herkulliset kuvat. Puutarha palkitsee hoitajansa. Itse pidän eniten päärynöistä, keltaisista Valamon luumuista, ja tyrnistä.
    Hyvää tätä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Keltaista luumua mekin olemme tuolle Sinikalle miettineet kaveriksi. Hyvää viikkoa sinullekin!

      Poista
  4. Suosikkia on paha mennä nimeämään, tykkään kaikista. Omia kirsikka- ja päärynäpuita olen leikannut ahkerasti sillä haluan etteivät kasva liian suuriksi, päärynästä etenkin voi kasvaa todella valtava puu. Mutta hitaasti niiden satoa saa odotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy miettiä itsekin tuota leikkaamista, kunhan puut kasvavat. Päärynöitä olen leikannut omenapuiden tapaan ja varmaankin latvan katkaisu tulee parin vuoden sisällä ajankohtaiseksi niistä.

      Poista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!