Lunta piisaa

Täälläpäin ulkona on vielä täysi talvi, vaikka sisällä kevättoimet kylvöineen ovat olleet käynnissä jo tovin. Lumipeite on puutarhassamme puolisen metriä paksu ja mutkittelevien polkujen halkoma. Olen yrittänyt nauttia vielä talvisesta tunnelmasta pihalla, vaikka ajatukset väkisinkin täyttyvät jo unelmilla ja haaveilla tulevan kesän suhteen. Ulkonakin aurinko tuntuu jo lämmittävän päivä päivältä enemmän, vaikka pakkasta onkin, ja valon määrä lisääntyy, samoin lintujen sirkutus. Räystäillä roikkuvat jääpuikot pitenevät ja toivottavasti pian pisara kerrallaan sulaisivat vähitellen pois. Odotan niin kevättä! Saisivat lumet jo alkaa pikku hiljaa sulamaan, ainakaan lisää ei tarvitsisi tulla enää yhtään, vaikka sääennusteessa luvataan tällekin viikolle kyllä jotain ihan muuta.

Kiinankeltakärhö on säilyttänyt kauniit siemenhahtuvansa talven yli.

Polku kiemurtelee istutusalueita väistellen maatramboliinille.

Näiden kumpareiden alla talvehtivat alppiruusut, suokukka ja kapealehtikalmia.

Ainoa vihertävä asia puutarhassamme korkeiden havujen lisäksi on yksittäinen lumesta pilkistävä kultaherukan oksa. Kaikki muut, matalat havut mukaan lukien, ovat lumivaipan alla piilossa.

Istutuslaatikoita peittää paksu, hauskan muotoinen hanki.

Tällä penkillä olen käynyt lyhyitä hetkiä istumassa, haaveilemassa ja suunnittelemassa ensi kesää.

Toivottavasti seuraavissa puutarhasta ottamissani kuvissa olisi jo selkeästi mukana kevättä!

Aurinkoista alkanutta viikkoa!