keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Iloa puutarhasta: Selviytyneet arkajalat

Olen viime viikkoina kierrellyt puutarhassa innoissani etsimässä elonmerkkejä niin puista, pensaista kuin perennoistakin. Etenkin aremmat, eteläisemmille vyöhykkeille suositellut kasvit ovat olleet näiden kierrosteni kohteena, sillä olen kovasti jännittänyt, ovatko ne selviytyneet talvesta  täällä IV-vyöhykkeellä. Nyt aivan viime päivinä useimmat näistä arkajaloista ovat puhjenneet kevääseen, ja mieleni on tehnyt kiljahdella riemusta aina, kun uusi selviytyjä on löytynyt puutarhastamme. Tässäpä kuvia muutamista näistä minulle viime päivinä suurta iloa tuottaneista arkalaisista:

Sateenvarjojalava kukkii metsäpuutarhassa.

Pionirinteessä tähtimagnolian pörröiset nuput ovat lupaus suloisesta kukkaloistosta. Tänä vuonna kukkia on nuppujen perusteella tulossa viime kevättä enemmän.

Katsuran silmut ovat puhkeamassa lehteen upean punaisina.

Etupihan  Viherseinäpenkissä sekä ruusuorapihlaja 'Paul's Scarlet' että ruusumanteli 'Rosenmund' ovat hengissä.

Ruusumanteli 'Rosenmund' kasvattaa jo vaaleanpunaisia nuppujaan. En millään malttaisi odottaa sen kukintaa, sillä ostin pensaan vasta viime kesänä, enkä ole aiemmin nähnyt sen kukkivan.

Näiden ihanuuksien lisäksi elonmerkkejä on myös esimerkiksi mustaluumussa ja viimekesäisestä bloggaajatapaamisesta Tahvosten taimistolta ostamissani pallohortensiassa 'Pink Annabelle' ja  syyshortensiassa Pinkachu 'Smhppinka'. Arkalaisista syyssyrikän 'Border Beauty', parin jalohortensian, muutaman köynnösruusun ja sinivaleunikon kohtalo on vielä epävarma, mutta jospa nekin vähitellen osoittaisivat elonmerkkejä. Pidetään peukut pystyssä!:)

Onko sinun puutarhassasi joku kasvi, jonka selviytymistä talvesta olet erityisesti jännittänyt? 

Ihanaa keskiviikkoa!

P.s. Blogissani on käynnissä jälleen hyvän mielen arvonta, jonka palkintona on mukava setti hyötykasvien siemeniä. Jos et ole vielä osallistunut, käyhän kurkkaamassa.:)

16 kommenttia:

  1. Aivan totta, että epävarmat ja aremmat kasvit jännittävät, hienoa, että nämä mainitsemasi ovat lähdössä elinvoimaisina kasvuun.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että löytyi elonmerkkejä! :)

    Oma katsurani on jo lehdellä, sitä en kyllä erityisemmin jännittänyt, vaikka ensimmäistä talveaan meillä vietti. Magnolia on hengissä, mutta harmikseni isohkotkin silmut olivat lehtiä eivätkä kukkanuppuja. Syriköistä ainakin yksi on hyvinkin tukevasti hengissä, muut näyttävät aika elottomilta, mutta saattavat toki ruveta versomaan juuresta, joten odotellaan rauhassa. Vuorikärhön kovasti toivoin selvinneen leudosta talvesta, mutta ei kyllä kovin lupaavalta näytä. Se kyllä versoo todennäköisesti taas reippaasti, mutta kukinnan voi unohtaa.

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon, hienoa kun olet onnistunut. Minä pitäydyn yleensä vain varmoissa ja vahvoissa kasveissa.

    VastaaPoista
  4. Hatunnosto rohkeudellesi istuttaa arkajalkoja. Kiva kuulla, että ovat vahvasti hengissä.
    Jännäsin viime kesän Tahvosten vierailulla hankitun Pink Annabellen heräämistä. Eloa on. Toivottavasti myös kukkii tänä kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minulla oli sama jännäämisen kohde. Toivotaan runsasta kukintaa!:)

      Poista
  5. Hienosti ovat erikoisuudet selvinneet; hieno juttu! Montaa noista olen itsekin miettinyt hankkivani (voisivat meillä selvitäkin), mutta vain tuo ruusuorapihlaja löytyy :) Mukavaa loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
  6. Monta hienosti selvinnyttä kasvia, onnittelut :)

    VastaaPoista
  7. Kaksi Unkarista tilattua köynnöstäni ovat selviytyneet ilahduttavasti jo kaksi talvea. Köynnöshortensia Take a Chance ja herttahortensia Burts of Light. Kumpaakaan en ole nähnyt kotimaisilla puutarhoilla joten surettaa jos heittävät henkensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upeita selviytyjiä sinulla! Toivottavasti ovat pitkäikäisiä.:)

      Poista
  8. Hienoa, että arkajalkasi selviytyivät taas yhdestä talvesta! Minua ilahduttavat ihan tavallisten, kestäviksi todettujenkin kasvien onnistunut talvehtiminen, mutta tänä keväänä olen jännittänyt erityisesti nietospensaiden puolesta. Kummatkin näyttäisivät olevan hengissä, mutta eivät ole vielä lähteneet kasvuun. Toivottavasti lähipäivinä alkaisivat heräillä. Aurinkoista ja vihdoin ehkäpä lämmintäkin loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä toisessa nietospensaassa on jo hiirenkorvat, toinen pitää minua vielä jännityksessä.:) Aurinkoista viikonloppua!

      Poista

Kiva, kun kävit sivuillani. Kommenttisi piristävät päivääni. Kiitos niistä!