Perhosia ja pörriäisiä

Tämä kesä on puutarhassamme ollut tähänastisista ihan ennätyskesä perhosten ja muiden pölyttäjien suhteen. Olen vuosittain pyrkinyt lisäämään perhosten ja pölyttäjien mieleen olevien kasvien määrää, ja ehkäpä se alkaa vihdoin tuottaa tulosta. Etenkin purppurapunalatva, jättiverbena, värimintut ja tädykkeet ovat meillä olleet pölyttäjien suosiossa. Jotenkin hyvien kuvien saaminen on tänä vuonna ollut kuitenkin haasteellista, sillä monesti juuri kun olen ehtinyt hakea kameran sisältä ja olen ollut hiipimässä ottamaan kuvaa, ovat etenkin perhoset lehahtaneet karkuun. Sitten olen seikkaillut niiden perässä ympäri puutarhaa, mutta välttämättä en ole silti saanut onnistunutta otosta. Onneksi niistä on suuri ilo, vaikkei niistä kuvia saisikaan. Tässä kuitenkin muutamia kuvia puutarhamme tämän kesän perhosista ja muista pölyttäjistä!

Nokkosperhosia meillä on paljon, ja viime päivinä ne ovat olleet erityisen ihastuneita etupihan uuden istutusalueen pääskynmaksaruohoihin.

Pääskynmaksaruohot ovat vasta muutamana pienenä taimena, ja nokkosperhoset valitsivat niistä kukin omansa.

Välillä nokkosperhoset kävivät paistattelemassa päivää etupihan uuden istutusalueen hiekkapolulla, kunnes jatkoivat taas ruokailuaan.

Tänä vuonna ensimmäisen nokkosperhosen näin puutarhassamme huhtikuun puolivälin seutuvilla. Keskikesällä niitä näkyi vähemmän, mutta elokuusta lähtien niitä on näkynyt taas päivittäin.

Myös neitoperhosia on tänä kesänä ollut runsaasti. Niiden kuvaaminen vain on ollut kovin haasteellista, enkä ole onnistunut saamaan yhtään kunnon kuvaa, jossa ne olisivat jossakin kukassa kauniisti siivet levällään.

Mehiläiset ovat meillä helppo kuvauskohde omien mehiläispesien ansiosta. Niitä löytyy aina jostakin päin puutarhaa keräämästä mettä tai siitepölyä. Tällä kertaa ruokailupaikkana on värililja 'Disco'.

Kimalaisia on tänä kesänä ollut puutarhassamme liikkeellä viime kesää enemmän. Lehtoakileija oli kukintansa aikana kovasti niiden mieleen.

Tällä hetkellä kimalaisten suosiossa on mm. tähkätädyke.

Kuten ensimmäisen nokkosperhosen, näin vuoden ensimmäisen sitruunaperhosenkin huhtikuun puolivälin aikoihin krookusten aloitettua kukintansa.

Sen jälkeen sitruunaperhosia on meillä näkynyt harvoin, kunnes nyt aivan viimeisen viikon aikana ne vihdoin ilmestyivät lämpiminä, aurikoisina päivinä.

Violetti syysleimu 'Osmo Heikinheimo' ja keltainen sitruunaperhonen ovat kaunis yhdistelmä.

Onko teilläpäin ollut runsas perhos- ja pölyttäjäkesä?

Iloa päivääsi!