Näin syyskuun ensimmäisenä maanantaina kirjoitellaan jälleen omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen. Tänään aiheena on mm. hävikin vähentäminen ja omien omavaraisuussuunnitelmien eteneminen. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.
Hyötytarhan sadon suhteen hävikkiä pystyy vähentämään mm. kasvattamalla vain sitä, mitä oikeasti syö, ja opettelemalla säilömään syksyn ja talven varalle kaiken, mitä tuoreena ei ehdi käyttämään. |
Hävikin minimoiminen on viisasta niin kukkaron kuin ympäristönkin kannalta ja siihen mekin pyrimme. Suunnittelemme viikon lämpimiä ruokia etukäteen ja käymme kaupassa aina ostoslistan kanssa. Jämät hyödynnämme seuraavan päivän ruokaan tai pakastamme annoksina esimerkiksi sellaisia päiviä varten, kun ainoastaan osa perheestä on kotona syömässä. Muun muassa kasvissosekeittoihin, pataruokiin, kiusauksiin, munakkaisiin, piirakoihin ja sämpylätaikinaan saa upotettua monenlaisia ylijääneitä etenkin kasvispuolelta. Hyödynnämme myös kaupan punahintalappuisia tuotteita. Biojätteet päätyvät tietenkin lämpökompostoriin.
Omassa hyötytarhassammekin pyrimme minimoimaan hävikin. Kasvatamme ainoastaan niitä kasviksia, mitä syömme. Pari vuotta sitten retiisin satokautena sairastetun mahataudin jälkeen retiisit eivät ole maistuneet, joten niitä en ole nyt kylvänyt, vaan annoin niiden siemenet pois. Kasvikset pyrimme hyödyntämään mahdollisimman kokonaan. Esimerkiksi punajuurten ja porkkanoiden naatteja käytämme ruoanlaitossa mm. kasvispaistoksissa. Myös kukka- ja parsakaalin lehdistä etenkin pienimmät sopivat hyvin ruoanlaittoon, kunhan paksun lehtiruodin nappaa tarvittaessa pois. Kurpitsoiden varhaiset poikakukat päätyvät myös lautaselle ja samoin esimerkiksi porkkanoiden harvennustaimet. Myös sadon säilöminen kuivaamalla, pakastamalla ja säilykkeinä ehkäisee hävikkiä silloin, kun satomäärät ovat niin suuria, ettei niitä ehdi tuoreena käyttää.
Punajuuren lehdet sopivat käytettäväksi mangoldin tavoin. |
Tähän lopuksi kirjoittelen lyhyesti vielä tämän hetken omavaraistelukuulumisiamme. Hyötytarha ja kasvihuone tekevät hyvää satoa ja kasvispuolen suhteen olemme olleet taas pari kuukautta omavaraisia. Chilejä ja paprikoita jo kuivasin talveksi, samoin yrttejä. Basilikaa kuivasin ja lisäksi pakastin öljyyn sekoitettuna jääpalarasiassa ja palaset siirsin sitten tavalliseen pakasterasiaan, josta niitä on helppo napata esimerkiksi kastikkeisiin ja pataruokiin. Avomaankurkuista teimme suolakurkkuja, kurpitsasta kurpitsapikkelsiä, joten niilläkin pääsemme herkuttelemaan syksyn ja talven mittaan. Mm. papuja ja pinaattia päätyi pakastimeen ryöppäyksen jälkeen. Paljon herkkuja tuorekäyttöön ja myös säilöttävää kuitenkin löytyy vielä niin kasvihuoneesta kuin hyötytarhastakin, joten niiden parissa puuhastelua riittää vielä lähiajoille.
Basilika on yksi lempiyrteistämme, ja sitä säilön talveksi sekä kuivaamalla että pakastamalla. |
Omenoita veimme taas viime kuussa mehustamolle ja nyt pastöroitua, huoneenlämmössä säilyvää omenamehua löytyy syksyn herkutteluhetkiin. Myös kirsikoita, herukoita ja karviaisia on pakastimessa runsaasti ja hieno luumusato on kypsymässä parhaillaan, joten niitäkin riittää tuorekäytön lisäksi säilöntään. Mökkipalstaltamme nostimme kelta- ja punasipulit ja ensimmäistä kertaa meillä on nyt omaa sipulia ainakin syksyn ajaksi, mahdollisesti alkutalveksikin. Myös perunoita jää nyt ensimmäisen kerran varastoon mökkipalstalle keväällä perustamamme kasvimaan ansiosta.
Maakellariprojektimme etenee pikku hiljaa ja toivon kovasti, että saamme sen valmiiksi vielä syksyn sadon säilömistä varten. Tällä hetkellä kellarin pohjat ovat valmiina ja rakenteet tekeillä. Postailen siitä tarkemmin, kunhan saamme asiaa eteenpäin. Mökkipalstan kasvimaan laajennus on meneillään ensi kesää ajatellen. Istutimme sinne myös alesta löytämiämme pensasmustikan taimia (5e/kpl!) ja siirsimme omasta puutarhastamme karhunvatukan. Myös puutarhavadelmat meillä on tarkoitus siirtää sinne vielä tämän syksyn aikana. Jos syysalesta satumme löytämään sopivia hedelmäpuita, niitäkin aiomme istuttaa palstalle jo tänä syksynä. Marjastamassa ja sienestämässä olemme myös käyneet säännöllisesti ja mm. suppilovahveroita, kantarelleja ja lampaankääpiä on myös jo pakastimessa talven varalle.
Hunajan sadonkorjuun saimme viime kuun loppupuolella lopulta maaliin, ja hunajaa riittääkin taas hyvin vuodeksi eteenpäin. Tämä kesä ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edellinen, vaan hunajamäärä jäi noin 800 kilogrammaan. Meillä on tosiaan sopimus hunaja-alan yrityksen kanssa ja toimitamme lingottavat kehät sinne ja myymme ylimääräisen hunajan heille. Aurinkopaneelit ovat näillä sähkön hinnoilla ilahduttaneet vielä aiempaa enemmän ja olemme edelleen pyrkineet keskittämään mahdollisimman paljon sähkölaitteiden käyttöä juuri aurinkoiseen aikaan.
Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:
- Elokuu: Puutarhamme maatiaiskasveja
- Heinäkuu: Paras säilöntäohjeeni
- Kesäkuu: Villiyrttisuosikkejani
- Toukokuu: Inspiraatiota omaan puutarhaan
- Huhtikuu: Kasvimaan TOP5
- Maaliskuu: Miten lisätä omavaraisuutta?
- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset
Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:
Vyöhyke 1: Jovela, Nina Sointu
Vyöhyke 2: Pilkkeitä Pilpalasta
Vyöhyke 3: Oma tupa, tontti ja lupa, Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Luomulaakso, Villa Varmo, Harmaa Torppa, Varmuusvara
Vyöhyke 7: Korpitalo
Kuulostaa siltä, että teillä ollaan todella monipuolisesti omavaraisia. Se on niin hienoa! Kiitos hyvistä vinkeistä.
VastaaPoistaIhanaa, kun jossain päin saadaan omenoita, täällä päin on kaikilla nyt muumiotautia, vaikkei olisi aiemmin ollutkaan, samoin pihlajanmarjakoi on tehnyt tuhojaan omenoissa. Muutama ollaan sentään päästy puusta maistelemaan. Ehkä mielenkiinto omenoihinkin säilyy parhaiten, kun ovat harvinaista herkkua :)
VastaaPoistaVoi kun olisikin mehustamo jossain järkevän matkan päässä!
VastaaPoista